Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Mörtin lohkotilasta länteen oleva Sunilan pelto.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Kustaanpelto  + (Mäntylän lohkotilan pelto, aikaisemmin kuulunut Ollilan kantataloon. Nimetty todennäköisesti Kustaa-nimisen henkilön mukaan. (VO 70 v.). Vrt. Kustaankuokkamaa.)
  • Seppä (Suojoki)  + (Mäntylän lohkotilasta 1960-luvulle käytetty nimitys Mynämäeltä tulleen omistajan ammatin mukaan, toisinaan erotukseksi muista Suojoen Suvanto-nimisistä ''seppäsu₍anto''.)
  • Saarinen (Mäntylä)  + (Mäntylän rinnakkaisnimi asukkaiden mukaan.)
  • Kotopelto (Mäntylä)  + (Mäntylän talon länsipuolella oleva pelto.)
  • Muurre  + (Mäntylän tilan vanha pelto, myyty kunnalle.)
  • Laineenpaikka  + (Mäntymäen aikaisempi nimi omistajien mukaan.)
  • Oivan Toivo  + (Mäntymäen palstatilan nimitys asukkaiden mukaan, Sanotaan myös ''oivasen toivo''.)
  • Mäntyrinteenpelto  + (Mäntyrinteen taloon kuulunut pelto, joka on ostettu Merilältä.)
  • Mäntysaari (torppa)  + (Mäntysaaressa mäkimaalla ollut torppa yli 50 v. sitten, torpassa ollut n. ½ ha peltoa, joka metsittynyt. (AH))
  • Korkkisnummi  + (Mäntyä kasvava, kanervikkoinen mäkiseutu, jonka huippu (paikallisesti) suhteellisen korkea ja jyrkkä, mikä näkyy huimana laskuna mäen syrjää kulkevassa Kankaristontiessä. (AK))
  • Kraatarinnummi  + (Mäntyä kasvavaa hiekkanummea Suomisen lohkotilan eteläpuolella.)
  • Yrjönkankare  + (Mäntyä kasvavaa mäkeä alavamman peltoalan pohjoispuolella. Mattilan kantatalosta erotettu Uusitalo rakennettu Yrjönkankareelle.)
  • Kivikoski  + (Märktahtomessa oleva tila, joka on erotettu Anttilan maista.)
  • Mäyrinkorpi  + (Mäyrin kulmakunnan rinnakkaisnimi.)
  • Repuhaka (Raukkaa)  + (Mökin Repuhaan vieressä.)
  • Haamäentorppa  + (Mökki Haamäen kallion vieressä. "sīŋ kalli₍ov viäres piänes töllis asus semmone Hā - Mīna. sīt se kalli₍o ja tölli ja peltto on sit nimens sānu." (AA 83 v.))
  • Juhantupa  + (Mökki aivan talon vieressä. Siinä asunut ennen vanhaan muuan Juha; siksi mökkiä vieläkin sanotaan Juhantuvaksi.)
  • Karjakontupa  + (Mökki talon pihapiirissä. Siinä asunut ennen talon karjakko.)
  • Koskinen (Karjalankylä)  + (Mökki, Laajoen rannalla Karjalankyläntien itäpuolella lähellä Seppälän sahaa. Sittemmin Junnila, Marjamäki.)
  • Mäntylä (Pyhäranta)  + (Mökki, Vehmaalta v. 1906 Pyhärannan vanhanemännän ja hänen miehensä (sukunimi Mäntylä, ent. Ahlgren) asunnoksi siirretty vanha rakennus. Nykyisin kesämökkinä.)
  • Rinne (Kukola)  + (Mökki, joka aikoinaan on erotettu Laurilan maista.)
  • Kallipää (Pursilan mökki)  + (Mökki, jossa Huhtin tilan nykyisen isännän isovanhemmat ovat asuneet. Nykyisin asumaton ja ränsistynyt. Isoäitiä nimitettiin Kallipäänmammaksi (''kallipǟmamma''). Lähellä on Kallipäänkallio ja Kallipääntie.)
  • Haapala (Mietoinen)  + (Mökki, sijainnut kylän länsirajan tuntumassa Laiskankareen lähellä. Hävinnyt.)
  • Kalliomäki (Ruonkallio)  + (Mökki. Sijainnut Pönkkälän maalla, kallioisella mäellä. Nyttemmin hävinnyt.)
  • Kraatari-Tiltan tupa  + (Mökki. Sijainnut kylän pohjoisosassa joen rannalla nykyisen paloaseman lähellä. ''sīm mökis asus semmone krātartilta. se ol kunnà rakennus ja tiltā yritetti sīt poi₍es, mut tilta sanos ettei lähre. eikä kans lähteny.'' Katso myös kraatari.)
  • Mörtinmaa  + (Mörtin lohkotilasta länteen oleva Sunilan pelto.)
  • Mäntylä (Raimela)  + (N. 1948 rakennettu tila Hemmilän kappalaispapin maista. Nykyisin tilan omistaa Ason suku.)
  • Vaha  + (NS: 2. kans. suuri, vars. erillisenä seisova maakivi, siirtokivilohkare tms. Murt.: iso kivi, ei yleinen.)
  • Kirki  + (NS: kirki = s. kans., lemmenkiihko, lemmenpalo, kiima; kirkiheinä = puna- tai valkokukkaiset kämmekkäkasvit; kirkivuosi = kiimavuosi, naintavuosi. Murteissa ei tunneta.)
  • Lankkistenvarppee  + (Naapurikyläläisten käyttämä nimitys Lankkisten kylän Varppeenmetsästä.)
  • Tursunperänvarppee  + (Naapurikyläläisten käyttämä nimitys Tursunperän kylän Varppeenmetsästä.)
  • Tervoisten Närkki  + (Naapurikylän asukkaiden käyttämä nimitys Närkistä.)
  • Tanhua (Karjakoski)  + (Naapurit tuntevat taas Kurjenalhon itäisen puolen Tanhuana. (AK))
  • Luhdantie (Aakula)  + (Nakkilan ja Aakulan kylistä Laajoen varteen johtava pelto- ja metsätie, jota ennen käytettiin enemmänkin niitylle suuntautuneessa liikenteessä.)
  • Naurissuo (pelto)  + (Naurissuon eteläpuolella oleva pelto.)
  • Männikkö (Kintikkala)  + (Neljäs talo Kattelukseen johtavan tien oikealla puolella Kattelukseen päin kuljettaessa. Erotettu Kuuselasta viime vuosikymmeninä. Talon ympäristössä kasvaa mäntymetsää.)
  • Kaivola (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä pieni ulkopalsta Lemmillä (1: 24-25/53))
  • Nukinnokaus  + (Niemeke Laajoen rannassa vastapäätä KoivusNiemeke Laajoen rannassa vastapäätä Koivusalon Kotopeltoa. Niemekkeen päässä on joskus ollut kallio niin, että joki on joutunut tavallaan kiertämään sen. Kallio on myöhemmin louhittu pois. Nimensä niemeke on saanut Lemmettylän kylän Nukin talosta, jonka maita se on ollut. "nukì maast pist semmone nok ko oŋkel käütti. se pist semmottes et joki joutus seŋ kiärtämä. se kulus nukin tilàha." (MR 1938)iärtämä. se kulus nukin tilàha." (MR 1938))
  • Kärpännokka (Lepistö)  + (Niemeke Lemmin ja Luhdan kulmakuntien väliNiemeke Lemmin ja Luhdan kulmakuntien välimaastossa. Niemeke tulee metsäisenäja kallionlouhikkoisena nokkana pelloille asti. Monia ympärillä olevia peltoja nimitetäänkin niemekkeen mukaan. Karpännokaksi sanotaan myös laajempaa aluetta, johon kuuluvat sekä niemeke että ympäröivät pellot. Jotkut oppaista arvelivat nimen tulleen kärpistä, joita alueella on vieläkin. ''kokò paikkakunt‿o sitä kärpänokka.'' (MR 1938). ''jos siäl kärppi sit‿o ollu. kül siäl viäläki o. semssi notkioi.'' (vSR 1939).l viäläki o. semssi notkioi.'' (vSR 1939).)
  • Lappalaisensuo  + (Niemelän Lappalaisen rinnakkaisnimi.)
  • Juhola (Kalela)  + (Niemelän lohkotilan kansanomainen nimi 1930-luvulla Karjalan Kettelisten Vuorisen paikasta tulleen 3. taloa pitävän isäntäpolven mukaan.)
  • Jokirantapelto (Kalela)  + (Niemelän lohkotilan pelto Mynäjoen länsirannalla.)
  • Peräpelto (Kalela)  + (Niemelän lohkotilan pelto ison Lappalaisen takana talosta katsoen.)
  • Heikkilänniittu  + (Niemelän lohkotilan pelto. Alk. ollut suonotkoja, joista Kalelan Heikkilän paikasta tehty heinää. Kyläläiset kaskuilevat niitusta sen takia, että sen kaksi osaa omin luvin yhdistetty raivaamalla pelloksi kapea erottav kannas, joka on ollut valtion metsää.)
  • Hevonoja (pelto Kalelassa)  + (Niemelän lohkotilan pieni pelto alueen länsiosassa.)
  • Jokiranta (Juva)  + (Niemen lohkotilan jokirantapalsta, jossa osat Kallistenniitunpuoli ja Elonniitunpuoli. (AV).)
  • Elonniitunpuoli  + (Niemen lohkotilan pelto Laajoen rannassa. Pohjoispuolella Sulajanpelto, joka ollut Elon hallussa. Osa Jokirantaa. (AV))
  • Kallistenniitunpuoli  + (Niemen lohkotilan pelto, eteläpuolella Lempiskallion Kallisten talon maata. Osa Jokirannan lohkosta.)
  • Metsäpelto (Juva)  + (Niemen lohkotilan pelto, vrt muita peltoja Laajokirannassa (ks. Jokiranta). (AV))
  • Nauristahron  + (Niemen omistaman torpan pieni pelto. Paremmin tunnettu omaistajan liikanimen mukaisesti: Piruntahron. ''kai mōses siä särpimkeks naurist kasvatti.'' (VS 1912))
  • Saha-Seppälä  + (Niemen palstatilalla sijaitseva saha perustajan ja edellisen pitäjän mukaan. Nykyään Marjasen saha. (EY))