Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Honganmetsä  + (Metsä, jonka omistaja O. Honka. Aikaisemmin Iso-Kouvolan eli Isolan metsää. Tunnetaan molemmilla nimillä. Usein sanotaan ''hoŋkarajàl'', Hongan metsän ja karjalalaisten maiden raja eri kohdin.)
• Karjasaarenmetsä  + (Metsä, jossa on Karjasaarikon pelto.)
• Kaistenmäki  + (Metsä, vähän muuta maastoa ylävämpää (1,5 m pellon pinnasta). Nimeä ei osata selittää.)
• Hevostie (Munttinen)  + (Metsä- ja peltotie, joka kulkee Munttisten … Metsä- ja peltotie, joka kulkee Munttisten kylästä Kuokkiontielle. "kaik kulkivap pellollas sitä hevostiät." (JV 1944). "siit o heostiä mennü. ne o semssi polkoi ko o hevòsen kans kuljettu läpitte." (PA 1950). Hevostien päässä ovat Hevostienkallio ja Hevostienpelot.sä ovat Hevostienkallio ja Hevostienpelot.)
• Rättässuo (Kuokkio)  + (Metsä- ja suoaluetta Kuokkion tilan ja Vanhan Kuokkiontien välissä. Ollut joskus Kelkan talon niittua, jossa on laidunnettu hiehoja.)
• Vasikkahaka (Telkinmäki)  + (Pieni metsikkö, jossa on pidetty vasikoita ja lampaita. Telkinmäessä oli lisäksi Hevoshaka ja Härkhaka.)
• Härkähaka (Telkinmäki)  + (Metsä. Häristä ei ole mitään muistitietoa.)
• Koivumetsä (Saari)  + (Metsä. Metsässä kasvaa koivuja.)
• Palometsä (Pyhäranta)  + (Metsä. Sen tiedetään joskus palaneen, mutta niin kauan sitten, ettei ajankohdasta osattu esittää edes arvelua. Pelto sen kupeella on Palontahdon. Huom.: metsän nimessä ei alkuosaa tajuta genetiiviksi.)
• Kotometsä (Hiivola)  + (Metsä; n. 20 km:n päässä talosta Korpimetsä.)
• Kotometsä (Antikkala)  + (Metsä; taloilla Karjalassa Korpimetsä.)
• Hemmilänpuujalka  + (Metsäalue)
• Isometsä (Hiippavuori)  + (Metsäalue Hiippavuoren eteläosassa. Metsässä on ollut ''isòsua''.)
• Leo (Valtola)  + (Metsäalue Kajalan tilalla, sisältää kaiken muun paitsi Kotometsän.)
• Kalelantaustanmetsikkö  + (Metsäalue Mynämäen Kalelasta vähän Yläneelle päin. Kuuluu Haijaisten kylässä olevalla Jaakkolan tilalle.)
• Pihanmetsä  + (Metsäalue Pihasta, mikä yleensä yksinään tarkoittaa metsää.)
• Isometsä (Saari)  + (Metsäalue Ruskeakarista etelään. ''ensi olì ruskarì ja sit olì isòmettä.'' (EG 1903).)
• Santala (Juva)  + (Metsäalue Taatin pellon ja Raumantien välissä. Metsä on saanut nimensä hiekkaperäisestä maastosta.)
• Rannanmetsä  + (Metsäalue Vähäkylän talon länsipuolella.)
• Isokorpi  + (Metsäalue kylän keskiosassa Kalsvuoren itäpuolella.)
• Roukkuli  + (Laaja metsäalue Vanhan Turuntien ja Rauman … Laaja metsäalue Vanhan Turuntien ja Raumantien välissä. Metsät ovat useiden kylien ja talojen omistuksessa. Alueen sisällä on myös joitakin peltoja. Alueella olevista metsätiloista tunnettiin Pellilä-nimiseen tilaan kuuluva metsä nimellä Roukkulinhuhta. Poikkeuksetta kaikki alueella olevat pellot olivat Roukkulinpelto-nimisiä, esim. Pellilän pelto (27/38 7).o-nimisiä, esim. Pellilän pelto (27/38 7).)
• Takametsä (Mannuinen)  + (Metsäalue. Käsittää kylän eteläosan. Kallio Takametsässä on Takametsänvuori.)
• Letonkallio  + (Metsäinen mäennyppylä. Letonkallio on aivan Mynäjoen suupuolen varrella, joten kallio on äskettäin ollut saarena. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Haaramäki (Kaukurla)  + (Matala, pitkä mäki.)
• Koivumäki (Pursila)  + (Metsäinen mäki Päivelän tilan vieressä.)

• Haapavuori  + (Metsäinen mäki Rauvolantien vieressä.)

• Vääränkoijunmäki  + (Metsäinen mäki Saarenkartanon lähellä, päärakennuksen pohjoispuolella.)
• Keinunmäki (Nihattulan Lehtola)  + (Metsäinen mäki Saunantaustan pellon reunassa. Nimensä mäki on saanut siellä joskus olleista keinuista. ''sīn‿ol kaks keinu. ol reiskeinu ja kelàkeinu.'' (PA 1950).)
• Vasikkahaka (Saaren haka)  + (Metsäinen mäki ja siihen rajoittuva merenranta-alue: Vasikkahaanmäki, Vasikkahaanranta. Haassa on pidetty Saaren kartanon nuorta karjaa. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. ''vasìkhāst matòmäkkè om‿ʙirtifälti māt.'')
• Naissaari  + (Peltojen ympäröimä mäki. Isojaon kartta 18 … Peltojen ympäröimä mäki. Isojaon kartta 1889-90: Naitsaari. Naissaaresta Hevonkavion mäkeen johtava tie on naissārentiä. Isonriihen ja Kokonahteen lohkojen välissä oli naissārenlohko. Naissaari on alavan peltoalueen ympäröimä, joten se on hyvinkin aikaisemmin voinut olla meren ympäröimänä saarena. Muistitieto tietää, että Silakkakarin ja Saaren kartanon välissä on ennen ollut Saaren lahdeksi kutsuttu merenlahti. Sen entistä pohjaa kutsutaan usein Uudeksiniityksi. Melko lähellä Naissaarta on Lahdenperän torppa. Taru kertoo, että Naissaaressa oli makasiini, jossa nuoret kävivät salaa tanssimassa. Kun he kerran taas saapuivat makasiinille, näkivät he makasiinissa valkeita, tanssivia naishaamuja. Tämän jälkeen ei kukaan enää uskaltanut lähteä makasiiniin tanssimaan. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin 75-vuotias Juho Rannikko muistaa.uan kuin 75-vuotias Juho Rannikko muistaa.)
• Metsänmäki  + (Metsäinen mäki talon takana.)
• Ruutinmäki (Luhta)  + (Metsäinen mäki, joka alkaa Koivusalon tilasta ja käsittään myös Luhdantien ja Hankkaantien risteysalueen. Mäki on nimetty Koivusalon tilan asukkaiden sukunimen Ruuti mukaan.)
• Ladonmäki (Nihattula)  + (Metsäinen mäki, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valtosen tilaan. Mäki sijaitsee Kuokkiontien ja Valtosen tilan Haapaniemen pellon välissä. Mäki on saanut nimensä mäen reunassa olevasta ladosta.)
• Lammaskarsina  + (Metsäinen mäki, joka on ollut Puntalan lammaslaitumena.)
• Korkkismäki (Pursinen)  + (Metsäinen mäki, jolla omakotiasutusta. / Purstenkylän eteläpuolella sijaitseva jyrkähkö metsämäki.)
• Katajahaka  + (Metsäinen mäki, jossa karja käy laitumella. Nimi on vanha. Isonjaon kartta 1889-90: Katavahaka.)
• Kellarinmäki (Lankkinen)  + (Metsäinen mäki, jossa on tilan vanha maakellari. ''mākellari on tosà mäes ko lähte sim pellol.'' (RS 1946).)
• Hämäläisten metsämäki  + (Metsäinen mäki.)
• Härkähaka (Saaren mäki)  + (Metsäinen mäki. Haassa on ennen pidettu Saaren kartanon härkiä. Runsaan puolen kilometrin mittainen haka on raivattu jo melkein kokonaan pelloksi. Nimi on vanha.)
• Hevosten haka  + (Metsäinen mäki. Myös muoto Hevoshaka käytössä. Vanha nimi Härkähaka. Nimi syntyi vetohärkien käytön loppuessa.)
• Niemi (Lempiskallio)  + (Metsäinen niemeke Laajoen mutkassa Luhdantien vieressä. Niemeen on joskus kuulunut myös pelto, mutta se on jo nykyisin metsittynyt.)
• Kirkonhaka  + (Metsäinen rinne, jossa sijaitsi Vehmalaisten kappeli eli Bethelin kappeli, jonka vihkimisestä kertoo Antti Lizeliuksen Tiedustuskirja 1700-luvulta. Kirkko hävinnyt, hautausmaa haassa jäljellä. Kirkonhaassa Salmisen Tiltan tupa ja Kirkonpelto.)
• Ilmamäki  + (Metsäinen, kallioinen mäki (korkeus n. 10 m pellon pinnasta). Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Mörtinmäki  + (Metsäkukkula Sunilantiellä, ensimmäinen Mietoistentieltä kartanoon päin mennessä. Nimen alkuperä ei tiedossa. Mäen mukaan kutsutaan se vieressä olevaa peltosarkaa Mörtinlohkoksi.)
• Kämppä  + (Metsäkämppä, käytössä ennen sotia, myös Kallesten metsäkämppä.)
• Kallesten metsäkämppä  + (Metsäkämppä, käytössä ennen sotia, myös Kämppä.)
• Säätiönmetsä  + (Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiön metsää, ostettu Ravean kartanon yksinäiseltä 1961. Käytetään rinnan Raveanmetsän kanssa. Virallinen nimi Vaarinkorpi, ei tunnettu Karjalassa.)
• Kauraniittu (Nihteinen)  + (Metsälohko, erotettu Sunin kantatalosta v. 1921, omistajan sukunimi Kauraniittu. Yleistynyt, jopa lähellä olevaa Tillinpeltoa sanotaan kauraniituksi. Nimen alkuperä ei yleisessä tiedossa.)
• Suot  + (Metsälohko, jonkin verran suota ja peltoakin (Mynämäen pitäjän sisällä), jokaisella Pyheen talolla (Alis-Haakari, Ylis-Haakari, Alis-Punta, Ylis-Punta) ollut. Katso Korpimetsä.)
• Pilponmaa  + (Metsämaata.)
• Virtanen (Valaskallio)  + (Metsämäen lohkotilan kansanomainen nimi asukkaiden mukaan 1920-luvulta. Rinnakkain käytössä virallisen nimen kanssa. (AV))