Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Takapelto (Mielismäki)  + (Mielismäen kylän taaimmaisessa kulmassa, kylän itäpäässä oleva pelto. Pellon omistaa Hakalan tilan Aalto.)
• Torpantahdon  + (Nunnankukkulan kaakkoispuolella sijaitseva peltolohko, joka ennen on ollut torpan hallinnassa.)
• Ala-Orkola  + (Mielismäen peltosarka jokirannassa)
• Helmanninpelto  + (Mielismäen talon iso peltoaukea. Ei tietoa nimen alkuperästä.)
• Nunnankukkula  + (Mielismäen kylän pohjoisosassa oleva korke … Mielismäen kylän pohjoisosassa oleva korkea vuori. Ei tunneta nimen alkuperää. Korkeitten paikkojen muodostumisesta muisti MN (s. 1919): ''jättiläne tuli neittelinnast ja varisteli murusia taskusta ja ne ova pajulan mail oleva iso kive, ja meni nunnakukkulal.''l oleva iso kive, ja meni nunnakukkulal.'')
• Soukka (Mielismäki)  + (Mielismäen talon kapea pelto Mynäjokirannassa. Sana 'soukka' tarkoittaa yleensä kapeaa. (AM s. 1947))
• Kinnarinmäki  + (Kyläniitun itäpuolella sijaitseva korkeahko mäki.)
• Kinnarinmetsä  + (Mielismäen talon metsäalue Kinnarin itäpuolella.)
• Haanperä (Mielismäki)  + (Mielismäen talon pellon koilliskulma ja sen jatkeena oleva metsäalue.)
• Taka-Kinnari  + (Mielismäen talon pellon, Kinnarin, länsipää.)
• Pirtintaka  + (Mielismäen talon pelto päärakennuksen takana.)
• Makasiinintausta (Mielismäki)  + (Mielismäen talon pelto vanhan makasiinin takana.)
• Kivimaa (Mielismäki)  + (Mielismäen talon pelto, Sarapuittenrinnan jatke. Maapohja kivistä.)
• Laineenpelto  + (Mielismäen talon pelto, kuulunut kauan sitten Laine-nimiselle omistajalle. Ei tarkkaa tietoa. (AM 1947))
• Sarapuittenrinta  + (Mielismäen talon pelto. Nimen alkuperää ei tunneta.)
• Kyläniittu (Mielismäki)  + (Norrimäen kaakkoispuolella sijaitseva umpipelto.)
• Jokiniittu (Mielismäki)  + (Mielismäen talon pieni peltokappale Mynäjoen rannassa.)
• Kinnari (Mielismäki)  + (Kaksiosainen pelto, jonka osien nimet ovat Etu- ja Taka-Kinnari. Pellon luoteispuolella oleva mäki on Kinnarinmäki. Vertaa lähellä Seppälän kylän puolella on myös Kinnari-nimiset pellot. Pellon itäreunassa on Kinnarinlähde.)
• Mieroja (pelto)  + (Mierojan itäpuolella oleva Alistalon pelto. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Mjeroja'' (TMKA, Mynämäki 44).)
• Ketopelto  + (Mierojan itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Myllymäki (Munttinen)  + (Mierojan itäpuolella sijaitseva pieni mäki. Sen länsipuolella oleva pieni pelto on Myllymäentahdon.)
• Komoahde  + (Mierojan länsirannalla kylätien pohjoispuolella oleva rantakaista, jossa on pieni kumpare.)
• Kaita (pelto Mustilassa)  + (Mierojan varrella sijainnut kapeanmuotoinen niitty, nykyinen pelto. Pellon ja tilan vieritse kulkeva tie on ''kaittāntiä''. Vuoden 1769 Munttisten kylän karttaselitelmään on merkitty niitynnimi Kaitantahdon (TMKA, Mynämäki 40).)
• Hepokulju (Aakula)  + (Mierojassa Saunarannan pohjoispuolella sijainnut suvanto, joka on suureksi osaksi kuivunut. Siinä on ennen uitettu hevosia.)
• Harskanniittu  + (Miervuoren itäpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vrt. Harska on yhden Raimelan kantatalon nimi.)

• Kuokkamaa (Mustila)  + (Miervuoren länsipuolella sijaitseva pelto.)

• Vuorenpää (Aakula)  + (Miervuoren pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1769 Munttisten karttaseitelmään on merkitty niitynnimi ''Wuorenpä'' (TMKA, Mynämäki 40).)
• Miervuori (asumus)  + (Miervuoressa ollut asumus, joka on hävinnyt aikoja sitten.)
• Helmanninmutka  + (Mietoinen-Mynämäki-maantiessä Helmanninmäen kohdalla oleva mutka.)
• Karkoinen (Karjala)  + (Mietoisissa kruununpuustelli, jolla metsää ulkopalstalla Karjalassa, palstasta suurin osa siirretty v. 1935 Karjalaan.)
• Kauvainen (kylä)  + (Mietoisissa oleva kylä (vanha yksinäistalo), jonka takamaapalsta on Vesiniitun pohjoispuolella Mynämäen kylien tilusten keskellä. Kauvasten rekisterinimi.)
• Kauvanen  + (Mietoisissa oleva kylä (vanha yksinäistalo), jonka takamaapalsta on Vesiniitun pohjoispuolella Mynämäen kylien tilusten keskellä. Rekisterinimi Kauvainen.)
• Punnanmaa  + (Mietoislaisen Oskar Punnan metsämaata, ulkopalsta Karjalassa. Kuuluu Antikkalanmetsään.)
• Antikkalanmetsä  + (Mietoisten Antikkalan kylän ulkopalsta Karjalassa. Karjalalaiset eivät talojen palstoja erikseen tunne. Metsä kulkee vain kylän nimellä yl., jotkut kuitenkin tietävät Punnanmaan. (LN))
• Takaosa  + (Mietoisten Kaskisten rajalla sijaitseva peltolohko.)
• Linttisvuori (Kaulakko)  + (Mietoisten Kaulakon alueella iso korkeahko kallioalue, Linttissuon itäpuolella, vuoren eteläpuolella Vähä-Linttisvuori. Isojakokartat: Lintis Wuorj.)
• Mietoislaistenmetsiä  + (Mietoisten Kaulakon kylän metsää Karjalan Haankylän etelä- ja länsipuolella.)
• Mäkiläntorppa  + (Mietoisten Ranta-Valkeisen kylän torppa ulkopalstalla Karjalassa. Hävitetty. (EK))
• Perkkon torppa  + (Mietoisten Ruonkallion Pönkkälän kantatalon torppa, joka on Karjalassa olevalla ulkopalstalla. Nimi edelleen rinnakkaiskäytössä kansanomaisen Lehtosen Vienon kanssa.)
• Saarinen (metsä)  + (Mietoisten Saarisen eli entisen Saaren kartanon eli kruununpuustellin metsää ulkopalsta-alueella Karjalassa. Sirretty v. 1935 Karjalaan. Palstalla Jokelan lohkotila, alkuaan torppa.)
• Karhussuo (Sairinen)  + (Mietoisten alueen sisällä oleva Sairisten … Mietoisten alueen sisällä oleva Sairisten alue; nykyisin Mäkilän lohkotilaan kuuluva. Alkuaan ollut suota, nykyään osittain peltoa, osittain suota ja metsää. Nimensä paikka on saanut siitä, että sieltä on pyydetty karhuja mm. haaskojen avulla (AM 1899). Karttaan merkityllä Iisakinsuon nimellä ei kukaan paikkaa tunnistanut.uon nimellä ei kukaan paikkaa tunnistanut.)
• Rauvola (kylä)  + (Mietoisten itäosassa sijainnut kylä, jonka alueet nykyisin kuuluvat Rauvolan yksinäistilaan.)
• Pursilanoja  + (Mietoisten ja Nousiaisten rajalla, Pursilan kylän kohdalla kulkeva oja, josta käytetään myös nimiä Kurkolanoja ja Kuuvanoja. Ojan yli Pursilan kylään johtaa ''purslasilta''.)
• Unikankareentie  + (Mietoisten keskustasta Pyheelle kulkevan tien virallinen nimi. Tienvarren asukkaat eivät pidä nimestä, vaan käyttävät vanhaa nimeä Lenkintie. Rinnakkaisnimiä lisäksi Haijaistentie ja Makkarlenkintie.)
• Tammi (Saari)  + (Vanha tilannimi, joka esiintyy jo vuodelta … Vanha tilannimi, joka esiintyy jo vuodelta 1890 peräisin olevissa isonjaon asiakirjoissa. Nimeä käytettiin vielä joitakin vuosia sitten tilan omistajasta, Heinosesta puhuttaessa. Hänestä käytettiin nimitystä ''tammi-heinone''. Paikasta käytetään nimeä Heinonen. Tilan virallinen nimi on nykyisin Metsäranta.an virallinen nimi on nykyisin Metsäranta.)
• Järvelä (Sydänperä)  + (Mietoisten kunnan Sydänperän kruununpuustellista v. 1929 lohkottu tila, alkuaan torppa. Vrt. pohjoispuolella Pirttijärvi. Virallinen nimi, useimmiten sanotaan asukkaiden mukaan Reunanen, nykyään asumaton.)
• Lukkarin koija  + (Mietoisten lukkari kävi "koijalla" kalastamassa.)
• Mato  + (Mietoisten murteessa on käärmettä kutsuttu madoksi.)
• Pappilanmetsä  + (Mietoisten pappilan metsää Karjalassa.)
• Saarenlahti  + (Ks. Saarenaukko)
• Saarenaukko  + (Lahti, nimi itärannalla oleva Saaren kartanon mukaan. Osoittautui vaikeaksi selvittää, onko nimi aivan Mynälahden synonyymi; luultavasti se tarkoittaa vain Mynälahden pohjoisosaa.)