Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Mattilanmäki (Vihtamäki)  + (Mäki, jossa on nykyinen Raimo Verasen asuinrakennus. Ennen lähellä on ollut Mattila-niminen asumus.)
• Linkvistinmäki  + (Mäki, jossa on ollut Lindkvist-nimisen torpparin asumus (nykyisin tyystin hävinnyt).)
• Riihenmäki (Hietamäki)  + (Mäki, jossa on ollut Ravean riihi.)
• Pajamäki (Antikkala)  + (Mäki, jossa on ollut paja.)
• Myllymäki (Heikkilä)  + (Mäki, jossa on ollut tuulimyllt viljan jauhamista varten. Talon itäpuolinen rinne.)
• Myllymäki (Kaukurla)  + (Mäki, jossa on ollut tuulimyllt viljan jauhamista varten. Talon pohjoispuolinen mäki.)
• Myllymäki (Katavainen)  + (Mäki, jossa on ollut tuulimyllt viljan jauhamista varten. Mäki pienellä metsäsaarekkeella peltojen keskellä. Mäestä puhutaan nimellä ''meriläm müllümäki''. Rinnakkaisnimi Mäkipää.)
• Myllymäki (Pyhe)  + (Mäki, jossa on ollut tuulimylly (hävinnyt 1930-luvulla).)
• Myllymäki (Antikkala)  + (Mäki, jossa on ollut tuulimylly.)
• Tryskimäki  + (Mäki, jossa on puitu vilja. ''ko tǟl sanòttiŋ ko menttim puima vilja ni menttin trüskil.'' (LS 1906). Mäestä käytetään myös nimiä Riihimäki, Myllyriihenmäki ja Laululavanmäki.)
• Korppulao  + (Mäki, katso Ryövärinaro.)
• Keonmäki  + (Mäki, korkeampi paikka, joka on joskus oll … Mäki, korkeampi paikka, joka on joskus ollut Hankkantien vieressä lähellä Mattilan tilaa. Mäelle ajettiin joskus heinää kuivumaan ja heinistä muodostui mäelle keko. Nimitystä ei enää käytetä ja vain vanhimmat muistavat sen. ''ol semmoneŋ korkkemp paik ko heinä tehti.'' (MR 1938).korkkemp paik ko heinä tehti.'' (MR 1938).)
• Kuivurimäki  + (Mäki, kuivuri hävinnyt. Myös ''pajàmäkì''. Näitä vanhempi nimi ''matìmäkì''.)
• Lautamäki  + (Mäki, kuuluu Isoniitunmäkeen, sen eteläosaan. Katso myös Lautamäenpelto.)
• Pajamäki (Pyhäranta)  + (Mäki, lähellä paja. Vanhastaan ''matìmäkì'', myöhemmin myös ''kuivurimäkì''.)
• Matomäki (Hietamäki)  + (Mäki, nimi johtuu käärmeiden runsaudesta.)
• Vireeninmäki (Koivisto)  + (Mäki, saanut nimen Koiviston entisen isännän mukaan (isäntänä v. 1862-78, k. 1910), joka on viettänyt vanhuudenpäivänsä tässä mäessä olleessa vanhanisännän rakennuksessa (hävinnyt).)
• Koimäki (Pyhäranta)  + (Mäki, siinä kasvaa melkein yksinomaan koivuja (murt. koiju).)
• Vilkonmäki (Antikkala)  + (Mäki, soranajon vuoksi hävinnyt. Naapurikylän Pyheen karttaselityksessä vuodelta 1792 (isonjaon asiakirjat): ''Wilkomäki''.)
• Perkkomäki (Rantavakkinen)  + (Mäki, vertaa Perkkosilta.)
• Laakso (Suojoki)  + (Mäki-Lassilan lohkotilan entinen vanhanmehentupa. 1930 erotettu talosta, asukkaista nimitys. Tsetimalan mäessä tien eteläpuolella. Asukkaat: autio (aik. ''laaksot'').)
• Huntin Lassila  + (Mäki-Lassilasta 1900-luvun alussa Vähä-Suojoella käytetty nimitys, joka jostain syystä koettiin pejoratiiviseksi (hunt = ? hund eli koira, JJ).)
• Maantienvieruspelto (Liuskallio)  + (Mäki-Mattilan länsipuolella, vanhan maantien eteläpuolella sijaitseva Kylä-Mattilan pelto.)
• Myllymäki (Tursunperä)  + (Mäki. Katso Franttila.)
• Tammimäki (Saari)  + (Mäki. Mäellä kasvaa tammia. Toinen puoli mäestä on rauhoitettu luonnonsuojelualuetta. Vähäsaaren torpan asukkaat käyttävät nimeä Niitynmäki; mäki on heidän niittynsä vieressä. Isojaon kartta 1889-90: Tammi mäki.)

• Isonladonmäki  + (Mäki. Mäellä on Isolato-niminen lato.)

• Majurinmäki  + (Mäki. Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Pöksmäki (Hietamäki)  + (Mäki. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Ks. Lauttanpäänmäki.)
• Matinmäki  + (Mäki. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Uudempia nimityksiä: ''kuivurimäkì'' ~ ''pajàmäkì''.)
• Telkimäki (mäki)  + (Mäki. Nimen selitetään johtuvan mäen ukkosen telkeävästä ominaisuudesta.)
• Lammasmäki (Pyhäranta)  + (Mäki. Nimen syytä ei tiedetä. Siinä oleva pieni pelto Lammasmäentahdon.)
• Papinmäki (Pyhäranta)  + (Mäki. Nimenannon perusteesta ei ole muistitietoa.)
• Juottimenmäki  + (Mäki. Rinnakkaisnimi Juotinmäki.)
• Tuomenmäki (Kumiruona)  + (Mäki. Siinä kasvaa nykyäänkin tuomia.)
• Kokkomäki  + (Mäki. Vaikka paikkakuntalaiset eivät enää muistakaan mäellä poltetun kokkoa, tuntuisi tämä seikka kuitenkin luonnolliselta nimen aiheuttajalta. Nimi on vanha; se on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Myllymäki (Valaskallio)  + (Mäki; siinä on ollut tuulimylly (hävinnyt 1800-luvun puolella).)
• Soini (Tiuvainen)  + (Mäkien ja notkojen muodostama alue Mustassuon kaakkoisreunalla, lähellä uutta kaatopaikkaa. Vanhojen paikkakuntalaisten tuntema nimitys, ei tunneta nimen alkuperää.)
• Matinniittu (Mäkilä)  + (Mäkilä pelto Matinniitun peltoalueella.)
• Laitumenmäenlähde  + (Mäkilähteen rinnakkaisnimi.)
• Kotopelto (Mäkilä)  + (Mäkilän ja Laajoen välissä sijaitseva joenrantapelto.)
• Mäkilämetsä  + (Mäkilän kantatalon metsää Karjalassa, Jaakolan lohkotilan itäpuolinen metsä.)
• Vastamäki  + (Mäkilän kantatalosta v. 1948 erotettu lohkotila. Saanut nimensä jyrkähköstä Vastanummenmäestä tilan rajalla. Sama nimi kertautuu myös tilan peltojen nimessä: Vastamaa. Vastamaa on myös tilan nimi jokapäiväisessä käytössä.)
• Kotoniittu (Mäkilä)  + (Mäkilän lohkotilaan kuuluva entinen Laajoen rantaniitty, nykyinen peltoalue joen läheisyydessä)
• Lammashaka (Sairinen)  + (Mäkilän lohkotilaan kuuluva haka, jossa on pidetty lampaita vielä 1960-luvun lopulla.)
• Kalliopellonlato  + (Mäkilän lohkotilan Kalliopellossa ollut lato.)
• Arlanpellot  + (Mäkilän lohkotilan Vanha- ja Uusi-Kuokkimaa.)
• Myllykallio (Antikkala)  + (Mäkilän lohkotilan alueella oleva kallio, jolla ollut mylly, joka ollut käytössä vielä 1950-luvulla. (TM 60 v.))
• Vanha Kuokkimaa  + (Mäkilän lohkotilan iso pelto, vanhastaan tilaan kuulunut. Vertaa Uusi Kuokkimaa ja Kuokkimaa.)
• Lehtilä (Kalela)  + (Mäkilän lohkotilan kansanomainen nimi. Lehtilän suku lähtöisin läheltä Kuneisten Lehtilästä.)
• Kotopelto (Mäenkylä)  + (Mäkilän lohkotilan kotopelto, nurkalla harvinaisen iso kuusi.)
• Arlanmetsä  + (Mäkilän lohkotilan metsäpalsta.)