Selaaminen ominaisuuksittain
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.
Luettelo tuloksista
- Huvilapelto + (Laajoen länsirannalla oleva rantapelto. Nimi on uudehko ja keksitty. Vrt. Kaijunen.)
- Käyriö + (Laajoen länsirannalla oleva tila, jonka rinnakkaisnimi on Kaarto. Vrt. lähellä on Käyrinniittu.)
- Kailanpuhti + (Laajoen länsirannalla sijaitseva joensuvanto. Kaila on yksi kylän kantatalo.)
- Grönroosinmaan + (Laajoen länsirannalla sijaitseva joenvarsipelto.)
- Peeni + (Pelto Matinniitun peltojen vieressä. Pellosta käytetään myös nimeä Peeninpelto.)
- Kaijunen (pelto) + (Laajoen länsirannalla sijaitseva pelto, entinen joenvarsiniitty. Ks. Iso-Kaijustenniittu, Vähä-Kaijunen. Pellon kohdalla oleva Laajoen koski on ''kaijjusteŋkoski'' 104403: 46/32 8.)
- Etuvainio + (Laajoen länsirannalla sijaitseva peltolohko. Vrt. Keskivainio ja Takavainio)
- Myllypelto (Karhula) + (Laajoen länsirannalla sijaitseva peltolohko.)
- Riihipelto (Korvensuu) + (Laajoen länsirannalla sijaitseva peltolohko.)
- Keskivainio (Karhula) + (Laajoen länsirannalla sijaitseva peltolohko. Vrt. Etuvainio, Takavainio.)
- Kuparijärvi + (Laajoen länsirannalla sijaitseva pieni pyöreänmuotoinen järvi, joka on muodostunut, kun paikalta on louhittu kuparia. Kuparipaja on ollut joen itärannalla, hieman järveä etelämpänä.)
- Laajoenniittu + (Laajoen mukaan on nimensä saanut Laajoenniittu, joka kuuluu Kuokkion kulmakunnan, virallisesti Lankkisten kylän, Koivulan tilan maihin. Se on joenvarsiniittu, joka ei ole enää viljelyksessä.)
- Lassilanniemi + (Laajoen muodostama niemi Lahtilan asuinrakennuksen kohdalla. Mainittu asiakirjoissa v. 1795 (Pelto- ja niittyjako). Jokea oikaistaessa niemi hävinnyt.)
- Sotkamo + (Laajoen muodostamat kaksi isoa mutkaa ja niiden väliin jäävä niittu. Paremmin tunnettu: Sotkanto. Isojako: Såtkamo Loukas. (EY, IL). Osittain Sotkamo ja Sotkanto rinnakkain käytössä.)
- Sotkanto + (Laajoen muodostamat kaksi isoa mutkaa ja t … Laajoen muodostamat kaksi isoa mutkaa ja todennäköisesti mutkien väliin jäävä niitty keskellä Karjalankylää. Tunnetaan myös Sotkamo, arvellaan, että toinen mutkista olisi Sotkanto, toinen Sotkamo, ei enää osata varmuudella sanoa. Molemmat tunnettuja, vapaassa puheessa ''sotkant'' tulee useimmin. Ei mainita isojaossa. (AA, EY, IL). Läntisessä mutkassa Sotkanto-niminen palstatila, virallinen nimi, ks. Orelma.n palstatila, virallinen nimi, ks. Orelma.)
- Kaarto + (Laajoen mutkan länsirannalla sijaitseva tila, jonka virallinen nimi on Käyriö.)
- Pietinketo + (Laajoen pohjoispuolella oleva pelto, entinen niitty. Vuoden 1676 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Piehtin Kätto'' (TMKA, Mynämäki 35¹).)
- Ruutinmäki (Lemmettylä) + (Laajoen pohjoispuolella sijaitseva kyläkunta.)
- Antinperä (Kivikylä) + (Laajoen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, joka on Juvan Mäkilän talon hallinnassa (ostettu taloon). Rinnakkaisnimi on Antistenperä)
- Ruutti (Lemmettylä) + (Laajoen pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Sen pohjoispuolella oleva mäki ja kyläkunta on Ruutinmäki. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Ruuti'' (TMKA, Mynämäki 31³).)
- Märölä + (Laajoen pohjoispuolella sijaitseva tila, jonka nimeksi peruskarttaan on merkitty Märälä. Joessa hieman ylempänä Märölänkoski. Tilan edeltäjänä samalla paikalla on ollut samanniminen asumus, luultavasti torppa tai mäkitupa.)
- Vähä-Krappala + (Laajoen pohjoispuolella sijaitseva tila, joka on erotettu Krappalan talon maista (Krappala sijaitsee n. 8 km etelämpänä Mynäjoen pohjoisrannalla). Rinnakkaisnimi: Pikku-Krappala.)
- Jokipelto (Juvan Katunpää) + (Pelto, joka sijaitsee Laajoen rannassa.)
- Luhta (Juva) + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva joenvarsipelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Luhta'' (TMKA, Mynämäki 14).)
- Halsso + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva kylä, jonka maarekisteriin merkitty nimi on Halso (sitä ei käytetä). Kylän vanha tonttimaa on ollut nykyisen Isotalon kohdalla.)
- Kylänmäki (Karjakoski) + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva mäki, jossa ennen ovat olleet Karjakosken kantatalojen tontit.)
- Antistenperä + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva peltolohko. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu pellon nimi '''Antisten Peldo''' (TMKA, Mynämäki 24).)
- Maijanniittu (Juva) + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva pelto, entinen alava niitty, joka joskus kuulemma on ollut järvenä. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Maijan Nijttu'' (TMKA Mynämäki 14).)
- Luhta (peltoalue) + (Laaja peltoalue Luhdan kulmakunnassa. Peltoalue on tasaista jokivarsiniittua, luhtaa. Luhta sijaitsee Laajoen kummallakin puolella rajoittuen toisella puolen jokea Luhdantiehen ja toisella puolen Kuokkiontiehen.)
- Jokiranta (Ihalainen) + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva peltolohko.)
- Kivipelto + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva pienehkö peltolohko.)
- Pikku-Krappala + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva tila, joka on erotettu Krappalasta. Virallinen nimi on Vähä-Krappala.)
- Jokisivu + (Kulmakunta, johon kuuluvat Laajoen varren kylistä Juva, Kivikylä, Halso, Karjakoski ja Ihalainen. Jokivarren kylissä asuvat ovat ''jokìsiwùlaissi''. ''tämä tiä menè jokìsiwù läpittes.'' (KM 1913).)
- Käyrinniittu + (Laajoen rannalla oleva pelto, entinen niitty. Peruskarttaan nimi on merkitty liian itään, joen itäpuolelle. Vuoden 1802 karttaselitelmässä on mainittu nimet ''Kayry Tahdon'' ja ''Kayrion Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 6⁰). Vrt. Käyripelto.)
- Ruskiapaare (Laajoki) + (Laajoen reunamailla sijaitseva, lehmien la … Laajoen reunamailla sijaitseva, lehmien laitumena käytetty, laaja niittyalue - nykyinen peltoalue. Osittain Kotirannan ja Peltolan lohkotilojen peltoa, osittain Raidan lohkotilan metsää em. alueen reunassa. Laajoen yli on ko. kohdasta mennyt porras: Ruskipaarenporras. ''paare ~ paarre'' 'reunus' (NS). On kysymys joen reuna-alueesta, reunuksesta. Asukkaiden keskuudessa sanan merkitys on hämärtynyt. keskuudessa sanan merkitys on hämärtynyt.)
- Keskikurkku + (Laajoen suussa on kaksi vesijättömaan muodostamaa saarta, Isokääpäs ja Vähäkääpäs. Keskikurkku kulkee kääppäiden välista. Nimi on vanha.)
- Isokurkku + (Laajoen suussa on kaksi vesijättömaan muodostamaa saarta, Isokääpäs ja Vähäkääpäs. Isokurkku on salmi, joka erottaa Isonkääppään joen läntisestä rannasta.)
- Myrksaari + (Pieni saareke Laajoessa. Saareke on muodostunut joen perkaamisen yhteydessä uuden ja vanhan joenuoman väliin. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.)
- Juva + (Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylä … Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylän aluetta on myös Lemmin kulmakunnan takana oleva Sulajoen metsä- ja peltoalue. Juvan kylä käsitetään usein Kivikyläksi, mutta se on kuitenkin virallisesti oma kylänsä. Kyläläiset käyttävät usein pidempää ilmaisua ''juvaŋkülä : juvaŋküläs'', jottei nimi sekaantuisi Juvan pitäjään. Juvan kylä kuuluu laajempaa alueeseen, Jokisivuun, johon kuuluu muitakin jokivarsikyliä. Katso myös ''juvaŋkosk'', ''juvàsilt'' ja ''juvàmäki'' eli ''juvàristeüs'' ja ''juvàmäeristeüs''.eli ''juvàristeüs'' ja ''juvàmäeristeüs''.)
- Lauttanpäänsilta + (Laajoen yli on vielä 1900-luvun ensimmäisellä kymmenellä kulkenut lautta; vuoden 1910 paikkeilla on samalle paikalle valmistunut silta.)
- Pyheensilta + (Laajoen yli rakennettu Raumantien silta.)
- Isosilta (Korvensuu) + (Laajoen yli rakennettu maantiesilta. Sen länsipuolella oleva korkea mäki on ''isosillammäki'' (104402: 46/30 16).)
- Maunulansilta + (Laajoen yli vie Maunulansilta Maunulan lohkotilan pelloille. Nykyisin sanotaan usein ''repòsilt'' Maunulan nykyisten omistajien mukaan.)
- Lepkari + (Laajoessa Ihalaisten koulu alapuolella oleva pieni saari. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Leppekari'' (TMKA, Mynämäki 11). Uudempi rinnakkaisnimi on Vasikkari.)
- Vasikkari + (Laajoessa Ihalaisten koulun alapuolella oleva pieni saari.)
- Lepkoski + (Laajoessa Juvankosken alapuolella sijaitseva koski.)
- Manninkupalus + (Laajoessa Mannin talon kohdalla oleva joen suvantoinen mutka. Katso myös kupalus, Manninkallio.)
- Märölänkoski + (Laajoessa hieman Märölän tilaa ylempänä oleva koski.)
- Salavaistenkoski + (Laajoessa joen perkauksiin asti ollut kosk … Laajoessa joen perkauksiin asti ollut koski, sen verran suurempi, että siinä on ollut viiden talon vesimyllyt (S. Talola 79 v.). Joen perkuupäätöksessä vuodelta 1879 mainitaan Salavaisten kosket ja silloin on ollut ainakin yksi mylly: "-- J. Lassila -- i Salavais fors inrättade kvarn --" (Laa-Pahojoen perkuukertomus, s. 11). Salavaistenkosken yläpuolella on ''salàvaistesilt'' ja alapuolella Hevoskulju.alàvaistesilt'' ja alapuolella Hevoskulju.)
- Merilänkoski + (Laajoessa oleva koski, jossa enen on ollut mylly. Merilä on ollut Rekolan vanha nimi.)