Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Vähäoja  + (Luonnonoja, alkaa tiettävästi Sukoisten ja Kaarleisten rajalta, laskee Laajokeen. N. 100 metrin päässä jokeen laskeva isompi oja: Iso-oja. Rinnakkaisnimiä: Isoniitunoja, Savikonoja, Ruopanoja.)
• Tormoja  + (Luonnonoja, alkaa vetisestä metsästä ja pi … Luonnonoja, alkaa vetisestä metsästä ja pienestä Heinsuon pellosta ja laskee Karjalankylän halki Rukoushuoneen vieritse 2-3 metrin putouksella Karjalankosken alapuolella Laajokeen. Joen ja putouksen välistä menee nykyään Karjalankyläntie ja putous on voimakas vain keväisin. ''no se- on tormojà ko se oikken torma jokke (=Laajoki) sīn on kovà puto₍us.'' (AV)kke (=Laajoki) sīn on kovà puto₍us.'' (AV))
• Kankaristonoja  + (Luonnonoja, alkuaan Huovarinoja, alkaa entisen Huovarin torpan mailta, laskee Kankariston maiden halki Lahnalammelle.)
• Koivistonoja  + (Luonnonoja, alkuaan Huovarinoja. Yleisesti tunnettu.)
• Vuohioja (oja)  + (Luonnonoja, haaraantuu Soukonojasta, laskee mereen.)
• Nuokolanoja  + (Luonnonoja, joka alkujuoksullaan Alhonoja ja loppujuoksullaan Takkulanoja. Laskee Mynäjokeen.)
• Järvioja (Tillinoja)  + (Luonnonoja, joka laskee Pirttijärvestä Tillinojaan. Myös Suopellosta Pirttijärveen laskeva oja on ''järv₍ojà''.)
• Vähäniitunoja (Lujala)  + (Luonnonoja, joka laskee Vähäniitun pellon sivuitse Lahnalampeen.)
• Perkkiönoja (Ketelinen)  + (Luonnonoja, joka lähtee Perkkiön peltoalueen eteläpuolelta ja laskee Vehmalaisten Alhonojaan Ketelisissä tunnetaan myös Myllyojana. (LN))
• Haleoja  + (Luonnonoja, joka saa alkunsa Pirttimäen kylästä ja laskee Mynäjokeen Liuskallion kohdalla.)
• Kylmänvainionoja  + (Luonnonoja, joka virtaa Kylmänvainion pellon halki. Alkaa Mynämäen puolelta, laskee Laajokeen. Pyheen kylässä siitä käytetään nimeä ''isò₍ojà''.)
• Savikonoja  + (Luonnonoja, joka virtaa Savikon itälaidalla (alkaa Sukoisten ja Kaarleisten rajalta, laskee Laajokeen. Rinnakkaisnimiä: ''ruapa₍ojà'', ''vähä₍ojà'', ''isònītu₍ojà'')
• Miekeoja  + (Luonnonoja, kulkee Lymysaaren halki. Laskee Laajokeen. (AR 60 v.))
• Varsaoja  + (Luonnonoja, laskee mereen. Myös Rajaoja. Nimen syystä ei ole tietoa. Oja saa alkunsa Vehmaan puolelta, mahdollisesti Varsavainiosta (karttaan ojaa ei ole lainkaan piirretty).)
• Heponummenoja  + (Luonnonoja, lähtee Kortsuolta ja laskee Hinnerjoen Koskeljärveen.)
• Palonoja  + (Luonnonoja, lähtee Livistöltä, laskee Mynäjokeen. Palonoja oikeastaan virheellinen muoto, jota käyttävät Karjalan Kalelan isännät, oikeastaan Valonoja.)
• Oja (Suojoki)  + (Luonnonoja, lähtee Perkkiö-nimisen peltoal … Luonnonoja, lähtee Perkkiö-nimisen peltoalueen takaa, virtaa Karppisten yksinäisen ja Suojoen kylän halki, ojaan yhtyy Suojoenoja, laskee Laajokeen (ks. Salavainen, Laajoki). Ojan suistoalue on Ruonansuu. Virallinen nimi Perkkiönoja. Jotkut sekoittavat Suojoenojaksi, mutta yleensä sanotaan, ettei ojalla ole varsinaista nimeä (LL, VO, HK).ojalla ole varsinaista nimeä (LL, VO, HK).)
• Latoniitunoja  + (Luonnonoja, sanotaan myös Luhdanojaksi: ojalla ei vakiintunutta nimeä.)
• Ohnotjoenoja  + (Luonnonoja, sijaitsee jossain lähellä Karakorpea. (MR))
• Suojoenoja  + (Luonnonoja, virallinen nimi Joenperänoja, … Luonnonoja, virallinen nimi Joenperänoja, mutta Vähä-Suojoelta eteenpäin aina Suojoenoja, yhtyy Ojaan, mikä sekoitetaan joskus Suojoenojaksi, (ks. Oja) (1 30: 50), alajuoksu nyt Suojoenojaa, suisto Ruonansuu. Laskee Laajokeen (1 28: 52). Karjalalaiset Vähä-Suojoella sanovat Puro. Suojoenojassa ollut kylän kantatalojen vesimyllyt, joista yksi jäljellä ''suajosillan'' (1 30: 53) pielessä. Ojassa yksi koski, Poltinkoski, ja Hevoskulju, Annankulju, Uitinkulju. Sillan lisäksi ojan yli joskus päässyt Pirttiportaiden ja Vaaninportaiden kautta.Pirttiportaiden ja Vaaninportaiden kautta.)
• Myllyoja (Ketelinen)  + (Luonnonoja, virallinen nimi Perkkiönoja, sanottu Ketelisissä Myllyojaksi joskus, koska ojassa Nivarin Kotopellon sarkojen päässä ollut mylly. (AV))
• Huovarinoja  + (Luonnonoja, virtaa Huovarin tilan peltojen halki Lahnalammensuolle ja edelleen Laajokeen, tunnetaan myös Koivistonojana ja Kankaristonojana. (AK, HR))
• Vuorenpäänpellonoja  + (Luonnonoja, virtaa Vuorenpään peltojen halki, laskee Mynäjokeen.)
• Saarenlahdenoja  + (Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee … Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee Mynälahteen. Tämä nimi vaikuttaa aivan viime aikojen sepitelmältä. Ainakaan Mynälahden länsipuolella ei Saarenlahti ole tunnettu, Saarenaukko kylläkin. Rinnakkaisnimet: ''isò₍ojà'', ''müllü₍oja'', ''seppälä₍oja'', ''souko₍ojà''.llü₍oja'', ''seppälä₍oja'', ''souko₍ojà''.)
• Myllyoja (Aarlahti)  + (Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee … Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee mereen. Käytöstä jäänyt nimi, jonka vain yksi opas ilmoitti nykyään käytettäviä nimiä: ''seppälä₍oja''; muita ''sārelahre₍ojà'', ''souko₍ojà'', ''isò₍ojà''. ''täsä om müllü ollu, mut ei mnū aikanan‿ol ollu." (Miina Lahti s. 1880; asuu Seppälässä, muutaman sadan metrin päässä ojan laskukohdasta).n sadan metrin päässä ojan laskukohdasta).)

• Luotonen  + (Luotosenmäessä ennen ollut mökki (tai torppa).)

• Heikkilä (Seppälä)  + (Luultavasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa perustettu tila. Nimi entisen omistajan mukaan. Vuodesta 1970 tilaa on viljellyt Nieminen.)
• Viikka (Tursunperä)  + (Luultavasti torppana ollut Viikka, joka muuttui tilaksi. Kartalla Ruohola-nimisenä. Nykyään tilannimenä Viikka vähän käytössä.)
• Pikkutahdon (Vainionperä)  + (Lyltmetsän itäpuolella sijaitseva pieni pelto.)
• Julin (Suojoki)  + (Lymysaaren lohkotilan asukkaiden mukainen nimitys, usein muodossa ''julìnipaik : -paikas''.)
• Liukasketo  + (Lymysaaren lohkotilan pelto kallion kupeessa, tunnetaan myös muodossa Liukkaankallionloukas. (VO))
• Liukkaankallionloukas  + (Lymysaaren lohkotilan pelto kallion kupeessa, tunnetaan myös muodossa Liukasketo. (VO))
• Lystmetsä  + (Lystmäessä kasvava metsä.)
• Lyytmanskantorppa  + (Lyytinpaikan rinnakkaisnimi. Asumuksen uudempi nimi Mäkinen.)
• Lyytlänvuori  + (Lyytlänmäen harvinaisempi rinnakkaisnimi.)
• Lyytlänpelto  + (Lyytlänmäen pohjoispuolella oleva Laajoen rantapelto, jonka läpi kulkeva tie on Lyytläntie. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Lydiläne Peldo'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Lyytläntie  + (Lyytlänpellon läpi kulkeva tie.)
• Pahatie  + (Lyytlänvuoren länsilaitaa pitkin kulkeva kärrytie.)
• Rintala (Häntilä)  + (Lyytlänvuoren länsipuolella sijaitseva tila.)
• Kotopelto (Kulma)  + (Lyytlänvuoren pohjoispuolella sijaitseva Kulman lohkopelto.)
• Maijanlähde  + (Lähde Maijankallion vieressä eteläpuolella. Nimien perusteesta ei ole tietoa, ehkä jotakin yhteyttä Maija-nimiseen naiseen, joka muistetaan aikoinaan asuneen mökissään n. 300 kalliosta pohjoiseen (Voitavaisten torpan vieressä).)
• Peltolanlähde  + (Lähde aivan Peltolan vieressä. Se on ollut hyvin tunnettu, sillä siinä on riittänyt vettä silloikin, kun muualta on vesi loppunut.)
• Mäkilähde (Saari)  + (Lähde lähellä Laitumenmäkeä. ''mäkìlähtes o hüvä vet.'')
• Kreivinlähde  + (Lähde on lähellä Saaren kartanoa, jonka isäntien ja vieraiden joukosta on varmasti löydettävissä kreivi, jonka muistoa lähde kantaa. Nimi on ollut nykyisen sukupolven ajan käytössä.)
• Härkälähde (Saari)  + (Lähde on lähellä Saaren navettaa, joten ilmeisesti siinä on juotettu härkiä. Nimi on vanha.)
• Jaakopinlähde (Saari)  + (Luonnonlähde Saaren kartanon lähellä, Pränhuusin luona. ''se jākopilähre‿o sīn müllümä₍è likì.'' (EG 1910).)
• Kuninkaanlähde  + (Lähde, jonka tarkkaa sijaintipaikkaa ei enää muistettu.)
• Isoalho (Kukola)  + (Lähdeniitun kaakkoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1805 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi IsoAlho (TMKA, Mynämäki 67), vuoden 1695 karttaselitelmässä on nimi Isoalho (TMKA, Mynämäki 67⁰).)
• Peurankivi  + (Lähdeniitun länsipuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1695 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet ''Wähä Peuran Kifvi'' ja ''Iso Peuran Kifvi'' (TMKA, Mynämäki 67⁰).)
• Lähdevainionlähde  + (Lähdevainion länsipuolella suossa oleva laaja suonsilmäke.)
• Metsätahron  + (Läheisen torpan pieni pelto metsänreunassa. Sekä torppa että pelto huomaamattomissa metsän keskellä. (HL s. 1917))