Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Lassilan kantataloa lähinnä oleva pelto.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Lankkistie  + (Lankkisten kylän peltoaukean läpi kulkevan tien yleisnimitys. Tie jaetaan osii, tanhuoihin. Etutanhua on kylää lähinnä oleva osuus, Poikkitanhua on tien poikkiosuus ja ennen metsäaluetta on Perä- eli Takatanhua. Ks. Tanhua.)
  • Lainio (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän suutarin vanha asumus.)
  • Joulu  + (Lankkisten kylän talo, jonka virallinen niLankkisten kylän talo, jonka virallinen nimi on ''isojoulu'', mutta yleensä puhutaan lyhyesti Joulusta. Päärakennusta ei enää ole, maat on ostanut Karhula. / Kantatalo, joka on hävinnyt. Talo on jakaantunut jo 1700-luvulla kahteen osaan: Iso-Joulu ja Vähä-Joulu eli Pikku-Joulu.: Iso-Joulu ja Vähä-Joulu eli Pikku-Joulu.)
  • Varppeenmetsä (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän taloja lähinnä oleva metsäalue, kotimetsä. Naapurikyläläiset sanovat Lankkistenvarppeeksi.)
  • Peräniittu (Lankkinen)  + (Suuniitun koillispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vrt. Perälä. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Pärä Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 30¹).)
  • Hakapellot  + (Lankkisten kylän talojen peltoalueen yhteiLankkisten kylän talojen peltoalueen yhteisnimitys kylän itälaidassa Tursunperän kylänrajasta Raimelan kylänrajaan. Yhteisnimitystä harvemmin käytetään talonnimiin perustuvia peltokappaleiden nimityksiä kuten Sippolanhaka, Karhulanhaka, Joulunhaka, koska maanomistussuhteet ovat vuosien varrella usein muuttuneet. (HL 1917)osien varrella usein muuttuneet. (HL 1917))
  • Jäspi  + (Lankkisten kylän vanha talo peräisin 1700-Lankkisten kylän vanha talo peräisin 1700-luvulta. Taloa ei enää jäljellä, maat yhdistetty Tuomalan ja Joulun maihin, jotka taas jaettu eri omistajille viljelyksiksi. / Hävinnyt kantatalo, joka aikoinaan on sijainnut tonttimaalla Mynäjoen etelärannalla. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Jäspi (TMKA, Mynämäki 30¹). Nimen rinnakkaisasu on ''jespi''. Karhulaan kuuluva pelto on ''jäspihaka''. Karhulaan kuuluva pelto on ''jäspihaka''.)
  • Karhula (Lankkinen)  + (Mynäjoen itärannalla, Tuomolan itäpuolella sijaitseva kantatalo. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Karhula'' (TMKA, Mynämäki 30¹). Kantatalo on jakaantunut aikoinaan kahteen osaan ja nykyinen on Yli-Karhulasta kehittynyt.)
  • Hämölä (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän vanha talo, omistussuhteet muuttuneet ja epäselvät.)
  • Seppälä (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän vanha talo, peräisin 1700-luvulta. Saman suvun omistuksessa.)
  • Ellä  + (Lankkisten kylän vanha talo, peräisin 1800-luvulta. Taloa ei enää jäljellä, maat jaettu. / Kantatalo, jonka tunnetumpi nimi on ollut Pikku-Joulu.)
  • Tuomola (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän vanha talo. Ei jäljellä pLankkisten kylän vanha talo. Ei jäljellä päärakennusta, maat yhdistetty Jäspin ja Joulun talojen kanssa ja viljelykset eri omistajilla. / Kantatalo, jonka vanha tontti sijaitsee aivan Raumantien reunassa. Vanha asuinrakennus, joka on purettu 1940-luvulla on sijainnut nykyisen päärakennuksen eteläpuolella poikittain nykyiseen nähden.eteläpuolella poikittain nykyiseen nähden.)
  • Tanhua (Lankkinen)  + (Lankkistie jakaantuu tanhuoihin. Kylältä lähdettäessä peltoaukean halki metsänreunaan ensimmäinen länsi-itä-suuntainen osuus on Etutanhua, pohjois-etelä-suuntainen osuu on Poikkitanhua ja viimeinen länsi-itä-suuntainen osuus Perätanhua eli Takatanhua.)
  • Takatanhua  + (Lankkistien kylältä päin katsottaessa taaimmainen osuus. Tunnetaan myös pellon perällä olevana Perätanhuana. Katso Tanhua.)
  • Etutanhua  + (Lankkistien kylää lähinnä oleva osuus.)
  • Perätanhua  + (Lankkistien loppuosa kylän keskustasta katsottaessa. Sanotaan myös nimellä Takatanhua, koska on kyseessä tien taaimmainen osuus. Katso Tanhua.)
  • Poikkitanhua  + (Lankkistien pohjois-etelä-suuntainen väliosuus. Katso Lankkistie, Tanhua.)
  • Lankojärvi  + (Pieni suojärvi Salavaistentakana, joka SalPieni suojärvi Salavaistentakana, joka Salavaisissa tunnetaan Kuvasjärvenä, mutta Porontteella ja edelleen Mynämäen Lemmillä Lankojärvenä. ''lemmimpuales sanòta laŋkojärv, ku₍asjärve mǟ en ol erès kuullu. lankojärve ümpäril om pohjattomi silmi ja rahka kans.'' (MN 80 v., "rahka" eli muuraimia kasvava suo).80 v., "rahka" eli muuraimia kasvava suo).)
  • Lankolähde  + (Lankosuon luoteispäässä oleva luontolähde.)
  • Haanperänkallio  + (Lankosuon länsipuolella sijaitseva metsämäki. Sen länsipuolella on Kallionpää-niminen tila.)
  • Suopelto (Kalela)  + (Lapilan lohkotilan pelto.)
  • Lähteenpelto (Lapila)  + (Lapilan lohkotilan pelto.)
  • Nummila (Ihalainen)  + (Lapilan maista 1800-luvulla erotettu tila. Kansanomainen rinnakkaisnimi on myös ''niäminen'' omistajan sukunimen mukaan (Nieminen).)
  • Lapinluhdanoja  + (Lapinluhdan pellon läpi virtaava oja.)
  • Nuonniittu  + (Lapinluhdanojan itäpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
  • Koskentahdon (Suojoki)  + (Lassilan kantatalon entinen palsta, joka sittemmin Elonpaikka (ks. Elomaa), nykyisin Uusi-Henttu. Koskentahtomen vieressä Suojoen koski ja mylly (ks. Myllytontti). (HJ 80 v.))
  • Kartano (Salavainen)  + (Lassilan kantatalon entinen torppa, perustLassilan kantatalon entinen torppa, perustanut 1800-luvun puolimaissa Lappi Tl:stä tullut Kartano-niminen henkilö (Karjalan srk:n kirkonkirjat 1873-82 s. 249). Torppa on sijainnut nykyisen Kartanopellon pohjoisreunassa. Torppa on hävitetty viimeistään 1920-luvulla (PL 70 v.) ''meijä (= Lahtilan) ensmäne pihàt (= pihatto) tehti Kartano tupàhirsist.''t (= pihatto) tehti Kartano tupàhirsist.'')
  • Pajanhankka  + (Lassilan kantatalon entisen pajan vieressäLassilan kantatalon entisen pajan vieressä ollut laidumaa Lassilan päärakennuksen pohjoispuolella. Tunnettu, ei käytössä, koska laidunta ei tarvita. Vrt. Riihenhankka. hankka = ''haŋkka o airat, kivine, kumapreine nīttu. ei haŋkka viljelt ol voit, jotta lamppai ja vasikoi sīn o lairunnet.'' (PL 70 v.)i ja vasikoi sīn o lairunnet.'' (PL 70 v.))
  • Riihenhankka  + (Lassilan kantatalon entisen riihen vieressä ollut laidunmaa, ks. Pajanhankka, sijaitsee Hemmilän kantatalon rakennuksien itäpuoella. Tunnettu, ei käytössä.)
  • Sikaperkkoukura  + (Lassilan kantatalon maalla oleva soinen koLassilan kantatalon maalla oleva soinen kohta, jonka kautta kulkee Talvitie; ukura on siis tiessä oleva vetelä kohta (vrt. Juvarlan ukura). Nuoremmat eivät tunne, ei käytetä (PL n. 70 v., EL n. 70 v.). Vrt. lähellä ollut Sikaorko. ''sikàperkko₍ukùraŋ kaut kulk talvitiä ja mǟ muistaŋ ko lehmiki ajetti sen kaut laitumel nī polvi sāk joskuski vajos.''ut laitumel nī polvi sāk joskuski vajos.'')
  • Suojoen Lassila  + (Lassilan kantatalon nimitys erotukseksi Salavaisten Lassilasta.)
  • Kylä-Lassila  + (Lassilan kantatalon nimitys sen jälkeen, kun 1900-luvun alussa talosta lohkottu Mäki-Lassila. Kylä-Lassila sijaitsee kylässä Isolla-Suojoella, Mäki-Lassila talojen torppien kulmalla Vähällä-Suojoella.)
  • Ahtma-alho (Lassila)  + (Lassilan kantatalon pelto, mainitaan jo v.Lassilan kantatalon pelto, mainitaan jo v. 1795 pelto- ja niittyjaossa (''Athma alho'', v. 1822 ''Athmaa alho''). Ahtma-alhossa ollut monia pieniä tahtomia, esim. ''pappantahron'', ''isäntahron'', Sikaorko, mutta vanhimmatkaan eivät niitä enää muista tai eivät pysty paikallistamaan. Myös Suomisen lohkotilalla oma ''ahtma alhons'' (Suomisen Kotopellon pohjoispuolella, suoraa jatkoa Ahtma-alhosta). Kartassa Ahtma-alho virheellisesti merkitty Lassilanniituksi (opas ei tiennyt nimeä, ilmoittanut vain omistajan)(PL 70 v.). ''ahtm₍alhos nīt kaikki piäni tahtomi ol muttem mǟ muist misä̀ nok kaik olìva.''ol muttem mǟ muist misä̀ nok kaik olìva.'')
  • Sikaorko  + (Lassilan kantatalon pelto, mainitaan jo v.Lassilan kantatalon pelto, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (''Sika Orko''), paikannettu edelliseen asiakirjaan kuuluvan kartan mukaan. Sikaorko kuuluu Ahtma-alhoon, eikä sitä nuoremmat enää muista, vanhemmat kylläkin, vaikka eivät pysty paikkaa sanomaan (EL 67 v.).a eivät pysty paikkaa sanomaan (EL 67 v.).)
  • Lankisto  + (Lassilan kantatalon pelto, mainitaan jo v.Lassilan kantatalon pelto, mainitaan jo v. 1795 pelto- ja niittyjaossa (''Langisto''). Kartassa sijoitettu väärin: pelto molemmin puoli tietä, joka halkaisee pellon. Tien eteläpuolella olevaa pientä peltoa vanhemmat sanovat Lankistonkedoksi (EL n. 70 v.) ja nuoremman Pikkutahtomeksi (RL n. 40 v.).a nuoremman Pikkutahtomeksi (RL n. 40 v.).)
  • Kartanopelto  + (Lassilan kantatalon pelto, nimetty torpan mukaan. Käytössä.)
  • Maija  + (Lassilan kantatalon pelto, tunn. jo v. 179Lassilan kantatalon pelto, tunn. jo v. 1795 asiakirj. (''Yleis Isomaija'', ''Yleishemmans Wähä maija''; v. 1808 Maija ja ''karilakki''). Isojaon täydennysjaoissa v. 1905 Majasuo (vrt. Majarinrahka). Hemmilän kantatalolla ollut myös Maijan sarkoja (muistitieto, asiakirjat); ei käytössä, Hemmilän joentakainen alue myyty (ks. Tortti). Vrt. Maijanniittu.lue myyty (ks. Tortti). Vrt. Maijanniittu.)
  • Uusitahdon (Lassila)  + (Lassilan kantatalon pieni pelto. Mainittu v. 1795 Pelto ja niittyjaossa (''Uusi tahdon'').)
  • Pikkutahdon (Salavainen)  + (Lassilan kantatalon pieni tahdon, sanotaan myös Lankistonkedoksi.)
  • Ahtela  + (Lassilan kantatalosta v. 1943 lohkottu tontti, jolla vanhanmiehen rakennus. Virallinen nimi, jota ei käytetä. Nykyisen asukkaan mukaan Esterintupa. Asukkaat: ''lassila''.)
  • Esterintupa  + (Lassilan kantatalosta v. 1943 lohkottu tontti, jolla vanhanmiehen rakennus. Nimi nykyisen asukkaan mukaan. Virallinen nimi Ahtela ei käytössä. Asukkaat: ''lassila''.)
  • Mäkilato  + (Lato Myllymäen laidassa.)
  • Ketunniittu  + (Lato Ollilan kantatalon maalla jossain Valtalan lohkotilan Teersaaresta Antikkalan Mäkilään päin. (MV 50 v.))
  • Uusiniitunlato (Saari)  + (Lato Uudenniitun pellon keskellä.)
  • Isolato (Saari)  + (Lato on rakennettaessa ollut Saaren kartanon suurimpia latoja. Nimi on 100 vuotta vanha.)
  • Kakolato  + (Lato, joka on sijainnut Naissaaresta vähän pohjoiseen päin. Hävitetty vuosia sitten. Nimi esiintyy isonjaon asiakirjoissa vuodelta 1890 (TMKA).)
  • Henrikinlato  + (Lato, jossa Pyhä Henrik perimätiedon mukaaLato, jossa Pyhä Henrik perimätiedon mukaan on saarnannut; purettu vuosisadan vaihteen tienoilla (siitä muistetaan olleen hirsiä jäljellä vielä 50 v. sitten). Kansa uskoi ladon hävittämisen aiheuttaneen kirouksen, kun pian sen jälkeen Alis-Haakarista kuoli kolme poikaa.älkeen Alis-Haakarista kuoli kolme poikaa.)
  • Kraatarinlatomaa  + (Latoalue Mattilan kantatalon Alhonmaassa. Käytössä 1900-luvun alkuun. (OM))
  • Haavanalusta  + (Latokankareen länsipuolella sijaitseva pelto. Vuoden 1781 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Hafvanalusta'' (TMKA, Mynämäki 51).)
  • Laaksonen (Palolainen)  + (Latokankareen tilan kansanomainen rinnakkaisnimi omistajan sukunimen mukaan.)