Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kitniitunkoski  + (Laajoessa oleva pieni koski. Nimen rinnakkaismuoto on Kitinniitunkoski.)
• Ämmänkoski  + (Laajoessa ollut koski, hävinnyt jokea 1950 … Laajoessa ollut koski, hävinnyt jokea 1950-luvulla perattaessa. Koski sijainnut nykyisen Pitkänsuulintakana-pellon kohdalla (ks. Tallanniittu). Kosken alapuolella oli ''ämmänkulju'', syvempi suvantopaikka, lasten uimapaikka. Kosken yläpuolella oli ''silt'' 1920-luvulle asti: silta johti Lassilan riihelle ja kävi tarpeettomaksi, kun Lahtila perustettiin (oli rakennettava keväisin uudestaan). Kosken vieressä, joen itäpuolella, asiakirjojen mukaan ollut Ämmäntahdon (Pelto- ja niittyjako v. 1795), (ks. Tallanniittu), ei tunneta. v. 1795), (ks. Tallanniittu), ei tunneta.)
• Suutilankoski  + (Laajoessa sijainnut koski Suutilan kylän kohdalla, Sairisten kylän läheisyydessä.)
• Haavistonkulju  + (Laajoessa sähkölaitoksen padon yläpuolella oleva suvanto.)
• Ruopanoja (Kaarleinen)  + (Vähäinen oja, joka saa alkunsa Kaarleisten Umpiaidasta ja laskee Laajokeen Mietoisten Ravean kohdalla.)
• Vähäjoki (Suutila)  + (Laajoki ennen perkausta ja oikaisu juossut kaksiuomaisena Suutilan Isonniitun ja Ruskiapaaren kohdalta. Kapeampi uoma ollut Vähäjoki, leveämpi Isojoki. Välissää ollut Luoto. (AV))
• Isojoki (Laajoki)  + (Laajoki ennen perkausta ja oikaisua juossut kaksiuomaisena Suutilan Isoniitun ja Ruskianpaaren kohdalta. Kapeampi uoma ollut Vähäjoki. Jokien välissä ollut Luoto. (AV).)
• Malmin Kalle  + (Laajokilainen soittoniekka. Säesti l-rivisellä haitarilla piirileikkejä ja nurkkatansseja. ''malmiŋ kalle löi kerra vettò, et hän laolā kokò üässe ... ja sit se laolo, julla luhtis, istùs siäl pūn pǟl ja laolo kokò üässe, kokò ajà erì laulū'' (YR 1902))
• Lammaskallio (Asema)  + (Laakea, sileä kallio Mynäjoen mutkassa, ul … Laakea, sileä kallio Mynäjoen mutkassa, ulottuu kapeana kielekkeenä vedenrajaan. Kalliolta on ennen juotettu lampaita ja tästä johtuu sen nimi Lammaskallio. ''sīm mutkas‿o semmoneŋ kallio ko‿enne_o lamppai juatettu ja sitä̀ sanòta lammaskallioks'' (PV 1916).a sitä̀ sanòta lammaskallioks'' (PV 1916).)
• Keskilohko  + (Laaksosen lohkotilan yhdessä lohkossa olevan pellon keskimmäinen lohko (IL).)
• Saunanpelto (Laavainen)  + (Laavaisten pohjoispuolella sijaitseva pelto.)
• Ladontie  + (Ladontaustan pellon reunaa pitkin Runon tilan ainoaan latoon vievä tie.)
• Vuohiluoto (Lehtinen)  + (Lahdenpeltojen eteläpuolella oleva peltoalue, josta osa kuuluu Lehtistenkartanolle, osa Kaskistenkartanolle. Toisinaan kuulee käytettävän myös nimeä Vuosluoto.)
• Lahdenperän Matin torppa  + (Lahdenperän torpan asunut Matti rakensi tämän torpan vanhuuden asunnoksi. 75-vuotiaan Juho Rannikon mukaan nimi on hiukan yli 60 vuotta vanha. Rinnakkaisnimi Puskala. Isojaon kartta 1889-90: Lahdenperän Matin torppa.)
• Lahnalammensuo  + (Lahnalammen koillispuolella oleva suo.)
• Kankaristonjärvi  + (Lahnalammen rinnakkaisnimi.)
• Järvi (Suojoki)  + (Lahnalampea sanotaan yleisesti vain Järveksi.)
• Lahomaa (Ketelinen)  + (Lahomaa ollut Puskon kantatalon suoniittua.)
• Karhussuo (Nihteinen)  + (Lahomaan eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen suoniitty.)
• Lahomaansuo  + (Lahomaasta alkava suo, jatkuu Mynämäen puolella etelään.)
• Mynälahti  + (Lahti (tunkeutuu syvälle Mietoisten sisään). Nimi lienee muistoa ajalta, jolloin Mynämäki ja Mietoinen olivat yhtä pitäjää. siihen laskee (itäsivulle) Mynäjoki. Ks. Saaren aukko. Pitäjänkartassa (v. 1947) virheellisesti Mynämäenlahti.)
• Saarenaukko  + (Lahti, nimi itärannalla oleva Saaren kartanon mukaan. Osoittautui vaikeaksi selvittää, onko nimi aivan Mynälahden synonyymi; luultavasti se tarkoittaa vain Mynälahden pohjoisosaa.)
• Suopelto (Salavainen)  + (Lahtilan lohkotilan pelto, jonka ympärillä maa on soistuvaa. ''suapelt o se piän nipùk enne meiskast.'')
• Meiskainen  + (Lahtilan lohkotilan pelto, kuulunut Tallalan yksinäiseen alun perin. ''meiskane‿o huano māt, lairumeks mes se ostetti sora jälkke.'')
• Kuningkorpi  + (Lahtilan lohkotilan pelto, mainitaan asiak … Lahtilan lohkotilan pelto, mainitaan asiakirjoissa jo v. 1795 (Pelto- ja niittyjako: ''Kuningkorpi'', v. 1808 ''Kuning Tahdon''). Ei käytössä, vanhat tuntevat. Nykyisin sanotaan pellon osien mukaan ''mäkìtalòrajà'', ''antìrajà'', ''pihàtontakàn'', ''jokìrant''.ntìrajà'', ''pihàtontakàn'', ''jokìrant''.)

• Lahtela (Salavainen)  + (Lahtilan lohkotilan virallinen nimi.)

• Kauratahdon  + (Lahtilanrajapellon nimitys pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ja siihen kuuluvassa kartassa v. 1791.)
• Kuormantahdon  + (Lahtilanrajapellon nimitys pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ja siihen kuuluvassa kartassa v. 1791.)
• Pirtinhaka  + (Saarenmäen ja Lahden välissä oleva peltokaistale, joka on ennen ollut laidunmaana, mutta nykyisin viljelty.)
• Leonkallio (Ravea)  + (Laidunkallioita Raveanmetsässä. (VR))
• Lammastahdon (Sukoinen)  + (Laidunpellossa aiemmin ollut aidattu alue, jossa laidunnettiin lampaita. Samassa pellossa oli myös Sonnintahdon.)
• Kotopelto (Seppälä)  + (Laihorannan tilan päärakennuksen pohjoispuolella oleva pelto.)
• Koivumäki (Suojoki)  + (Lainenkaupan virallinen nimi, ei käytössä.)
• Lainio (Munttinen)  + (Lainionmäessä Kuokkiontien vieressä joskus ollut mökki. Paikka on ollut aution 1950-luvun lopusta asti.)
• Lahomaa (Tursunperä)  + (Laiskassuon eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Musta-alho (Ihalainen)  + (Laitilan rajalla oleva pelto, entinen niitty. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Musta Alhå'' (TMKA, Mynämäki 11).)
• Lemmi  + (Laitilan rajan vieressä oleva kyläkunta, j … Laitilan rajan vieressä oleva kyläkunta, joka ennen on ollut eri kylien takaniittymaata. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi Lemmi (TMKA, Mynämäki 14). Turun-Rauman maantieltä haarautuva ja Lemmille johtava tie on ''lemmintiä''. Lemmiltä alkava ja Laajokeen laskeva oja on ''lemmi₍oja'' (113304: 50-51/42-40, 104406: 51/39-38). Vrt. Kuiva-Lemmi.2-40, 104406: 51/39-38). Vrt. Kuiva-Lemmi.)
• Laitumen yläpuoli  + (Laitumen isopuolen rinnakkaisnimi.)
• Laitumen isopuoli  + (Laitumen pelloista suurempi. Se sijaitsee kärpännokantien takana, ikään kuin yläpuolella ja siitä käytetään myös nimitystä Laitumen yläpuoli.)
• Laitumen alapuoli  + (Laitumen pikkupuolen rinnakkaisnimi, koska vesi laskee siihen suuntaa. ''alàpual sē ko vesì sinneppäi menè.'' (MR 1938))
• Laitumentie  + (Laitumenmakasiinista Sunilan kartanoon johtava kärrytie.)
• Laitumenmakasiini  + (Laitumenmäen reunassa oleva makasiini, josta Sunilan kartanoon johtaa Laitumentie. ''lairumemä₍ès o lairumemakàsīni'' (PV 1916).)
• Vähäkylän peltotie  + (Laitumenpellon laidassa Lehtistentieltä Suorsankurkunojalle päin vievä lyhyt tienpätkä.)
• Isosilta (Pyhäranta)  + (Laituri (Pyhärannan talon; muutaman kymmenen metrin päässä läheisen torpan laituri Jannen silta). Siitä on aikoinaan lastattu Vehmaalta tuotua kiveä (ks. Takakarkku).)
• Lakjärvenrahka  + (Lakjärven alueella Lakjärvenrahkassa hyviä muurainsoita, rahkasuon eteläraja suunnilleen Koirassaaressa, Niinimäessä ja Kämpinsaaressa. (AH, NV))
• Lakjärvenoja  + (Lakjärvenrahkasta Mynäjokeen laskeva luonnonoja.)
• Lallintie  + (Lallin peltoihin vievä tie peltojen nimen mukaisesti.)
• Lalli (metsä)  + (Lallin peltojen edessä oleva lehti- ja kuusimetsä.)
• Lammasmäentahdon  + (Lammasmäessä oleva pieni pelto.)
• Lammaspesimenpää  + (Lammaspesimenpää on suuremman lahden peruk … Lammaspesimenpää on suuremman lahden perukassa oleva pieni, matalavetinen, kaislaa kasvava poukama. Lammaspesimenpään lähellä on Lammaspesimenkallio, jolla on kesäisin pesty lampaita. Rinnakkaisnimenä Lammaspesimenlahti. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.in kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Lammaspesimenlahti  + (Lammaspesimenpään rinnakkaisnimi.)