Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Aakula (Kalela)  + (Lohkotila, kansanomainen nimi omistajien mukaan. Virallinen Rinnala)
• Virtanen (Juva)  + (Lohkotila, kansanomainen nimi. Virallisesti ja myös kansanomaisesti Niemi. Hävnnyt sotien jälkeen. (AV))
• Laaksosen Ilmo  + (Lohkotila, kansanomaisesti asukkaiden mukaan, erotettu Ylöisten kantatalosta v. 1943. Virallisesti Orkoniittu.)
• Nieminen (Pyhe)  + (Lohkotila, kantatalo 2,5 km:n päässä; entinen torppa Niemisentorppa. Virallinen nimi Kuusiranta ei kansanomaisessa käytössä. Pitäjänkartassa (v. 1947) virheellisesti Vuohoja (tämän niminen torppa on sijainnut 600 m kaakkoon).)
• Taimela (Kaukurla)  + (Lohkotila, koostuu Kauppilan, Triittulan ja Uotilan maista. Rakennukset vuodelta 1935. Paikan nimen on antanut Marja Raninen (s. 1913). Tontti oli sinne muutettaessa täynnä pieniä koivuntaimia.)
• Sillankorva (Karppinen)  + (Lohkotila, lunastettu valtiolle Karppisten yksinäiseltä v. 1953. Ks. Samppa. Ei yleisessä käytössä, sijaitsee Ruohantteen sillan pielessä. Asukkaat: ''samppat''.)
• Köyhälä  + (Lohkotila, moudostettu sodan jälkeen pakkolunastamalla. Tilan maat kolmen kunnan (Karjala, Mietoinen, Mynämäki) alueella. Kansanomaisesti Kinnari. Virallinen nimi leikillisesti käytetty.)
• Isotalo (Kalela)  + (Lohkotila, muodostettu 1800-luvun alussa j … Lohkotila, muodostettu 1800-luvun alussa jakamalla Airikkalan kantatalo kahtia. Vanha ripi sijaitsi lähellä Airikkalan taloa, viimeiset Isottalot asuneet Kleemolan taloa, joka sijaitsee lähellä Ollilaa ja Jaakolaa ja nykyistä Räsän Kallea. ''isòntalònkulm'' Kleemolan talon pelto, jonka kulma työntyy kiilamaisena Isontalon vanhaan ripiin.tyy kiilamaisena Isontalon vanhaan ripiin.)
• Haijainen (Kalela)  + (Lohkotila, muodostettu jakamalla Jaakolan kantatalo veljesten kesken v. 1938, kans. om. Jaakolan Frans. Lähellä nyk. Haijaista muistetaan olleen tölli, jossa asui sokea ''haijaste mīna''.)
• Kinnari (Uhlu)  + (Lohkotila, muodostettu pakkolunastamalla Kinnari-nimiselle siirtolaiselle, tilan maat kolmen kunnan (Karjala, Mynämäki, Mietoinen) alueella. Virallinen nimi Köyhälä kuvastaa asukkaan suhtautumista lunastusosaansa. Asumaton.)
• Välisen Pekka  + (Lohkotila, nimetty 1960-luvulla tulleen asukkaan mukaan. Vrt. lähellä Välisen Väinö.)
• Lehtonen (Sydänperä)  + (Lohkotila, nimi omistajan mukaan. Virallinen nimi Vuoristo ei kansanomaisessa käytössä. Ks. Koskisen Iisakin torppa, Ojala, Vuoristo)
• Laine (Nihattula)  + (Lohkotila, nykyisen asukkaan mukaan, aikaisemmin Tuomi.)
• Kangassalo  + (Lohkotila, nykyisten asukkaiden mukaan. Noin 50 vuotta aikaisemmin Tuomola.)
• Vuorenpää (Laavainen)  + (Lohkotila, ollut mynämäkeläisten torppa, p … Lohkotila, ollut mynämäkeläisten torppa, perustanut 1800-luvulla ''vuarempǟ juhà'', joka ehkä ollut sukua Ylöisten (Karjala, Karjalankylä) Elsan (n. 80, o.s. Vuorenpää) isälle, joka tilan nykyiset rakennukset perustanut. Sijaitsee Vipervuoren kyljessä. Nykyään Kankaristo. Vipervuoren kyljessä. Nykyään Kankaristo.)
• Tuomola (Haapainen)  + (Lohkotila, perustettu 1890-luvulla, alkuaa … Lohkotila, perustettu 1890-luvulla, alkuaan Mynämäen Haapaisten Kourun ja Vilolan kantatalojen torppa, erotettu v. 1922. Jo aikaisemmin joku meinannut tehdä paikalle torpan: sauna ollut ja perunmaa. Lohkottu kahtia sisarusten välillä, jotka naimisissa veljesten kanssa. Kangassalo nykyisin.ssa veljesten kanssa. Kangassalo nykyisin.)
• Keskilä (Kumiruona)  + (Lohkotila, perustettu 30 vuotta sitten.)
• Uusi-Henttu  + (Lohkotila, perustettu v. 1974 yhdistämällä entinen Elomaan lohkotila ja joitakin Mäki-Lassilan maita. Omistaja yksi Hentun kantatalon isännistä. Asukkaat: ''hentu''.)
• Mäkilä (Valtola)  + (Lohkotila, pitkään erottamaton torppa, joka Hirvolan kantatalon. Jo nykyisen isännän (81 v.) taata pitänyt paikkaa. Asukkaat: ''mäkilät''.)
• Mäkelä (Suutila)  + (Lohkotila, sijaitsee Hellan kantatalon pohjoispuolella. Hellasta erotettu. Asukkaat: ''mäkèlät''.)
• Vainion Tarmo  + (Lohkotila, vanh. Einola, sij. Arvelan kantatalon ja Kirkontanhuan länsipuolella. Kansanomainen nimitys asukkaiden mukaan.)
• Jaakola (Karjalankylä)  + (Lohkotila, vanh. Laakso. Jaakolakin jo tyhjillään 1970-luvulta.)
• Vuorela (Karjalankylä)  + (Lohkotila, vanha Ekholm, sij. isojen mäkien alla. Virallinen nimi, erotettu v. 1922 Junnilan kantatalosta. Nykyisin Varjosen Reino.)
• Palo (Raimela)  + (Lohkotila, vanha Mynämäen Raimelan torppa. Nykyisin Lindroos.)
• Suomela (Raimela)  + (Lohkotila, vanha Suomelan torppa (''suamela torp''). Nykyisin Mäkilän Sulo.)

• Hellman  + (Lohkotila, vir. nimi Perko. Asukkaat: helmanni.)

• Varjonen (Huoli)  + (Lohkotila, virallinen nimi Hakala. 1900-luvun keskivaiheilla entistä torppa asui Varjonen eli Raha-Varjonen, Vilppisvuoren Varjonen. Myöhemmin Härkönen.)
• Härkönen  + (Lohkotila, virallinen nimi Hakala. Härkönen tilan viimeisten asukkaiden mukaan, jotka siirtolaisia, jäänyt autioksi 1960-luvulla.)
• Lehtonen (Kalela)  + (Lohkotila, virallinen nimi Kiltamaa. Asukkaat: ''lehtose''.)
• Laihon Fanni  + (Lohkotila, virallinen nimi Kivilä, tunnetaan myös Kajanderinpaikkana. Asukas o.s. Kajander.)
• Kakutti (Palokylä)  + (Lohkotila, virallinen nimi Metsola (ei juu … Lohkotila, virallinen nimi Metsola (ei juuri kansanomaisessa käytössä). Talon paikalla isojaon asiakirjoissa v. 1801 Kakutin Tahdon (torpan tiedetään ennen sijainneen toisella puolen tietä). Vuoden 1807 asiakirjoissa t-kirjamen mukaiset asut: Takutti, Takutin Tahdon (lienee laskettavissa kirjurin haksahduksen tiliin; nimestäjän arvelu).n haksahduksen tiliin; nimestäjän arvelu).)
• Jaakola (Metsämäki)  + (Lohkotila, virallinen nimi Metsämäki, kutsuttu Metsämäeksi aluksi, muuttunut Jaakolaksi vähitellen kun pää Jaakola vaihtunut Rantaseksi. Asukkaat: ''jākolat''.)
• Suomisenpaikka  + (Lohkotila, virallinen nimi Metsäranta. Asukkaat: ''suamise''.)
• Rintell  + (Lohkotila, virallinen nimi entinsen torpparin mukaan Päivärinta. 1920-luvulta Rintell asukkaan mukaan. (SR, VR))
• Keskilä (Raimela)  + (Lohkotila, virallinen nimi, annettu luultavasti, koska kahden entisen torpan, Nummenkeskon ja Takalan välissä. Sukunimen mukaan yleensä Laihinen.)
• Nummi (Tiuvainen)  + (Lohkotila, virallinen nimi, ei käytössä, katso Nummelin.)
• Unhola (Kalela)  + (Lohkotila, virallinen nimi, erotettu Kleemolan kantatalosta v. 1930. Käytössä rinnan Mäkilän kanssa. Asukkaat: ''mäkìlät''.)
• Pihala (Vuoluinen)  + (Lohkotila, virallinen nimi. Erotettu Räsän kantatalosta v. 1939. Huom. isojaontäydennysasiakirjat: Pihalan palsta. Aikaisemmin Mäkinen, nykyisin Laitavuori.)
• Tamminen  + (Lohkotila, virallisesti Riikniittu. Omistaja tullut Yläneen Heinijoen Sahalta. Tammisia muitakin Laajoella: Tammisen Paavo.)
• Jalu  + (Lohkotila, vuoteen 1920 Kapuisten torppa.)
• Kylänpään Vilho  + (Lohkotila, yhdistetty Kylänpään lohkotilan ja Jakin kantatalon maista, virallinen nimi emännän mukaan Kaisala, ei käytössä.)
• Kotiranta (Sairinen)  + (Lohkotila. Kotiranta on virallinen nimi, harvoin yleisessä käytössä. Tila on v. 1955 erotettu Hannulan kantatalosta. Asukkaita kutsutaan myös omistajien sukunimen mukaan: ''hannulalàise''. Tilan päärakennus on peltoaukeaman itäreunassa.)
• Mahlamäki (Laukola)  + (Lohkotila. Mahalamäki on sen alueella. Maarekisterinimi, ei kansanomaisessa käytössä.)
• Ketola (Kumiruona)  + (Lohkotila; entinen torppa (itsenäistynyt 1920-luvulla). Myös: ''salmine'' (= omistajien sukunimi).)
• Mäkimaa  + (Lohkotilan nimi. Ei yleisessä käytössä. Pa … Lohkotilan nimi. Ei yleisessä käytössä. Paikalla ollut jo kauan torppa, jota on nimitetty Lundenin torpaksi. Tila on erotettu Hannulan kantatalosta v. 1952. Nykyään lähinnä kesänviettopaikka, jossa ei talvella asukkaita. Vieläkin puhutaan myös Vienosta entisten asukkaiden mukaan. myös Vienosta entisten asukkaiden mukaan.)
• Suominen (Pellilä)  + (Lohkotilan nimi. Erotettu Lehtisestä v. 1954. Nimi asukkaan sukunimen mukainen.)
• Kumpula (Sairinen)  + (Lohkotilan virallinen nimi. Ei yhteisön jo … Lohkotilan virallinen nimi. Ei yhteisön jokapäiväisessä käytössä. Tila on lohkottu kahdesta kantatalosta: v. 1933 Mäkilästä on erotettu Kumpula ja v. 1935 Hannulasta Kumpula I. Tilan rakennukset ovat 1800-luvulta peräisin. Kertoman mukaan olisivat Mäkilän tytär ja seppä Lystman 1850-luvun tienoilla rakentaneet itselleen torpan kyseiselle paikalle ja nämä rakennukset ovat yhä tallella. Saunassa on merkintä, että se olisi jo vuodelta 1836. Tilan nimi on saatu paikan kumpumaisen muodon perusteella (AV 1929). Kylässä asukkaita ja taloa kutsutaan edellisten asukkaiden Frans ja Aina Kajanderin mukaan ''kajànterìlaise'' ja ''kajanter''.mukaan ''kajànterìlaise'' ja ''kajanter''.)
• Metsäranta (Sairinen)  + (Lohkotilan virallinen nimi: hieman käytöss … Lohkotilan virallinen nimi: hieman käytössä, mutta hyvin kirjakieliasuisena. Tila on erotettu Mäkilän kantatalosta v. 1936 ja 1948. Sijaitsee aivan Mietoisten rajalla metsän reunassa: siitä nimi. Suurelta osin 1930-luvun jälkeen pelloksi raivattu tila. Osin entistä Vahalan torppaa. Maasto oli aikaisemmin suomaista, jossa oli karpaloita ja kurkia. Kotipiiristä on käytetty nimityksiä Mämmänperkko ja Pervo.käytetty nimityksiä Mämmänperkko ja Pervo.)
• Metsänreuna  + (Lohkottu Anttilan tilasta, omistaa Kaino Aerikkala. Nimeä käytetään vain harvoin.)
• Koiranpuremanmäki  + (Loiva nousu tienmukaisesti Pitkäsmäen pohjoispuolella. Paikalla on koira purrut joskus hevosta (OA 1925).)
• Kankare (yleisnimi)  + (Loiva rinne vuorenjuurella, useimmiten kuivaa kumpareista maata (Kaino Aerikkala 1912). Vrt. Kallankankare, Matokankare.)