Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Heponummenoja  + (Luonnonoja, lähtee Kortsuolta ja laskee Hinnerjoen Koskeljärveen.)
• Palonoja  + (Luonnonoja, lähtee Livistöltä, laskee Mynäjokeen. Palonoja oikeastaan virheellinen muoto, jota käyttävät Karjalan Kalelan isännät, oikeastaan Valonoja.)
• Oja (Suojoki)  + (Luonnonoja, lähtee Perkkiö-nimisen peltoal … Luonnonoja, lähtee Perkkiö-nimisen peltoalueen takaa, virtaa Karppisten yksinäisen ja Suojoen kylän halki, ojaan yhtyy Suojoenoja, laskee Laajokeen (ks. Salavainen, Laajoki). Ojan suistoalue on Ruonansuu. Virallinen nimi Perkkiönoja. Jotkut sekoittavat Suojoenojaksi, mutta yleensä sanotaan, ettei ojalla ole varsinaista nimeä (LL, VO, HK).ojalla ole varsinaista nimeä (LL, VO, HK).)
• Latoniitunoja  + (Luonnonoja, sanotaan myös Luhdanojaksi: ojalla ei vakiintunutta nimeä.)
• Ohnotjoenoja  + (Luonnonoja, sijaitsee jossain lähellä Karakorpea. (MR))
• Suojoenoja  + (Luonnonoja, virallinen nimi Joenperänoja, … Luonnonoja, virallinen nimi Joenperänoja, mutta Vähä-Suojoelta eteenpäin aina Suojoenoja, yhtyy Ojaan, mikä sekoitetaan joskus Suojoenojaksi, (ks. Oja) (1 30: 50), alajuoksu nyt Suojoenojaa, suisto Ruonansuu. Laskee Laajokeen (1 28: 52). Karjalalaiset Vähä-Suojoella sanovat Puro. Suojoenojassa ollut kylän kantatalojen vesimyllyt, joista yksi jäljellä ''suajosillan'' (1 30: 53) pielessä. Ojassa yksi koski, Poltinkoski, ja Hevoskulju, Annankulju, Uitinkulju. Sillan lisäksi ojan yli joskus päässyt Pirttiportaiden ja Vaaninportaiden kautta.Pirttiportaiden ja Vaaninportaiden kautta.)
• Myllyoja (Ketelinen)  + (Luonnonoja, virallinen nimi Perkkiönoja, sanottu Ketelisissä Myllyojaksi joskus, koska ojassa Nivarin Kotopellon sarkojen päässä ollut mylly. (AV))
• Huovarinoja  + (Luonnonoja, virtaa Huovarin tilan peltojen halki Lahnalammensuolle ja edelleen Laajokeen, tunnetaan myös Koivistonojana ja Kankaristonojana. (AK, HR))
• Vuorenpäänpellonoja  + (Luonnonoja, virtaa Vuorenpään peltojen halki, laskee Mynäjokeen.)
• Saarenlahdenoja  + (Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee … Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee Mynälahteen. Tämä nimi vaikuttaa aivan viime aikojen sepitelmältä. Ainakaan Mynälahden länsipuolella ei Saarenlahti ole tunnettu, Saarenaukko kylläkin. Rinnakkaisnimet: ''isò₍ojà'', ''müllü₍oja'', ''seppälä₍oja'', ''souko₍ojà''.llü₍oja'', ''seppälä₍oja'', ''souko₍ojà''.)
• Myllyoja (Aarlahti)  + (Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee … Luonnonoja. Saa alkunsa Vehmaalta, laskee mereen. Käytöstä jäänyt nimi, jonka vain yksi opas ilmoitti nykyään käytettäviä nimiä: ''seppälä₍oja''; muita ''sārelahre₍ojà'', ''souko₍ojà'', ''isò₍ojà''. ''täsä om müllü ollu, mut ei mnū aikanan‿ol ollu." (Miina Lahti s. 1880; asuu Seppälässä, muutaman sadan metrin päässä ojan laskukohdasta).n sadan metrin päässä ojan laskukohdasta).)
• Luotonen  + (Luotosenmäessä ennen ollut mökki (tai torppa).)
• Heikkilä (Seppälä)  + (Luultavasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa perustettu tila. Nimi entisen omistajan mukaan. Vuodesta 1970 tilaa on viljellyt Nieminen.)
• Viikka (Tursunperä)  + (Luultavasti torppana ollut Viikka, joka muuttui tilaksi. Kartalla Ruohola-nimisenä. Nykyään tilannimenä Viikka vähän käytössä.)
• Pikkutahdon (Vainionperä)  + (Lyltmetsän itäpuolella sijaitseva pieni pelto.)
• Julin (Suojoki)  + (Lymysaaren lohkotilan asukkaiden mukainen nimitys, usein muodossa ''julìnipaik : -paikas''.)
• Liukasketo  + (Lymysaaren lohkotilan pelto kallion kupeessa, tunnetaan myös muodossa Liukkaankallionloukas. (VO))
• Liukkaankallionloukas  + (Lymysaaren lohkotilan pelto kallion kupeessa, tunnetaan myös muodossa Liukasketo. (VO))
• Lystmetsä  + (Lystmäessä kasvava metsä.)
• Lyytmanskantorppa  + (Lyytinpaikan rinnakkaisnimi. Asumuksen uudempi nimi Mäkinen.)
• Lyytlänvuori  + (Lyytlänmäen harvinaisempi rinnakkaisnimi.)
• Lyytlänpelto  + (Lyytlänmäen pohjoispuolella oleva Laajoen rantapelto, jonka läpi kulkeva tie on Lyytläntie. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Lydiläne Peldo'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Lyytläntie  + (Lyytlänpellon läpi kulkeva tie.)
• Pahatie  + (Lyytlänvuoren länsilaitaa pitkin kulkeva kärrytie.)
• Rintala (Häntilä)  + (Lyytlänvuoren länsipuolella sijaitseva tila.)

• Kotopelto (Kulma)  + (Lyytlänvuoren pohjoispuolella sijaitseva Kulman lohkopelto.)

• Maijanlähde  + (Lähde Maijankallion vieressä eteläpuolella. Nimien perusteesta ei ole tietoa, ehkä jotakin yhteyttä Maija-nimiseen naiseen, joka muistetaan aikoinaan asuneen mökissään n. 300 kalliosta pohjoiseen (Voitavaisten torpan vieressä).)
• Peltolanlähde  + (Lähde aivan Peltolan vieressä. Se on ollut hyvin tunnettu, sillä siinä on riittänyt vettä silloikin, kun muualta on vesi loppunut.)
• Mäkilähde (Saari)  + (Lähde lähellä Laitumenmäkeä. ''mäkìlähtes o hüvä vet.'')
• Kreivinlähde  + (Lähde on lähellä Saaren kartanoa, jonka isäntien ja vieraiden joukosta on varmasti löydettävissä kreivi, jonka muistoa lähde kantaa. Nimi on ollut nykyisen sukupolven ajan käytössä.)
• Härkälähde (Saari)  + (Lähde on lähellä Saaren navettaa, joten ilmeisesti siinä on juotettu härkiä. Nimi on vanha.)
• Jaakopinlähde (Saari)  + (Luonnonlähde Saaren kartanon lähellä, Pränhuusin luona. ''se jākopilähre‿o sīn müllümä₍è likì.'' (EG 1910).)
• Kuninkaanlähde  + (Lähde, jonka tarkkaa sijaintipaikkaa ei enää muistettu.)
• Isoalho (Kukola)  + (Lähdeniitun kaakkoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1805 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi IsoAlho (TMKA, Mynämäki 67), vuoden 1695 karttaselitelmässä on nimi Isoalho (TMKA, Mynämäki 67⁰).)
• Peurankivi  + (Lähdeniitun länsipuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1695 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet ''Wähä Peuran Kifvi'' ja ''Iso Peuran Kifvi'' (TMKA, Mynämäki 67⁰).)
• Lähdevainionlähde  + (Lähdevainion länsipuolella suossa oleva laaja suonsilmäke.)
• Metsätahron  + (Läheisen torpan pieni pelto metsänreunassa. Sekä torppa että pelto huomaamattomissa metsän keskellä. (HL s. 1917))
• Lehtosen torppa  + (Läheisyydessä ollut joskus torppa, joka on antanut nimensä peltoalueelle: Lehtosenpelto. Torpasta ei enää mitään jäljellä.)
• Hanna-vainaan tupa  + (Lähellä Hanna-vainaan tahdonta ollut tupa, … Lähellä Hanna-vainaan tahdonta ollut tupa, jonka paikalla myöhemmin ollut Hakalundin paikka, alkuaan Ollilan vanhan isän tupa. Tupa siirretty Karppisten Lundgrenin palaneen tuvan tilalle muutama vuosikymmen sitten. Hanna-vainaan tuvassa pidetty vuosisadan alussa kiertokoulua (LL). Hanna-vainaa ollut entisen isännän sukulaisia 1800-luvun lopulla. Lähellä oleva mäki ''hannavainampirtimmäki''.ellä oleva mäki ''hannavainampirtimmäki''.)
• Kallipäänkallio  + (Raikon kaakkoispuolella sijaitseva metsä, jossa on myös avokalliota.)
• Matinniitunveräjä  + (Lähellä Matinniittua ollut veräjä.)
• Tursunperä  + (Lähellä Mynämäen keskustaa oleva kylä. Laa … Lähellä Mynämäen keskustaa oleva kylä. Laaja alue, joka jatkuu pitkänä metsäkappaleena koilliseen. Oletetaan, että Tursunperän keskusalue lähellä Mynämäen kirkkoa on ollut joskus merenlahti, muuten nimen alkuperää ei tunneta. Asukkaat ''tursunperäläse''. / Mynäjoen etelärannalla sijaitseva suurehko kylä, jonka tilukset ulottuvat etelään päin. Kerrottiin, että joku "asiantuntija" on selittänyt määritteen ''tursu'' johtuvan ruotsalaisesta nimestä Storsund. / Kylä Mynämäen kirkolla, kylällä ulkopalsta Mynäjärven eteläpuolella, ulkopalsta-alueet nykyään metsähallituksen maita. / Kylä. Asukkaat ''tursumʙerä̀läise''. Vuoden 1654 maakirjassa Tursanperä.ise''. Vuoden 1654 maakirjassa Tursanperä.)
• Pahanpaijunmäki  + (Pahanpaijun eteläpuolella sijaitseva kallioinen mäki.)
• Kukkametsä  + (Lähellä Uhlunkauppaa, Askaistentien molemm … Lähellä Uhlunkauppaa, Askaistentien molemmin puolin oleva metsäalue. Rinnakkaisnimiä Kukkamäki ja Muuntajanmäki. ''Sitä̀ sanòtti sīhe aikka vallaŋ kukkametä̀ks. -- Se-ol sillo vähä̀ sūremp se kukkamettä mut sitä̀-o sit jälkkempäi hakàttu.'' (LA 1898) Paikka on ollut joskus pelätty, koska siinä on kasvanut tuuheita kuusia, jotka tekivät mäestä synkän ja pimeän.ia, jotka tekivät mäestä synkän ja pimeän.)
• Jokiniittu (Mynämäki)  + (Lähellä kirkonkylää olevien kylien talojen peltokappaleita Mynäjoen pohjoisrannalla. Yleisnimitys peltojen sijainnin vuoksi. Eri lohkoja nimitetään myös omistajien mukaan, esim. Hämölän jokiniittu, Seppälän jokiniittu. Omistussuhteet sekavat.)
• Kirveennummen niitty  + (Lähellä on Kirveennummen torppa, jonka luona on santanummi; tämä nummi lienee nimen lähtökohta. Isojaon kartta 1889-90: Kirvennummi-niitty.)
• Isotahdon (Kaukurla)  + (Lähellä taloa ollut aidattu peltoalue. Vieressä pienempi Pikkutahdon. Ks. tahdon.)
• Haka (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Haka on aluksi ollut laidunmaa metsässä, josta on sittemmin raivattu pelto.)
• Kalliladonosa  + (Lähteenladonosan eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Soininloukas  + (Lähteenladonosan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Salosen Elli  + (Lähteenmäen lohkotilan kansanomainen nimi. Elli on Salosen Yrjön ja Viljon sisar.)