Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Lakjärvenrahka  + (Lakjärven alueella Lakjärvenrahkassa hyviä muurainsoita, rahkasuon eteläraja suunnilleen Koirassaaressa, Niinimäessä ja Kämpinsaaressa. (AH, NV))
• Lakjärvenoja  + (Lakjärvenrahkasta Mynäjokeen laskeva luonnonoja.)
• Lallintie  + (Lallin peltoihin vievä tie peltojen nimen mukaisesti.)
• Lalli (metsä)  + (Lallin peltojen edessä oleva lehti- ja kuusimetsä.)
• Lammasmäentahdon  + (Lammasmäessä oleva pieni pelto.)
• Lammaspesimenpää  + (Lammaspesimenpää on suuremman lahden peruk … Lammaspesimenpää on suuremman lahden perukassa oleva pieni, matalavetinen, kaislaa kasvava poukama. Lammaspesimenpään lähellä on Lammaspesimenkallio, jolla on kesäisin pesty lampaita. Rinnakkaisnimenä Lammaspesimenlahti. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.in kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Lammaspesimenlahti  + (Lammaspesimenpään rinnakkaisnimi.)
• Kukke  + (Lammastahtomen pohjoispuolella sijaitseva … Lammastahtomen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. Kerrottin, että paikalla on saksalainen suolalaiva tehnyt haaksirikon ja että lehmä syövät vieläkin pellolta suolaa. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet ''Wähä Kucken lato kappale'', ''Kucken lato kappale'', ''Iso kucken lato kappale'', ''Kucken nijttu'' (TMKA, Mynämäki 25).'', ''Kucken nijttu'' (TMKA, Mynämäki 25).)
• Kivilä (Seppälä)  + (Lammenrannan vanha nimi. Tunnetaan nykyisin Suomisena. (AP 1902))
• Krunni  + ("vesilätäkkö")
• Meijerilampi  + (Lampi Saarenkartanon alueella, Pränhuusin vieressä. ''meijerilammest hakkita vet.'' (EG 1910).)
• Langinorko  + (Langinkallioiden kaakkois- ja luoteispuolella oleva Karjalan Haankylän kantatalojen suoperäinen metsä.)
• Langinkallionlevo  + (Langinkalliosta yleisemmin käytetty nimi. Vrt. Langinorko.)
• Langonoja  + (Langonjärvestä lähtevä oja.)
• Langonsuo  + (Virheellinen peruskartan nimi. Oikea nimiasu on Lankosuo.)
• Lankistonketo  + (Lankiston halkovan tien eteläpuolella olevaa pientä peltoa vanhemmat sanovat Lankistonkedoksi (EL n. 70 v.) ja nuoremman Pikkutahtomeksi (RL n. 40 v.).)
• Varppeenmetsä (Raimela)  + (Lankkeisten rajalla sijaitseva laaja metsä.)
• Ruoppa (Raimela)  + (Lankkeisten rajalla sijaitseva pelto, entinen niitty)
• Mahlio  + (Lankkeisten rajan lähellä sijaitseva jyrkkärinteinen korkea mäki (joka alaltaan on suhteellisen pieni).)
• Hakamäki  + (Lankkisten Hakapeltojen länsipuolella olevan mäen rinteelle rakennettu tila. Omistussuhteet epäselvät.)
• Hyyppä (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän itäpäässä oleva tila. J:n omistuksessa vuodesta 1959, aiemmista omistussuhteista ei selvyyttä. Nimi läheisen kallion mukaan, jossa on ollut samannimisen linnun pesä. (OJ s. 1918))
• Kivilä (Lankkinen)  + (Tila, entinen mäkitupa.)
• Santala (Lankkinen)  + (Tila, entinen mäkitupa.)
• Neitsytpolku  + (Lankkisten kylän peltoalueen päästä lähtevä polku, jota myöten kuljetettiin lehmiä Ruohosuolle. Nimen alkuperää ei tiedetä, eikä se enää ole yleisessä käytössä. (AK 1914))
• Lankkistie  + (Lankkisten kylän peltoaukean läpi kulkevan tien yleisnimitys. Tie jaetaan osii, tanhuoihin. Etutanhua on kylää lähinnä oleva osuus, Poikkitanhua on tien poikkiosuus ja ennen metsäaluetta on Perä- eli Takatanhua. Ks. Tanhua.)

• Lainio (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän suutarin vanha asumus.)

• Joulu  + (Lankkisten kylän talo, jonka virallinen ni … Lankkisten kylän talo, jonka virallinen nimi on ''isojoulu'', mutta yleensä puhutaan lyhyesti Joulusta. Päärakennusta ei enää ole, maat on ostanut Karhula. / Kantatalo, joka on hävinnyt. Talo on jakaantunut jo 1700-luvulla kahteen osaan: Iso-Joulu ja Vähä-Joulu eli Pikku-Joulu.: Iso-Joulu ja Vähä-Joulu eli Pikku-Joulu.)
• Varppeenmetsä (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän taloja lähinnä oleva metsäalue, kotimetsä. Naapurikyläläiset sanovat Lankkistenvarppeeksi.)
• Peräniittu (Lankkinen)  + (Suuniitun koillispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vrt. Perälä. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Pärä Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 30¹).)
• Hakapellot  + (Lankkisten kylän talojen peltoalueen yhtei … Lankkisten kylän talojen peltoalueen yhteisnimitys kylän itälaidassa Tursunperän kylänrajasta Raimelan kylänrajaan. Yhteisnimitystä harvemmin käytetään talonnimiin perustuvia peltokappaleiden nimityksiä kuten Sippolanhaka, Karhulanhaka, Joulunhaka, koska maanomistussuhteet ovat vuosien varrella usein muuttuneet. (HL 1917)osien varrella usein muuttuneet. (HL 1917))
• Jäspi  + (Lankkisten kylän vanha talo peräisin 1700- … Lankkisten kylän vanha talo peräisin 1700-luvulta. Taloa ei enää jäljellä, maat yhdistetty Tuomalan ja Joulun maihin, jotka taas jaettu eri omistajille viljelyksiksi. / Hävinnyt kantatalo, joka aikoinaan on sijainnut tonttimaalla Mynäjoen etelärannalla. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Jäspi (TMKA, Mynämäki 30¹). Nimen rinnakkaisasu on ''jespi''. Karhulaan kuuluva pelto on ''jäspihaka''. Karhulaan kuuluva pelto on ''jäspihaka''.)
• Karhula (Lankkinen)  + (Mynäjoen itärannalla, Tuomolan itäpuolella sijaitseva kantatalo. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Karhula'' (TMKA, Mynämäki 30¹). Kantatalo on jakaantunut aikoinaan kahteen osaan ja nykyinen on Yli-Karhulasta kehittynyt.)
• Hämölä (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän vanha talo, omistussuhteet muuttuneet ja epäselvät.)
• Seppälä (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän vanha talo, peräisin 1700-luvulta. Saman suvun omistuksessa.)
• Ellä  + (Lankkisten kylän vanha talo, peräisin 1800-luvulta. Taloa ei enää jäljellä, maat jaettu. / Kantatalo, jonka tunnetumpi nimi on ollut Pikku-Joulu.)
• Tuomola (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän vanha talo. Ei jäljellä p … Lankkisten kylän vanha talo. Ei jäljellä päärakennusta, maat yhdistetty Jäspin ja Joulun talojen kanssa ja viljelykset eri omistajilla. / Kantatalo, jonka vanha tontti sijaitsee aivan Raumantien reunassa. Vanha asuinrakennus, joka on purettu 1940-luvulla on sijainnut nykyisen päärakennuksen eteläpuolella poikittain nykyiseen nähden.eteläpuolella poikittain nykyiseen nähden.)
• Tanhua (Lankkinen)  + (Lankkistie jakaantuu tanhuoihin. Kylältä lähdettäessä peltoaukean halki metsänreunaan ensimmäinen länsi-itä-suuntainen osuus on Etutanhua, pohjois-etelä-suuntainen osuu on Poikkitanhua ja viimeinen länsi-itä-suuntainen osuus Perätanhua eli Takatanhua.)
• Takatanhua  + (Lankkistien kylältä päin katsottaessa taaimmainen osuus. Tunnetaan myös pellon perällä olevana Perätanhuana. Katso Tanhua.)
• Etutanhua  + (Lankkistien kylää lähinnä oleva osuus.)
• Perätanhua  + (Lankkistien loppuosa kylän keskustasta katsottaessa. Sanotaan myös nimellä Takatanhua, koska on kyseessä tien taaimmainen osuus. Katso Tanhua.)
• Poikkitanhua  + (Lankkistien pohjois-etelä-suuntainen väliosuus. Katso Lankkistie, Tanhua.)
• Lankojärvi  + (Pieni suojärvi Salavaistentakana, joka Sal … Pieni suojärvi Salavaistentakana, joka Salavaisissa tunnetaan Kuvasjärvenä, mutta Porontteella ja edelleen Mynämäen Lemmillä Lankojärvenä. ''lemmimpuales sanòta laŋkojärv, ku₍asjärve mǟ en ol erès kuullu. lankojärve ümpäril om pohjattomi silmi ja rahka kans.'' (MN 80 v., "rahka" eli muuraimia kasvava suo).80 v., "rahka" eli muuraimia kasvava suo).)
• Lankolähde  + (Lankosuon luoteispäässä oleva luontolähde.)
• Haanperänkallio  + (Lankosuon länsipuolella sijaitseva metsämäki. Sen länsipuolella on Kallionpää-niminen tila.)
• Suopelto (Kalela)  + (Lapilan lohkotilan pelto.)
• Lähteenpelto (Lapila)  + (Lapilan lohkotilan pelto.)
• Nummila (Ihalainen)  + (Lapilan maista 1800-luvulla erotettu tila. Kansanomainen rinnakkaisnimi on myös ''niäminen'' omistajan sukunimen mukaan (Nieminen).)
• Lapinluhdanoja  + (Lapinluhdan pellon läpi virtaava oja.)
• Nuonniittu  + (Lapinluhdanojan itäpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Kotopelto (Salavaisten Lassila)  + (Lassilan kantataloa lähinnä oleva pelto.)
• Koskentahdon (Suojoki)  + (Lassilan kantatalon entinen palsta, joka sittemmin Elonpaikka (ks. Elomaa), nykyisin Uusi-Henttu. Koskentahtomen vieressä Suojoen koski ja mylly (ks. Myllytontti). (HJ 80 v.))