Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Jaakopinlähde (Saari)  + (Luonnonlähde Saaren kartanon lähellä, Pränhuusin luona. ''se jākopilähre‿o sīn müllümä₍è likì.'' (EG 1910).)
• Härkälähde (Sulosenmäki)  + (Luonnonlähde Sulosenmäessä, Saaren kartanon alueella.)
• Korppulähde  + (Luonnonlähde. (SM). Sijaitsee lähellä Korppulevoa eli Korppuonnea eli Korppumäkeä, joiden lähellä Korppellot.)
• Kaivo  + (Luonnonmuovaama vesisilmä. Kaivona tunnettiin yleisessä käytössä olevat lähteet, joista vettä haettiin laajalta ympäristöstä. Vrt. Amaliankaivo, Pahikkalankaivo.)
• Ruokoniittu  + (Luonnonniittua Ritasuon pohjoiskulmalla, ei enää yleisesti tunnettu. Isojako: Ruokoniittu. (IL))
• Latoniittu (Karjala)  + (Luonnonniittua suosaarekkeen lähellä, Kolkansuon pohjoiskulmaa. Valtolan ulkopalstaa Karjalassa. Ruokoselta Laajoelle johtavan Laajoenpolun lähellä, polkua koilliseen ovat Latosaaret.)
• Iso-oja (Mietoinen)  + (Luonnonoja (saa alkunsa Vehmaan puolelta, laskee mereen); nimi on käytössä yläjuoksulla; alempana tunnetuin: seppälä₍oja; muita sārelahre₍ojà, souko₍ojà, (vanh.) müllü₍ojà.)
• Lukkaroja (oja)  + (Luonnonoja Isomäensuossa Härkkämäen ja Haankylän Kouhilanvuoren takana. Oja ei hyvin tunnettu. Myös maa-alueen nimi.)
• Pahojoki (joki)  + (Luonnonoja, -joki, alkaa Laitilan Vähäjärvestä, laskee Laajokeen Laitilan ja Karjalan rajalla Kolmihaarassa. Kartassa joen alajuoksu merkitty Isonsillanjoeksi: Karjalassa ainakin tunnettu Pahojokena.)
• Varsoja (Kalela)  + (Luonnonoja, alkaa Haanperän Lehmämäensuon sivusta, laskee Kalelan kylän halki Mynäjokeen. Vertaa Varsojanpelto, Varsojanpalsta.)
• Vuotavanoja  + (Luonnonoja, alkaa Honkilahden Isoltasuolta ja laskee Hinnerjoen Koskeljärveen. Ojan eteläpuolella Honkilahdella Vuotavanojanvuori. Vuotavanojassa vesi juoksevaista. (VM))
• Vehkaoja  + (Luonnonoja, alkaa Kotavuorensuon itäpuolelta ja laskee Laajokeen. Ei yleisesti tunnettu. Vehkaojaan on tarinan mukaan heitetty Peevelinkirves, jolla Teilimäellä teilattu paljon päitä. (AV))
• Pikioja (oja)  + (Luonnonoja, alkaa Linttisvuoren itäpuolelta suosta, laskee Mynäjokeen. Ojassa asunut Pikiojanpiru. Vrt. Pikiojan pelto Mietoisten Runoisissa.)
• Myllyjoki  + (Luonnonoja, alkaa Liustinkallionsuolta, laskee Mynäjokeen Myllynummen itäpuolella. Myös Vanhanportaanalhonoja. (AJ))
• Valonoja  + (Luonnonoja, alkaa Livistöltä, laskee Mynäjokeen. (NV, TO). Virh. tunnetaan myös Palonojana, vrt. Uudenpalonoja, Uudenpalonsuo. Valonojan tuntevat nimitietoiset metsästäjät, virh. Palonojan Karjalan Kalelan kylän isännät.)
• Iso-oja (Mynämäki)  + (Luonnonoja, alkaa Mynämäen puolelta, laskee Laajokeen (myös ''külmävainio₍oja''). Laajokeen 100 m alempana laskeva oja on ''vähä₍ojà''.)
• Oja-alho  + (Luonnonoja, alkaa Mäensadosta, laskee Raumijärveen.)
• Alhonoja (Lempiskallio)  + (Luonnonoja, alkaa Pahamarahkan luoteissyrjästä, laskee pohjoisempana Laajokeen.)
• Perkkiönoja (Karppinen)  + (Luonnonoja, alkaa Perkkiö-nimisen peltoalu … Luonnonoja, alkaa Perkkiö-nimisen peltoalueen (ks. Ketelinen Perkkiö) takaa, virallinen nimi annettu muutama vuosi sitten raivausten yhteydessä. Ei yleisesti tunnettu, sanotaan vain oja. Huom. samalta alueelta lähtee toinen luonnonoja, joka vanhastaan Perkkiönoja.n luonnonoja, joka vanhastaan Perkkiönoja.)
• Tillinoja  + (Luonnonoja, alkaa Tillinmetsästä, laskee Tillinsuon kautta Laajokeen.)
• Luhdanoja (Vehmalainen)  + (Luonnonoja, alkaa läheltä Joenperänsuota, laskee Alhonojaan. Ojalla ei vakiintunutta nimeä, sanotaan myös Latoniitunojaksi.)
• Kolmihaaranoja  + (Luonnonoja, alkaa soistuvalta maalta läheltä Kalliokekoa, oikeastaan yhtyy kolmesta haarasta, laskee Raasinjokeen. Vrt. Kolmihaaransilta.)
• Vähäoja  + (Luonnonoja, alkaa tiettävästi Sukoisten ja Kaarleisten rajalta, laskee Laajokeen. N. 100 metrin päässä jokeen laskeva isompi oja: Iso-oja. Rinnakkaisnimiä: Isoniitunoja, Savikonoja, Ruopanoja.)
• Tormoja  + (Luonnonoja, alkaa vetisestä metsästä ja pi … Luonnonoja, alkaa vetisestä metsästä ja pienestä Heinsuon pellosta ja laskee Karjalankylän halki Rukoushuoneen vieritse 2-3 metrin putouksella Karjalankosken alapuolella Laajokeen. Joen ja putouksen välistä menee nykyään Karjalankyläntie ja putous on voimakas vain keväisin. ''no se- on tormojà ko se oikken torma jokke (=Laajoki) sīn on kovà puto₍us.'' (AV)kke (=Laajoki) sīn on kovà puto₍us.'' (AV))
• Kankaristonoja  + (Luonnonoja, alkuaan Huovarinoja, alkaa entisen Huovarin torpan mailta, laskee Kankariston maiden halki Lahnalammelle.)

• Koivistonoja  + (Luonnonoja, alkuaan Huovarinoja. Yleisesti tunnettu.)

• Vuohioja (oja)  + (Luonnonoja, haaraantuu Soukonojasta, laskee mereen.)
• Nuokolanoja  + (Luonnonoja, joka alkujuoksullaan Alhonoja ja loppujuoksullaan Takkulanoja. Laskee Mynäjokeen.)
• Järvioja (Tillinoja)  + (Luonnonoja, joka laskee Pirttijärvestä Tillinojaan. Myös Suopellosta Pirttijärveen laskeva oja on ''järv₍ojà''.)
• Vähäniitunoja (Lujala)  + (Luonnonoja, joka laskee Vähäniitun pellon sivuitse Lahnalampeen.)
• Perkkiönoja (Ketelinen)  + (Luonnonoja, joka lähtee Perkkiön peltoalueen eteläpuolelta ja laskee Vehmalaisten Alhonojaan Ketelisissä tunnetaan myös Myllyojana. (LN))
• Haleoja  + (Luonnonoja, joka saa alkunsa Pirttimäen kylästä ja laskee Mynäjokeen Liuskallion kohdalla.)
• Kylmänvainionoja  + (Luonnonoja, joka virtaa Kylmänvainion pellon halki. Alkaa Mynämäen puolelta, laskee Laajokeen. Pyheen kylässä siitä käytetään nimeä ''isò₍ojà''.)
• Savikonoja  + (Luonnonoja, joka virtaa Savikon itälaidalla (alkaa Sukoisten ja Kaarleisten rajalta, laskee Laajokeen. Rinnakkaisnimiä: ''ruapa₍ojà'', ''vähä₍ojà'', ''isònītu₍ojà'')
• Miekeoja  + (Luonnonoja, kulkee Lymysaaren halki. Laskee Laajokeen. (AR 60 v.))
• Varsaoja  + (Luonnonoja, laskee mereen. Myös Rajaoja. Nimen syystä ei ole tietoa. Oja saa alkunsa Vehmaan puolelta, mahdollisesti Varsavainiosta (karttaan ojaa ei ole lainkaan piirretty).)
• Heponummenoja  + (Luonnonoja, lähtee Kortsuolta ja laskee Hinnerjoen Koskeljärveen.)
• Palonoja  + (Luonnonoja, lähtee Livistöltä, laskee Mynäjokeen. Palonoja oikeastaan virheellinen muoto, jota käyttävät Karjalan Kalelan isännät, oikeastaan Valonoja.)
• Oja (Suojoki)  + (Luonnonoja, lähtee Perkkiö-nimisen peltoal … Luonnonoja, lähtee Perkkiö-nimisen peltoalueen takaa, virtaa Karppisten yksinäisen ja Suojoen kylän halki, ojaan yhtyy Suojoenoja, laskee Laajokeen (ks. Salavainen, Laajoki). Ojan suistoalue on Ruonansuu. Virallinen nimi Perkkiönoja. Jotkut sekoittavat Suojoenojaksi, mutta yleensä sanotaan, ettei ojalla ole varsinaista nimeä (LL, VO, HK).ojalla ole varsinaista nimeä (LL, VO, HK).)
• Latoniitunoja  + (Luonnonoja, sanotaan myös Luhdanojaksi: ojalla ei vakiintunutta nimeä.)
• Ohnotjoenoja  + (Luonnonoja, sijaitsee jossain lähellä Karakorpea. (MR))
• Suojoenoja  + (Luonnonoja, virallinen nimi Joenperänoja, … Luonnonoja, virallinen nimi Joenperänoja, mutta Vähä-Suojoelta eteenpäin aina Suojoenoja, yhtyy Ojaan, mikä sekoitetaan joskus Suojoenojaksi, (ks. Oja) (1 30: 50), alajuoksu nyt Suojoenojaa, suisto Ruonansuu. Laskee Laajokeen (1 28: 52). Karjalalaiset Vähä-Suojoella sanovat Puro. Suojoenojassa ollut kylän kantatalojen vesimyllyt, joista yksi jäljellä ''suajosillan'' (1 30: 53) pielessä. Ojassa yksi koski, Poltinkoski, ja Hevoskulju, Annankulju, Uitinkulju. Sillan lisäksi ojan yli joskus päässyt Pirttiportaiden ja Vaaninportaiden kautta.Pirttiportaiden ja Vaaninportaiden kautta.)
• Myllyoja (Ketelinen)  + (Luonnonoja, virallinen nimi Perkkiönoja, sanottu Ketelisissä Myllyojaksi joskus, koska ojassa Nivarin Kotopellon sarkojen päässä ollut mylly. (AV))
• Huovarinoja  + (Luonnonoja, virtaa Huovarin tilan peltojen halki Lahnalammensuolle ja edelleen Laajokeen, tunnetaan myös Koivistonojana ja Kankaristonojana. (AK, HR))
• Vuorenpäänpellonoja  + (Luonnonoja, virtaa Vuorenpään peltojen halki, laskee Mynäjokeen.)
• Saarenlahdenoja  + (Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee … Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee Mynälahteen. Tämä nimi vaikuttaa aivan viime aikojen sepitelmältä. Ainakaan Mynälahden länsipuolella ei Saarenlahti ole tunnettu, Saarenaukko kylläkin. Rinnakkaisnimet: ''isò₍ojà'', ''müllü₍oja'', ''seppälä₍oja'', ''souko₍ojà''.llü₍oja'', ''seppälä₍oja'', ''souko₍ojà''.)
• Myllyoja (Aarlahti)  + (Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee … Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee mereen. Käytöstä jäänyt nimi, jonka vain yksi opas ilmoitti nykyään käytettäviä nimiä: ''seppälä₍oja''; muita ''sārelahre₍ojà'', ''souko₍ojà'', ''isò₍ojà''. ''täsä om müllü ollu, mut ei mnū aikanan‿ol ollu." (Miina Lahti s. 1880; asuu Seppälässä, muutaman sadan metrin päässä ojan laskukohdasta).n sadan metrin päässä ojan laskukohdasta).)
• Luotonen  + (Luotosenmäessä ennen ollut mökki (tai torppa).)
• Heikkilä (Seppälä)  + (Luultavasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa perustettu tila. Nimi entisen omistajan mukaan. Vuodesta 1970 tilaa on viljellyt Nieminen.)
• Viikka (Tursunperä)  + (Luultavasti torppana ollut Viikka, joka muuttui tilaksi. Kartalla Ruohola-nimisenä. Nykyään tilannimenä Viikka vähän käytössä.)
• Pikkutahdon (Vainionperä)  + (Lyltmetsän itäpuolella sijaitseva pieni pelto.)