Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Mäkihaka  + (Lujalan pohjoispuolella sijaitseva metsittynyt laidun.)
• Mustakorpi  + (Lujalan yksinäisen metsää Karjalassa, osa Lujalanmetsää. Hyväkasvuista. (AK))
• Lujalanmetsä  + (Lujalan yksinäisen metsää ulkopalstalla Karjalassa. Karjalaisten käyttämä.)
• Isotahdon (Kukola)  + (Lukkarlan koillispuolella sijaitseva pieni pelto, entinen umpipelto.)
• Lukkarojanmaakunta  + (Lukkaroja maapalstasta usein käytetty nimitys.)
• Lumperlanoja  + (Lumperlan pellosta alkava luonnonoja, joka laskee Mynäjokeen.)
• Taimela (Tiuvainen)  + (Lumpian lohkotilan virallinen nimi. Ei käytössä.)
• Siimes  + (Lundenin nykyinen virallinen nimi.)
• Luoto (Salavainen)  + (Luodonniitun nimi asiakirjoisa (Pelto ja Niittyjako 1795).)
• Kalkkuniittu  + (Luolatahtomen pohjoispuolella sijaitseva pieni pelto, entinen niitty. Vrt. vuoden 1784 Värrästenkylän kartassa on mainittu nimi ''Kalku Nijttu'' ja ''Kalku Orko'' (TMKA, Mynämäki 74).)
• Luoli (yleisnimi)  + (Luolilla tarkoitetaan yleensä hyvin kivikkoista mäkeä. Sana tuntuu oleva käytössä vain vanhimmilla kyläläisillä. ''se o semmone röüskäne mäkì.'' (TN 1913). Paikannimistössä Luoli.)
• Luolinmäki  + (Luolin eteläpuolella oleva mäki. Mäki on erittäin kivikkoinen eli röyskäinen.)
• Luolinkoski  + (Luolin pellon kohdalla Laajoessa ollut koski. Koskesta käytetään myös nimeä Kitinniitunkoski. (TN 1913))
• Luoma  + (Luoma on kalastutermi. Luoma-sanalla on ka … Luoma on kalastutermi. Luoma-sanalla on kaksi merkitystä. Yhdellä nuotan heitolla saatua saalista kutsuttiin luomaksi. Nuotat oli tapana laskea aina samoihin, hyvinksi tunnettuihin paikkoihin. Myös näitä paikkoja eli nuotta-apajia kutsuttiin luomiksi. hän sai nī hüva luama et tuli paljoŋ‿ɢaloi. Nuottakalastusta harjoitettin Mynäjoen suussa, jossa oli kolme luomaa: Mamsellin luoma, Syväluoma, Vuotinluoma.: Mamsellin luoma, Syväluoma, Vuotinluoma.)
• Eskolankaivo  + (Luonnolähde lähellä taloa. Lähistöllä on ehkä ollut joskus torppa (MH 1918).)
• Lähde  + (Luonnon muodostama makean veden varasto, kirkasvetinen. Esim. Sikalähde Parsilan paikannimistössä-)
• Ranta  + (Luonnonaluetta hallitsevan maastonpiirteen reunama. Ranta voi olla joella, myös metsällä. Vrt., esim. Jokiranta, Koskenranta, Kotiranta, Laihoranta.)
• Mynäjoki  + (Joki)
• Laajoki  + (Joki, joka alkaa entisen Karjalan kunnan puolelta ja joka laskee Mynämäen luoteispuolen kylien halki mereen. Vuoden 1773 rajakartassa on mainittu Lajoki äng (TMKA, Mynämäki 83⁰⁷). Vrt Jokisivu.)
• Koirankaivo  + (Luonnonlähde Heinosen tilan takana, Mäkienväli-nimisellä pellolla, joka kuuluu Anttilan talon maihin. Rinnakkaisnimi Koiranlähde.)
• Kauneuslähde  + (Luonnonlähde Junnilan talon takana. Lähden veden uskotaan kaunistavan, siitä nimi. Rinnakkaisnimi Reilänlähde. ''kül mǟ ain pesè itten kauneuslähtes ko mǟ vet siält ha₍e.'' (AJ 1917).)
• Hiekkamäenmetsänlähde  + (Luonnonlähde Kivilän lohkotilan alueella, Laihonkallion itäsivustassa.)
• Keikonlähde  + (Luonnonlähde Lehtolantaka-pellolla. Lähde on nykyisin jo kuivunut.)
• Jaakopinlähde (Ruutila)  + (Luonnonlähde Mynäjoessa olevan Raukkaan kosken vieressä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.)
• Jaakopinlähde (Saari)  + (Luonnonlähde Saaren kartanon lähellä, Pränhuusin luona. ''se jākopilähre‿o sīn müllümä₍è likì.'' (EG 1910).)

• Härkälähde (Sulosenmäki)  + (Luonnonlähde Sulosenmäessä, Saaren kartanon alueella.)

• Korppulähde  + (Luonnonlähde. (SM). Sijaitsee lähellä Korppulevoa eli Korppuonnea eli Korppumäkeä, joiden lähellä Korppellot.)
• Kaivo  + (Luonnonmuovaama vesisilmä. Kaivona tunnettiin yleisessä käytössä olevat lähteet, joista vettä haettiin laajalta ympäristöstä. Vrt. Amaliankaivo, Pahikkalankaivo.)
• Ruokoniittu  + (Luonnonniittua Ritasuon pohjoiskulmalla, ei enää yleisesti tunnettu. Isojako: Ruokoniittu. (IL))
• Latoniittu (Karjala)  + (Luonnonniittua suosaarekkeen lähellä, Kolkansuon pohjoiskulmaa. Valtolan ulkopalstaa Karjalassa. Ruokoselta Laajoelle johtavan Laajoenpolun lähellä, polkua koilliseen ovat Latosaaret.)
• Iso-oja (Mietoinen)  + (Luonnonoja (saa alkunsa Vehmaan puolelta, laskee mereen); nimi on käytössä yläjuoksulla; alempana tunnetuin: seppälä₍oja; muita sārelahre₍ojà, souko₍ojà, (vanh.) müllü₍ojà.)
• Lukkaroja (oja)  + (Luonnonoja Isomäensuossa Härkkämäen ja Haankylän Kouhilanvuoren takana. Oja ei hyvin tunnettu. Myös maa-alueen nimi.)
• Pahojoki (joki)  + (Luonnonoja, -joki, alkaa Laitilan Vähäjärvestä, laskee Laajokeen Laitilan ja Karjalan rajalla Kolmihaarassa. Kartassa joen alajuoksu merkitty Isonsillanjoeksi: Karjalassa ainakin tunnettu Pahojokena.)
• Varsoja (Kalela)  + (Luonnonoja, alkaa Haanperän Lehmämäensuon sivusta, laskee Kalelan kylän halki Mynäjokeen. Vertaa Varsojanpelto, Varsojanpalsta.)
• Vuotavanoja  + (Luonnonoja, alkaa Honkilahden Isoltasuolta ja laskee Hinnerjoen Koskeljärveen. Ojan eteläpuolella Honkilahdella Vuotavanojanvuori. Vuotavanojassa vesi juoksevaista. (VM))
• Vehkaoja  + (Luonnonoja, alkaa Kotavuorensuon itäpuolelta ja laskee Laajokeen. Ei yleisesti tunnettu. Vehkaojaan on tarinan mukaan heitetty Peevelinkirves, jolla Teilimäellä teilattu paljon päitä. (AV))
• Pikioja (oja)  + (Luonnonoja, alkaa Linttisvuoren itäpuolelta suosta, laskee Mynäjokeen. Ojassa asunut Pikiojanpiru. Vrt. Pikiojan pelto Mietoisten Runoisissa.)
• Myllyjoki  + (Luonnonoja, alkaa Liustinkallionsuolta, laskee Mynäjokeen Myllynummen itäpuolella. Myös Vanhanportaanalhonoja. (AJ))
• Valonoja  + (Luonnonoja, alkaa Livistöltä, laskee Mynäjokeen. (NV, TO). Virh. tunnetaan myös Palonojana, vrt. Uudenpalonoja, Uudenpalonsuo. Valonojan tuntevat nimitietoiset metsästäjät, virh. Palonojan Karjalan Kalelan kylän isännät.)
• Iso-oja (Mynämäki)  + (Luonnonoja, alkaa Mynämäen puolelta, laskee Laajokeen (myös ''külmävainio₍oja''). Laajokeen 100 m alempana laskeva oja on ''vähä₍ojà''.)
• Oja-alho  + (Luonnonoja, alkaa Mäensadosta, laskee Raumijärveen.)
• Alhonoja (Lempiskallio)  + (Luonnonoja, alkaa Pahamarahkan luoteissyrjästä, laskee pohjoisempana Laajokeen.)
• Perkkiönoja (Karppinen)  + (Luonnonoja, alkaa Perkkiö-nimisen peltoalu … Luonnonoja, alkaa Perkkiö-nimisen peltoalueen (ks. Ketelinen Perkkiö) takaa, virallinen nimi annettu muutama vuosi sitten raivausten yhteydessä. Ei yleisesti tunnettu, sanotaan vain oja. Huom. samalta alueelta lähtee toinen luonnonoja, joka vanhastaan Perkkiönoja.n luonnonoja, joka vanhastaan Perkkiönoja.)
• Tillinoja  + (Luonnonoja, alkaa Tillinmetsästä, laskee Tillinsuon kautta Laajokeen.)
• Luhdanoja (Vehmalainen)  + (Luonnonoja, alkaa läheltä Joenperänsuota, laskee Alhonojaan. Ojalla ei vakiintunutta nimeä, sanotaan myös Latoniitunojaksi.)
• Kolmihaaranoja  + (Luonnonoja, alkaa soistuvalta maalta läheltä Kalliokekoa, oikeastaan yhtyy kolmesta haarasta, laskee Raasinjokeen. Vrt. Kolmihaaransilta.)
• Vähäoja  + (Luonnonoja, alkaa tiettävästi Sukoisten ja Kaarleisten rajalta, laskee Laajokeen. N. 100 metrin päässä jokeen laskeva isompi oja: Iso-oja. Rinnakkaisnimiä: Isoniitunoja, Savikonoja, Ruopanoja.)
• Tormoja  + (Luonnonoja, alkaa vetisestä metsästä ja pi … Luonnonoja, alkaa vetisestä metsästä ja pienestä Heinsuon pellosta ja laskee Karjalankylän halki Rukoushuoneen vieritse 2-3 metrin putouksella Karjalankosken alapuolella Laajokeen. Joen ja putouksen välistä menee nykyään Karjalankyläntie ja putous on voimakas vain keväisin. ''no se- on tormojà ko se oikken torma jokke (=Laajoki) sīn on kovà puto₍us.'' (AV)kke (=Laajoki) sīn on kovà puto₍us.'' (AV))
• Kankaristonoja  + (Luonnonoja, alkuaan Huovarinoja, alkaa entisen Huovarin torpan mailta, laskee Kankariston maiden halki Lahnalammelle.)
• Koivistonoja  + (Luonnonoja, alkuaan Huovarinoja. Yleisesti tunnettu.)
• Vuohioja (oja)  + (Luonnonoja, haaraantuu Soukonojasta, laskee mereen.)