Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Pahatie  + (Lyytlänvuoren länsilaitaa pitkin kulkeva kärrytie.)
• Rintala (Häntilä)  + (Lyytlänvuoren länsipuolella sijaitseva tila.)
• Kotopelto (Kulma)  + (Lyytlänvuoren pohjoispuolella sijaitseva Kulman lohkopelto.)
• Maijanlähde  + (Lähde Maijankallion vieressä eteläpuolella. Nimien perusteesta ei ole tietoa, ehkä jotakin yhteyttä Maija-nimiseen naiseen, joka muistetaan aikoinaan asuneen mökissään n. 300 kalliosta pohjoiseen (Voitavaisten torpan vieressä).)
• Peltolanlähde  + (Lähde aivan Peltolan vieressä. Se on ollut hyvin tunnettu, sillä siinä on riittänyt vettä silloikin, kun muualta on vesi loppunut.)
• Mäkilähde (Saari)  + (Lähde lähellä Laitumenmäkeä. ''mäkìlähtes o hüvä vet.'')
• Kreivinlähde  + (Lähde on lähellä Saaren kartanoa, jonka isäntien ja vieraiden joukosta on varmasti löydettävissä kreivi, jonka muistoa lähde kantaa. Nimi on ollut nykyisen sukupolven ajan käytössä.)
• Härkälähde (Saari)  + (Lähde on lähellä Saaren navettaa, joten ilmeisesti siinä on juotettu härkiä. Nimi on vanha.)
• Jaakopinlähde (Saari)  + (Luonnonlähde Saaren kartanon lähellä, Pränhuusin luona. ''se jākopilähre‿o sīn müllümä₍è likì.'' (EG 1910).)
• Kuninkaanlähde  + (Lähde, jonka tarkkaa sijaintipaikkaa ei enää muistettu.)
• Isoalho (Kukola)  + (Lähdeniitun kaakkoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1805 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi IsoAlho (TMKA, Mynämäki 67), vuoden 1695 karttaselitelmässä on nimi Isoalho (TMKA, Mynämäki 67⁰).)
• Peurankivi  + (Lähdeniitun länsipuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1695 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet ''Wähä Peuran Kifvi'' ja ''Iso Peuran Kifvi'' (TMKA, Mynämäki 67⁰).)
• Lähdevainionlähde  + (Lähdevainion länsipuolella suossa oleva laaja suonsilmäke.)
• Metsätahron  + (Läheisen torpan pieni pelto metsänreunassa. Sekä torppa että pelto huomaamattomissa metsän keskellä. (HL s. 1917))
• Lehtosen torppa  + (Läheisyydessä ollut joskus torppa, joka on antanut nimensä peltoalueelle: Lehtosenpelto. Torpasta ei enää mitään jäljellä.)
• Hanna-vainaan tupa  + (Lähellä Hanna-vainaan tahdonta ollut tupa, … Lähellä Hanna-vainaan tahdonta ollut tupa, jonka paikalla myöhemmin ollut Hakalundin paikka, alkuaan Ollilan vanhan isän tupa. Tupa siirretty Karppisten Lundgrenin palaneen tuvan tilalle muutama vuosikymmen sitten. Hanna-vainaan tuvassa pidetty vuosisadan alussa kiertokoulua (LL). Hanna-vainaa ollut entisen isännän sukulaisia 1800-luvun lopulla. Lähellä oleva mäki ''hannavainampirtimmäki''.ellä oleva mäki ''hannavainampirtimmäki''.)
• Kallipäänkallio  + (Raikon kaakkoispuolella sijaitseva metsä, jossa on myös avokalliota.)
• Matinniitunveräjä  + (Lähellä Matinniittua ollut veräjä.)
• Tursunperä  + (Lähellä Mynämäen keskustaa oleva kylä. Laa … Lähellä Mynämäen keskustaa oleva kylä. Laaja alue, joka jatkuu pitkänä metsäkappaleena koilliseen. Oletetaan, että Tursunperän keskusalue lähellä Mynämäen kirkkoa on ollut joskus merenlahti, muuten nimen alkuperää ei tunneta. Asukkaat ''tursunperäläse''. / Mynäjoen etelärannalla sijaitseva suurehko kylä, jonka tilukset ulottuvat etelään päin. Kerrottiin, että joku "asiantuntija" on selittänyt määritteen ''tursu'' johtuvan ruotsalaisesta nimestä Storsund. / Kylä Mynämäen kirkolla, kylällä ulkopalsta Mynäjärven eteläpuolella, ulkopalsta-alueet nykyään metsähallituksen maita. / Kylä. Asukkaat ''tursumʙerä̀läise''. Vuoden 1654 maakirjassa Tursanperä.ise''. Vuoden 1654 maakirjassa Tursanperä.)
• Pahanpaijunmäki  + (Pahanpaijun eteläpuolella sijaitseva kallioinen mäki.)
• Kukkametsä  + (Lähellä Uhlunkauppaa, Askaistentien molemm … Lähellä Uhlunkauppaa, Askaistentien molemmin puolin oleva metsäalue. Rinnakkaisnimiä Kukkamäki ja Muuntajanmäki. ''Sitä̀ sanòtti sīhe aikka vallaŋ kukkametä̀ks. -- Se-ol sillo vähä̀ sūremp se kukkamettä mut sitä̀-o sit jälkkempäi hakàttu.'' (LA 1898) Paikka on ollut joskus pelätty, koska siinä on kasvanut tuuheita kuusia, jotka tekivät mäestä synkän ja pimeän.ia, jotka tekivät mäestä synkän ja pimeän.)
• Jokiniittu (Mynämäki)  + (Lähellä kirkonkylää olevien kylien talojen peltokappaleita Mynäjoen pohjoisrannalla. Yleisnimitys peltojen sijainnin vuoksi. Eri lohkoja nimitetään myös omistajien mukaan, esim. Hämölän jokiniittu, Seppälän jokiniittu. Omistussuhteet sekavat.)
• Kirveennummen niitty  + (Lähellä on Kirveennummen torppa, jonka luona on santanummi; tämä nummi lienee nimen lähtökohta. Isojaon kartta 1889-90: Kirvennummi-niitty.)
• Isotahdon (Kaukurla)  + (Lähellä taloa ollut aidattu peltoalue. Vieressä pienempi Pikkutahdon. Ks. tahdon.)
• Haka (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Haka on aluksi ollut laidunmaa metsässä, josta on sittemmin raivattu pelto.)

• Kalliladonosa  + (Lähteenladonosan eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)

• Soininloukas  + (Lähteenladonosan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Salosen Elli  + (Lähteenmäen lohkotilan kansanomainen nimi. Elli on Salosen Yrjön ja Viljon sisar.)
• Lähdevainionpelto  + (Lähteenniitun rinnakkaisnimi.)
• Haka (Palolainen)  + (Lähteenorvon kaakkoispuolella sijaitsevsa pelto. Sen eteläpuolella oleva pieni mäki on hāmmäki (104403: 49/32 6).)
• Nopo (Tammisto)  + (Lähteenpellon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1807 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Nåpo'' (TMKA, Mynämäki 65).)
• Lännistöntila  + (Lännistön rinnakkaisnimi.)
• Isoniittu (Uhlu)  + (Lännistön talon maihin kuuluva pelto Uhlunojan ja Kustavintien välissä. Alue on ennen kuulunut Anttilan maihin, Rinnakkaisnimenä Koijumetsä. Isoniitun vieressä on Vähäniittu ja sinne johtava tie Isonniituntie.)
• Variksenloukas  + (Lännistöntien varrella, vastapäätä Mattilan Vähäniittua oleva pelto. joka nykyisin on Lännistön hallussa. Alue on alkujaan lohkaistu Mattilan tilan maista. Käytössä on myös nimi Mäkipelto.)
• Vähä-Liusi  + (Länteen Liusista sijaitseva pelto.)
• Toivonen  + (Läntisen-Rantalan lohkotilan kansanomainen nimi uusien, nykyisten omistajien mukaan.)
• Myllymaa  + (MMyllymäen alueella oleva peltoalue. Myös alueen virallinen nimi.)
• Niittu (yleisnimi)  + (Vanh. paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nyk. niitut muuttuneet pelloiksi, jolloin kuit. ''nīttu'' usein säilynyt, tai metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. ''menä nīitul'' = mennä heinäpellolle. Vrt. Luhta.)
• Kajavanperä  + (Maa-alue, joka pistää suorasta rajasta Yläneen sisälle.)
• Ullinketo  + (Mynäjoen itärannalla sijaitseva niemi.)
• Laiskankare  + (Maakappale, jossa peltoa ja matalaa mäkeä. … Maakappale, jossa peltoa ja matalaa mäkeä. Sijaitsee Mietoisten kylän eteläisen kallioalueen pohjoispuolella ja ulottuu kylän länsirajaan. Entisen Pusalan talon maita. Nimen syntyä ei enää tiedetä. ''ko vähä mäkke oli, ni se ol kaŋkare, mut se o arvotus ko sitä laiskaŋkareks sanota.'' o arvotus ko sitä laiskaŋkareks sanota.'')
• Nopo (Munnuinen)  + (Maalialhon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. Samanniminen paikka on Tammiston kylän puolella.)
• Hilmanmaa  + (Maalohko Luhdantien ja Laajoen välissä. Sa … Maalohko Luhdantien ja Laajoen välissä. Sarkaan kuuluu sekä peltoa että metsää. Alueesta käytetään myös nimeä Luhdamaa. Puheessa Hilmanmaa tuntuu kuitenkin tarkoittavan metsikön kodonpuoleista peltoa. Joenpuoleinen osa Hilmanmaata on Jokirannanpuoli. ''ol semmone üks hilma ko omist tämä enne.'' (AA 1953) üks hilma ko omist tämä enne.'' (AA 1953))
• Viponen  + (Maaniitun eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 Halolan karttaselitelmäsä on mainittu niitynnimi ''Wipois'' (TMKA, Mynämäki 4).)
• Maaniitunmäki (Laajoki)  + (Maaniitun metsämaastossa oleva mäki.)
• Maaniitunmäki (Pahikkala)  + (Maaniitun pellon eteläpuolella oleva mäki.)
• Kropamaa  + (Maanmuodon mukaan nimensä saanut pelto: notkoista savimaata. Tunnetaan myös lyhyenä: ''kropa : kropal''.)
• Salminen (Munnuinen)  + (Maanpään lohkotilan asukkaiden mukainen nimi, selv. Salmisen Jalmar. Lohkotila alkuaan torppa, jonka nykyisen isännän isä, myös Salminen, 1895 perustanut.)
• Salmisen Jalmar  + (Maanpään lohkotilan eli Salmisen nimitys asukkaan mukaan.)
• Vähän-Karjalantie  + (Maantie Lemminristeyksestä etelään Vähään-Karjalaan, myös Lemmintie. Yleisesti tunnettu.)
• Kalelantie  + (Maantie Vehmalaisten kylästä Kalelaan.)