Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kivipelto  + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva pienehkö peltolohko.)
• Pikku-Krappala  + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva tila, joka on erotettu Krappalasta. Virallinen nimi on Vähä-Krappala.)
• Jokisivu  + (Kulmakunta, johon kuuluvat Laajoen varren kylistä Juva, Kivikylä, Halso, Karjakoski ja Ihalainen. Jokivarren kylissä asuvat ovat ''jokìsiwùlaissi''. ''tämä tiä menè jokìsiwù läpittes.'' (KM 1913).)
• Käyrinniittu  + (Laajoen rannalla oleva pelto, entinen niitty. Peruskarttaan nimi on merkitty liian itään, joen itäpuolelle. Vuoden 1802 karttaselitelmässä on mainittu nimet ''Kayry Tahdon'' ja ''Kayrion Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 6⁰). Vrt. Käyripelto.)
• Ruskiapaare (Laajoki)  + (Laajoen reunamailla sijaitseva, lehmien la … Laajoen reunamailla sijaitseva, lehmien laitumena käytetty, laaja niittyalue - nykyinen peltoalue. Osittain Kotirannan ja Peltolan lohkotilojen peltoa, osittain Raidan lohkotilan metsää em. alueen reunassa. Laajoen yli on ko. kohdasta mennyt porras: Ruskipaarenporras. ''paare ~ paarre'' 'reunus' (NS). On kysymys joen reuna-alueesta, reunuksesta. Asukkaiden keskuudessa sanan merkitys on hämärtynyt. keskuudessa sanan merkitys on hämärtynyt.)
• Keskikurkku  + (Laajoen suussa on kaksi vesijättömaan muodostamaa saarta, Isokääpäs ja Vähäkääpäs. Keskikurkku kulkee kääppäiden välista. Nimi on vanha.)
• Isokurkku  + (Laajoen suussa on kaksi vesijättömaan muodostamaa saarta, Isokääpäs ja Vähäkääpäs. Isokurkku on salmi, joka erottaa Isonkääppään joen läntisestä rannasta.)
• Myrksaari  + (Pieni saareke Laajoessa. Saareke on muodostunut joen perkaamisen yhteydessä uuden ja vanhan joenuoman väliin. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.)
• Juva  + (Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylä … Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylän aluetta on myös Lemmin kulmakunnan takana oleva Sulajoen metsä- ja peltoalue. Juvan kylä käsitetään usein Kivikyläksi, mutta se on kuitenkin virallisesti oma kylänsä. Kyläläiset käyttävät usein pidempää ilmaisua ''juvaŋkülä : juvaŋküläs'', jottei nimi sekaantuisi Juvan pitäjään. Juvan kylä kuuluu laajempaa alueeseen, Jokisivuun, johon kuuluu muitakin jokivarsikyliä. Katso myös ''juvaŋkosk'', ''juvàsilt'' ja ''juvàmäki'' eli ''juvàristeüs'' ja ''juvàmäeristeüs''.eli ''juvàristeüs'' ja ''juvàmäeristeüs''.)
• Lauttanpäänsilta  + (Laajoen yli on vielä 1900-luvun ensimmäisellä kymmenellä kulkenut lautta; vuoden 1910 paikkeilla on samalle paikalle valmistunut silta.)
• Pyheensilta  + (Laajoen yli rakennettu Raumantien silta.)
• Isosilta (Korvensuu)  + (Laajoen yli rakennettu maantiesilta. Sen länsipuolella oleva korkea mäki on ''isosillammäki'' (104402: 46/30 16).)
• Maunulansilta  + (Laajoen yli vie Maunulansilta Maunulan lohkotilan pelloille. Nykyisin sanotaan usein ''repòsilt'' Maunulan nykyisten omistajien mukaan.)
• Lepkari  + (Laajoessa Ihalaisten koulu alapuolella oleva pieni saari. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Leppekari'' (TMKA, Mynämäki 11). Uudempi rinnakkaisnimi on Vasikkari.)
• Vasikkari  + (Laajoessa Ihalaisten koulun alapuolella oleva pieni saari.)
• Lepkoski  + (Laajoessa Juvankosken alapuolella sijaitseva koski.)
• Manninkupalus  + (Laajoessa Mannin talon kohdalla oleva joen suvantoinen mutka. Katso myös kupalus, Manninkallio.)
• Märölänkoski  + (Laajoessa hieman Märölän tilaa ylempänä oleva koski.)
• Salavaistenkoski  + (Laajoessa joen perkauksiin asti ollut kosk … Laajoessa joen perkauksiin asti ollut koski, sen verran suurempi, että siinä on ollut viiden talon vesimyllyt (S. Talola 79 v.). Joen perkuupäätöksessä vuodelta 1879 mainitaan Salavaisten kosket ja silloin on ollut ainakin yksi mylly: "-- J. Lassila -- i Salavais fors inrättade kvarn --" (Laa-Pahojoen perkuukertomus, s. 11). Salavaistenkosken yläpuolella on ''salàvaistesilt'' ja alapuolella Hevoskulju.alàvaistesilt'' ja alapuolella Hevoskulju.)
• Merilänkoski  + (Laajoessa oleva koski, jossa enen on ollut mylly. Merilä on ollut Rekolan vanha nimi.)
• Juvankoski  + (Laajoessa oleva koski, jossa ennen on ollut mylly. Nykyinen maantiensilta on rakennettu kosken paikalle.)
• Myllykylänkoski  + (Laajoessa oleva koski, jossa ennen on ollut mylly. Vuoden 1676 karttaselitelmässä on mainitty pellonnimi ''Qwatn åker'' (TMKA, Mynämäki 35¹).)
• Karjakoski (koski)  + (Laajoessa oleva koski.)
• Myllykari  + (Laajoessa oleva pienehkö saari, jossa on ollut ennen mylly ja jossa nykyään on voimalaitos. Rinnakkaisnimi on Myllyluoto.)
• Myllyluoto  + (Laajoessa oleva pienehkö saari, jossa on ollut ennen mylly ja jossa nykyään on voimalaitos. Rinnakkaisnimi on Myllykari.)

• Aliskoski (Lujala)  + (Laajoessa oleva pieni koski)

• Kitniitunkoski  + (Laajoessa oleva pieni koski. Nimen rinnakkaismuoto on Kitinniitunkoski.)
• Ämmänkoski  + (Laajoessa ollut koski, hävinnyt jokea 1950 … Laajoessa ollut koski, hävinnyt jokea 1950-luvulla perattaessa. Koski sijainnut nykyisen Pitkänsuulintakana-pellon kohdalla (ks. Tallanniittu). Kosken alapuolella oli ''ämmänkulju'', syvempi suvantopaikka, lasten uimapaikka. Kosken yläpuolella oli ''silt'' 1920-luvulle asti: silta johti Lassilan riihelle ja kävi tarpeettomaksi, kun Lahtila perustettiin (oli rakennettava keväisin uudestaan). Kosken vieressä, joen itäpuolella, asiakirjojen mukaan ollut Ämmäntahdon (Pelto- ja niittyjako v. 1795), (ks. Tallanniittu), ei tunneta. v. 1795), (ks. Tallanniittu), ei tunneta.)
• Suutilankoski  + (Laajoessa sijainnut koski Suutilan kylän kohdalla, Sairisten kylän läheisyydessä.)
• Haavistonkulju  + (Laajoessa sähkölaitoksen padon yläpuolella oleva suvanto.)
• Ruopanoja (Kaarleinen)  + (Vähäinen oja, joka saa alkunsa Kaarleisten Umpiaidasta ja laskee Laajokeen Mietoisten Ravean kohdalla.)
• Vähäjoki (Suutila)  + (Laajoki ennen perkausta ja oikaisu juossut kaksiuomaisena Suutilan Isonniitun ja Ruskiapaaren kohdalta. Kapeampi uoma ollut Vähäjoki, leveämpi Isojoki. Välissää ollut Luoto. (AV))
• Isojoki (Laajoki)  + (Laajoki ennen perkausta ja oikaisua juossut kaksiuomaisena Suutilan Isoniitun ja Ruskianpaaren kohdalta. Kapeampi uoma ollut Vähäjoki. Jokien välissä ollut Luoto. (AV).)
• Malmin Kalle  + (Laajokilainen soittoniekka. Säesti l-rivisellä haitarilla piirileikkejä ja nurkkatansseja. ''malmiŋ kalle löi kerra vettò, et hän laolā kokò üässe ... ja sit se laolo, julla luhtis, istùs siäl pūn pǟl ja laolo kokò üässe, kokò ajà erì laulū'' (YR 1902))
• Lammaskallio (Asema)  + (Laakea, sileä kallio Mynäjoen mutkassa, ul … Laakea, sileä kallio Mynäjoen mutkassa, ulottuu kapeana kielekkeenä vedenrajaan. Kalliolta on ennen juotettu lampaita ja tästä johtuu sen nimi Lammaskallio. ''sīm mutkas‿o semmoneŋ kallio ko‿enne_o lamppai juatettu ja sitä̀ sanòta lammaskallioks'' (PV 1916).a sitä̀ sanòta lammaskallioks'' (PV 1916).)
• Keskilohko  + (Laaksosen lohkotilan yhdessä lohkossa olevan pellon keskimmäinen lohko (IL).)
• Saunanpelto (Laavainen)  + (Laavaisten pohjoispuolella sijaitseva pelto.)
• Ladontie  + (Ladontaustan pellon reunaa pitkin Runon tilan ainoaan latoon vievä tie.)
• Vuohiluoto (Lehtinen)  + (Lahdenpeltojen eteläpuolella oleva peltoalue, josta osa kuuluu Lehtistenkartanolle, osa Kaskistenkartanolle. Toisinaan kuulee käytettävän myös nimeä Vuosluoto.)
• Lahdenperän Matin torppa  + (Lahdenperän torpan asunut Matti rakensi tämän torpan vanhuuden asunnoksi. 75-vuotiaan Juho Rannikon mukaan nimi on hiukan yli 60 vuotta vanha. Rinnakkaisnimi Puskala. Isojaon kartta 1889-90: Lahdenperän Matin torppa.)
• Lahnalammensuo  + (Lahnalammen koillispuolella oleva suo.)
• Kankaristonjärvi  + (Lahnalammen rinnakkaisnimi.)
• Järvi (Suojoki)  + (Lahnalampea sanotaan yleisesti vain Järveksi.)
• Lahomaa (Ketelinen)  + (Lahomaa ollut Puskon kantatalon suoniittua.)
• Karhussuo (Nihteinen)  + (Lahomaan eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen suoniitty.)
• Lahomaansuo  + (Lahomaasta alkava suo, jatkuu Mynämäen puolella etelään.)
• Mynälahti  + (Lahti (tunkeutuu syvälle Mietoisten sisään). Nimi lienee muistoa ajalta, jolloin Mynämäki ja Mietoinen olivat yhtä pitäjää. siihen laskee (itäsivulle) Mynäjoki. Ks. Saaren aukko. Pitäjänkartassa (v. 1947) virheellisesti Mynämäenlahti.)
• Saarenaukko  + (Lahti, nimi itärannalla oleva Saaren kartanon mukaan. Osoittautui vaikeaksi selvittää, onko nimi aivan Mynälahden synonyymi; luultavasti se tarkoittaa vain Mynälahden pohjoisosaa.)
• Suopelto (Salavainen)  + (Lahtilan lohkotilan pelto, jonka ympärillä maa on soistuvaa. ''suapelt o se piän nipùk enne meiskast.'')
• Meiskainen  + (Lahtilan lohkotilan pelto, kuulunut Tallalan yksinäiseen alun perin. ''meiskane‿o huano māt, lairumeks mes se ostetti sora jälkke.'')
• Kuningkorpi  + (Lahtilan lohkotilan pelto, mainitaan asiak … Lahtilan lohkotilan pelto, mainitaan asiakirjoissa jo v. 1795 (Pelto- ja niittyjako: ''Kuningkorpi'', v. 1808 ''Kuning Tahdon''). Ei käytössä, vanhat tuntevat. Nykyisin sanotaan pellon osien mukaan ''mäkìtalòrajà'', ''antìrajà'', ''pihàtontakàn'', ''jokìrant''.ntìrajà'', ''pihàtontakàn'', ''jokìrant''.)