Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Ketola (Kumiruona)  + (Lohkotila; entinen torppa (itsenäistynyt 1920-luvulla). Myös: ''salmine'' (= omistajien sukunimi).)
• Mäkimaa  + (Lohkotilan nimi. Ei yleisessä käytössä. Pa … Lohkotilan nimi. Ei yleisessä käytössä. Paikalla ollut jo kauan torppa, jota on nimitetty Lundenin torpaksi. Tila on erotettu Hannulan kantatalosta v. 1952. Nykyään lähinnä kesänviettopaikka, jossa ei talvella asukkaita. Vieläkin puhutaan myös Vienosta entisten asukkaiden mukaan. myös Vienosta entisten asukkaiden mukaan.)
• Suominen (Pellilä)  + (Lohkotilan nimi. Erotettu Lehtisestä v. 1954. Nimi asukkaan sukunimen mukainen.)
• Kumpula (Sairinen)  + (Lohkotilan virallinen nimi. Ei yhteisön jo … Lohkotilan virallinen nimi. Ei yhteisön jokapäiväisessä käytössä. Tila on lohkottu kahdesta kantatalosta: v. 1933 Mäkilästä on erotettu Kumpula ja v. 1935 Hannulasta Kumpula I. Tilan rakennukset ovat 1800-luvulta peräisin. Kertoman mukaan olisivat Mäkilän tytär ja seppä Lystman 1850-luvun tienoilla rakentaneet itselleen torpan kyseiselle paikalle ja nämä rakennukset ovat yhä tallella. Saunassa on merkintä, että se olisi jo vuodelta 1836. Tilan nimi on saatu paikan kumpumaisen muodon perusteella (AV 1929). Kylässä asukkaita ja taloa kutsutaan edellisten asukkaiden Frans ja Aina Kajanderin mukaan ''kajànterìlaise'' ja ''kajanter''.mukaan ''kajànterìlaise'' ja ''kajanter''.)
• Metsäranta (Sairinen)  + (Lohkotilan virallinen nimi: hieman käytöss … Lohkotilan virallinen nimi: hieman käytössä, mutta hyvin kirjakieliasuisena. Tila on erotettu Mäkilän kantatalosta v. 1936 ja 1948. Sijaitsee aivan Mietoisten rajalla metsän reunassa: siitä nimi. Suurelta osin 1930-luvun jälkeen pelloksi raivattu tila. Osin entistä Vahalan torppaa. Maasto oli aikaisemmin suomaista, jossa oli karpaloita ja kurkia. Kotipiiristä on käytetty nimityksiä Mämmänperkko ja Pervo.käytetty nimityksiä Mämmänperkko ja Pervo.)
• Metsänreuna  + (Lohkottu Anttilan tilasta, omistaa Kaino Aerikkala. Nimeä käytetään vain harvoin.)
• Koiranpuremanmäki  + (Loiva nousu tienmukaisesti Pitkäsmäen pohjoispuolella. Paikalla on koira purrut joskus hevosta (OA 1925).)
• Keskislevo  + (Loivaa kalliota ja Mäkeä. Yleensä Keskislevonkallio. Ks. Levo. (VL, TO))
• Ristenummi  + (Loivasti kohoavaa maastoa Ravean kartanon … Loivasti kohoavaa maastoa Ravean kartanon Karjalassa olevalla ulkopalstalla. Ristenummi ollut vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa menninkäisten ja pirujen asuttamaa kammoksuttua aluetta, josta kierteli monenlaisia tarinoita, mm. nummella asui menninkäinen, ja Ristenummen kautta kulkevalla tiellä korkeimmassa mäessä irroitti hevosten silat ja siten aiheutti kuolemaankin johtaneita onnettomuuksia. Tosiasiassa Turku-reissulta humalapäissään palailevat isännät ajoivat jyrkässä hyppyrimäessä hurjastellen. (AN 80 v.). Vrt. Pirunkirkko. Ristenummella on kivihautoja. Aivan mäen päällä kahden tien risteys. Ristenummen eteläpuolela Ristenummensuo. (KS)tenummen eteläpuolela Ristenummensuo. (KS))
• Lopotti  + (Lopotinkaupungista käytetty lyhyempi variantti.)
• Kankare (yleisnimi)  + (Loiva rinne vuorenjuurella, useimmiten kuivaa kumpareista maata (Kaino Aerikkala 1912). Vrt. Kallankankare, Matokankare.)
• Loukas (yleisnimi)  + (Loukas on pellon nurkka, kulmapelto, jonka kahdella sivulla kulkee tie siten, että se näyttää muodostavan kulman. Esim. Hyrystenloukas Honkalan paikannimistössä.)
• Luhdanmäki  + (Luhdan alueella oleva mäki.)
• Luhdanmetsä  + (Luhdanpellon reunassa oleva Kuokkion tilan metsä.)
• Ruumisluola (Lujala)  + (Lujalan Kuokkamaan länsipuolella sijaitseva kallio, jonka uskotaan olleen ruumiiden säilytyspaikkana.)
• Keskikoski  + (Lujalan alapuolella Laajoessa oleva pieni koski. Vertaa Aliskoski ja Yliskoski.)
• Pajantahdon (Lujala)  + (Lujalan eteläpuolella sijainnut pieni pelto, joka on jäänyt viljelyksestä.)
• Vähä Ravejanmäki  + (Lujalan itäpuolella maantien pohjoisreunalla oleva mäki. Vertaa Mietoisten puolella on Ravejan kartano.)
• Yliskoski  + (Lujalan kohdalla Laajoessa oleva koski, jossa ennen on ollut mylly. Rinnakkaisnimi Lujalankoski.)
• Lujalankoski  + (Lujalan kohdalla Laajoessa oleva koski, jossa on ollut mylly. Myös Yliskoski.)
• Äitinkulju  + (Lujalan paikkeilla Laajoessa oleva suvanto.)
• Mäkihaka  + (Lujalan pohjoispuolella sijaitseva metsittynyt laidun.)
• Mustakorpi  + (Lujalan yksinäisen metsää Karjalassa, osa Lujalanmetsää. Hyväkasvuista. (AK))
• Lujalanmetsä  + (Lujalan yksinäisen metsää ulkopalstalla Karjalassa. Karjalaisten käyttämä.)
• Isotahdon (Kukola)  + (Lukkarlan koillispuolella sijaitseva pieni pelto, entinen umpipelto.)

• Lukkarojanmaakunta  + (Lukkaroja maapalstasta usein käytetty nimitys.)

• Lumperlanoja  + (Lumperlan pellosta alkava luonnonoja, joka laskee Mynäjokeen.)
• Taimela (Tiuvainen)  + (Lumpian lohkotilan virallinen nimi. Ei käytössä.)
• Siimes  + (Lundenin nykyinen virallinen nimi.)
• Lähde  + (Luonnon muodostama makean veden varasto, kirkasvetinen. Esim. Sikalähde Parsilan paikannimistössä-)
• Luoto (Salavainen)  + (Luodonniitun nimi asiakirjoisa (Pelto ja Niittyjako 1795).)
• Kalkkuniittu  + (Luolatahtomen pohjoispuolella sijaitseva pieni pelto, entinen niitty. Vrt. vuoden 1784 Värrästenkylän kartassa on mainittu nimi ''Kalku Nijttu'' ja ''Kalku Orko'' (TMKA, Mynämäki 74).)
• Luoli (yleisnimi)  + (Luolilla tarkoitetaan yleensä hyvin kivikkoista mäkeä. Sana tuntuu oleva käytössä vain vanhimmilla kyläläisillä. ''se o semmone röüskäne mäkì.'' (TN 1913). Paikannimistössä Luoli.)
• Luolinmäki  + (Luolin eteläpuolella oleva mäki. Mäki on erittäin kivikkoinen eli röyskäinen.)
• Luolinkoski  + (Luolin pellon kohdalla Laajoessa ollut koski. Koskesta käytetään myös nimeä Kitinniitunkoski. (TN 1913))
• Luoma  + (Luoma on kalastutermi. Luoma-sanalla on ka … Luoma on kalastutermi. Luoma-sanalla on kaksi merkitystä. Yhdellä nuotan heitolla saatua saalista kutsuttiin luomaksi. Nuotat oli tapana laskea aina samoihin, hyvinksi tunnettuihin paikkoihin. Myös näitä paikkoja eli nuotta-apajia kutsuttiin luomiksi. hän sai nī hüva luama et tuli paljoŋ‿ɢaloi. Nuottakalastusta harjoitettin Mynäjoen suussa, jossa oli kolme luomaa: Mamsellin luoma, Syväluoma, Vuotinluoma.: Mamsellin luoma, Syväluoma, Vuotinluoma.)
• Eskolankaivo  + (Luonnolähde lähellä taloa. Lähistöllä on ehkä ollut joskus torppa (MH 1918).)
• Ranta  + (Luonnonaluetta hallitsevan maastonpiirteen reunama. Ranta voi olla joella, myös metsällä. Vrt., esim. Jokiranta, Koskenranta, Kotiranta, Laihoranta.)
• Mynäjoki  + (Joki)
• Laajoki  + (Joki, joka alkaa entisen Karjalan kunnan puolelta ja joka laskee Mynämäen luoteispuolen kylien halki mereen. Vuoden 1773 rajakartassa on mainittu Lajoki äng (TMKA, Mynämäki 83⁰⁷). Vrt Jokisivu.)
• Koirankaivo  + (Luonnonlähde Heinosen tilan takana, Mäkienväli-nimisellä pellolla, joka kuuluu Anttilan talon maihin. Rinnakkaisnimi Koiranlähde.)
• Kauneuslähde  + (Luonnonlähde Junnilan talon takana. Lähden veden uskotaan kaunistavan, siitä nimi. Rinnakkaisnimi Reilänlähde. ''kül mǟ ain pesè itten kauneuslähtes ko mǟ vet siält ha₍e.'' (AJ 1917).)
• Hiekkamäenmetsänlähde  + (Luonnonlähde Kivilän lohkotilan alueella, Laihonkallion itäsivustassa.)
• Keikonlähde  + (Luonnonlähde Lehtolantaka-pellolla. Lähde on nykyisin jo kuivunut.)
• Jaakopinlähde (Ruutila)  + (Luonnonlähde Mynäjoessa olevan Raukkaan kosken vieressä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.)
• Jaakopinlähde (Saari)  + (Luonnonlähde Saaren kartanon lähellä, Pränhuusin luona. ''se jākopilähre‿o sīn müllümä₍è likì.'' (EG 1910).)
• Härkälähde (Sulosenmäki)  + (Luonnonlähde Sulosenmäessä, Saaren kartanon alueella.)
• Korppulähde  + (Luonnonlähde. (SM). Sijaitsee lähellä Korppulevoa eli Korppuonnea eli Korppumäkeä, joiden lähellä Korppellot.)
• Kaivo  + (Luonnonmuovaama vesisilmä. Kaivona tunnettiin yleisessä käytössä olevat lähteet, joista vettä haettiin laajalta ympäristöstä. Vrt. Amaliankaivo, Pahikkalankaivo.)
• Ruokoniittu  + (Luonnonniittua Ritasuon pohjoiskulmalla, ei enää yleisesti tunnettu. Isojako: Ruokoniittu. (IL))
• Latoniittu (Karjala)  + (Luonnonniittua suosaarekkeen lähellä, Kolkansuon pohjoiskulmaa. Valtolan ulkopalstaa Karjalassa. Ruokoselta Laajoelle johtavan Laajoenpolun lähellä, polkua koilliseen ovat Latosaaret.)