Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Huovarinoja  + (Luonnonoja, virtaa Huovarin tilan peltojen halki Lahnalammensuolle ja edelleen Laajokeen, tunnetaan myös Koivistonojana ja Kankaristonojana. (AK, HR))
• Vuorenpäänpellonoja  + (Luonnonoja, virtaa Vuorenpään peltojen halki, laskee Mynäjokeen.)
• Saarenlahdenoja  + (Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee … Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee Mynälahteen. Tämä nimi vaikuttaa aivan viime aikojen sepitelmältä. Ainakaan Mynälahden länsipuolella ei Saarenlahti ole tunnettu, Saarenaukko kylläkin. Rinnakkaisnimet: ''isò₍ojà'', ''müllü₍oja'', ''seppälä₍oja'', ''souko₍ojà''.llü₍oja'', ''seppälä₍oja'', ''souko₍ojà''.)
• Myllyoja (Aarlahti)  + (Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee … Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee mereen. Käytöstä jäänyt nimi, jonka vain yksi opas ilmoitti nykyään käytettäviä nimiä: ''seppälä₍oja''; muita ''sārelahre₍ojà'', ''souko₍ojà'', ''isò₍ojà''. ''täsä om müllü ollu, mut ei mnū aikanan‿ol ollu." (Miina Lahti s. 1880; asuu Seppälässä, muutaman sadan metrin päässä ojan laskukohdasta).n sadan metrin päässä ojan laskukohdasta).)
• Luotonen  + (Luotosenmäessä ennen ollut mökki (tai torppa).)
• Heikkilä (Seppälä)  + (Luultavasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa perustettu tila. Nimi entisen omistajan mukaan. Vuodesta 1970 tilaa on viljellyt Nieminen.)
• Viikka (Tursunperä)  + (Luultavasti torppana ollut Viikka, joka muuttui tilaksi. Kartalla Ruohola-nimisenä. Nykyään tilannimenä Viikka vähän käytössä.)
• Pikkutahdon (Vainionperä)  + (Lyltmetsän itäpuolella sijaitseva pieni pelto.)
• Julin (Suojoki)  + (Lymysaaren lohkotilan asukkaiden mukainen nimitys, usein muodossa ''julìnipaik : -paikas''.)
• Liukasketo  + (Lymysaaren lohkotilan pelto kallion kupeessa, tunnetaan myös muodossa Liukkaankallionloukas. (VO))
• Liukkaankallionloukas  + (Lymysaaren lohkotilan pelto kallion kupeessa, tunnetaan myös muodossa Liukasketo. (VO))
• Lystmetsä  + (Lystmäessä kasvava metsä.)
• Lyytmanskantorppa  + (Lyytinpaikan rinnakkaisnimi. Asumuksen uudempi nimi Mäkinen.)
• Lyytlänvuori  + (Lyytlänmäen harvinaisempi rinnakkaisnimi.)
• Lyytlänpelto  + (Lyytlänmäen pohjoispuolella oleva Laajoen rantapelto, jonka läpi kulkeva tie on Lyytläntie. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Lydiläne Peldo'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Lyytläntie  + (Lyytlänpellon läpi kulkeva tie.)
• Pahatie  + (Lyytlänvuoren länsilaitaa pitkin kulkeva kärrytie.)
• Rintala (Häntilä)  + (Lyytlänvuoren länsipuolella sijaitseva tila.)
• Kotopelto (Kulma)  + (Lyytlänvuoren pohjoispuolella sijaitseva Kulman lohkopelto.)
• Maijanlähde  + (Lähde Maijankallion vieressä eteläpuolella. Nimien perusteesta ei ole tietoa, ehkä jotakin yhteyttä Maija-nimiseen naiseen, joka muistetaan aikoinaan asuneen mökissään n. 300 kalliosta pohjoiseen (Voitavaisten torpan vieressä).)
• Peltolanlähde  + (Lähde aivan Peltolan vieressä. Se on ollut hyvin tunnettu, sillä siinä on riittänyt vettä silloikin, kun muualta on vesi loppunut.)
• Mäkilähde (Saari)  + (Lähde lähellä Laitumenmäkeä. ''mäkìlähtes o hüvä vet.'')
• Kreivinlähde  + (Lähde on lähellä Saaren kartanoa, jonka isäntien ja vieraiden joukosta on varmasti löydettävissä kreivi, jonka muistoa lähde kantaa. Nimi on ollut nykyisen sukupolven ajan käytössä.)
• Härkälähde (Saari)  + (Lähde on lähellä Saaren navettaa, joten ilmeisesti siinä on juotettu härkiä. Nimi on vanha.)
• Jaakopinlähde (Saari)  + (Luonnonlähde Saaren kartanon lähellä, Pränhuusin luona. ''se jākopilähre‿o sīn müllümä₍è likì.'' (EG 1910).)

• Kuninkaanlähde  + (Lähde, jonka tarkkaa sijaintipaikkaa ei enää muistettu.)

• Isoalho (Kukola)  + (Lähdeniitun kaakkoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1805 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi IsoAlho (TMKA, Mynämäki 67), vuoden 1695 karttaselitelmässä on nimi Isoalho (TMKA, Mynämäki 67⁰).)
• Peurankivi  + (Lähdeniitun länsipuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1695 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet ''Wähä Peuran Kifvi'' ja ''Iso Peuran Kifvi'' (TMKA, Mynämäki 67⁰).)
• Lähdevainionlähde  + (Lähdevainion länsipuolella suossa oleva laaja suonsilmäke.)
• Metsätahron  + (Läheisen torpan pieni pelto metsänreunassa. Sekä torppa että pelto huomaamattomissa metsän keskellä. (HL s. 1917))
• Lehtosen torppa  + (Läheisyydessä ollut joskus torppa, joka on antanut nimensä peltoalueelle: Lehtosenpelto. Torpasta ei enää mitään jäljellä.)
• Hanna-vainaan tupa  + (Lähellä Hanna-vainaan tahdonta ollut tupa, … Lähellä Hanna-vainaan tahdonta ollut tupa, jonka paikalla myöhemmin ollut Hakalundin paikka, alkuaan Ollilan vanhan isän tupa. Tupa siirretty Karppisten Lundgrenin palaneen tuvan tilalle muutama vuosikymmen sitten. Hanna-vainaan tuvassa pidetty vuosisadan alussa kiertokoulua (LL). Hanna-vainaa ollut entisen isännän sukulaisia 1800-luvun lopulla. Lähellä oleva mäki ''hannavainampirtimmäki''.ellä oleva mäki ''hannavainampirtimmäki''.)
• Kallipäänkallio  + (Raikon kaakkoispuolella sijaitseva metsä, jossa on myös avokalliota.)
• Matinniitunveräjä  + (Lähellä Matinniittua ollut veräjä.)
• Tursunperä  + (Lähellä Mynämäen keskustaa oleva kylä. Laa … Lähellä Mynämäen keskustaa oleva kylä. Laaja alue, joka jatkuu pitkänä metsäkappaleena koilliseen. Oletetaan, että Tursunperän keskusalue lähellä Mynämäen kirkkoa on ollut joskus merenlahti, muuten nimen alkuperää ei tunneta. Asukkaat ''tursunperäläse''. / Mynäjoen etelärannalla sijaitseva suurehko kylä, jonka tilukset ulottuvat etelään päin. Kerrottiin, että joku "asiantuntija" on selittänyt määritteen ''tursu'' johtuvan ruotsalaisesta nimestä Storsund. / Kylä Mynämäen kirkolla, kylällä ulkopalsta Mynäjärven eteläpuolella, ulkopalsta-alueet nykyään metsähallituksen maita. / Kylä. Asukkaat ''tursumʙerä̀läise''. Vuoden 1654 maakirjassa Tursanperä.ise''. Vuoden 1654 maakirjassa Tursanperä.)
• Pahanpaijunmäki  + (Pahanpaijun eteläpuolella sijaitseva kallioinen mäki.)
• Kukkametsä  + (Lähellä Uhlunkauppaa, Askaistentien molemm … Lähellä Uhlunkauppaa, Askaistentien molemmin puolin oleva metsäalue. Rinnakkaisnimiä Kukkamäki ja Muuntajanmäki. ''Sitä̀ sanòtti sīhe aikka vallaŋ kukkametä̀ks. -- Se-ol sillo vähä̀ sūremp se kukkamettä mut sitä̀-o sit jälkkempäi hakàttu.'' (LA 1898) Paikka on ollut joskus pelätty, koska siinä on kasvanut tuuheita kuusia, jotka tekivät mäestä synkän ja pimeän.ia, jotka tekivät mäestä synkän ja pimeän.)
• Jokiniittu (Mynämäki)  + (Lähellä kirkonkylää olevien kylien talojen peltokappaleita Mynäjoen pohjoisrannalla. Yleisnimitys peltojen sijainnin vuoksi. Eri lohkoja nimitetään myös omistajien mukaan, esim. Hämölän jokiniittu, Seppälän jokiniittu. Omistussuhteet sekavat.)
• Kirveennummen niitty  + (Lähellä on Kirveennummen torppa, jonka luona on santanummi; tämä nummi lienee nimen lähtökohta. Isojaon kartta 1889-90: Kirvennummi-niitty.)
• Isotahdon (Kaukurla)  + (Lähellä taloa ollut aidattu peltoalue. Vieressä pienempi Pikkutahdon. Ks. tahdon.)
• Haka (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Haka on aluksi ollut laidunmaa metsässä, josta on sittemmin raivattu pelto.)
• Kalliladonosa  + (Lähteenladonosan eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Soininloukas  + (Lähteenladonosan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Salosen Elli  + (Lähteenmäen lohkotilan kansanomainen nimi. Elli on Salosen Yrjön ja Viljon sisar.)
• Lähdevainionpelto  + (Lähteenniitun rinnakkaisnimi.)
• Haka (Palolainen)  + (Lähteenorvon kaakkoispuolella sijaitsevsa pelto. Sen eteläpuolella oleva pieni mäki on hāmmäki (104403: 49/32 6).)
• Nopo (Tammisto)  + (Lähteenpellon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1807 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Nåpo'' (TMKA, Mynämäki 65).)
• Lännistöntila  + (Lännistön rinnakkaisnimi.)
• Isoniittu (Uhlu)  + (Lännistön talon maihin kuuluva pelto Uhlunojan ja Kustavintien välissä. Alue on ennen kuulunut Anttilan maihin, Rinnakkaisnimenä Koijumetsä. Isoniitun vieressä on Vähäniittu ja sinne johtava tie Isonniituntie.)
• Variksenloukas  + (Lännistöntien varrella, vastapäätä Mattilan Vähäniittua oleva pelto. joka nykyisin on Lännistön hallussa. Alue on alkujaan lohkaistu Mattilan tilan maista. Käytössä on myös nimi Mäkipelto.)
• Vähä-Liusi  + (Länteen Liusista sijaitseva pelto.)