Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Rauvola (kylä)  + (Mietoisten itäosassa sijainnut kylä, jonka alueet nykyisin kuuluvat Rauvolan yksinäistilaan.)
• Pursilanoja  + (Mietoisten ja Nousiaisten rajalla, Pursilan kylän kohdalla kulkeva oja, josta käytetään myös nimiä Kurkolanoja ja Kuuvanoja. Ojan yli Pursilan kylään johtaa ''purslasilta''.)
• Unikankareentie  + (Mietoisten keskustasta Pyheelle kulkevan tien virallinen nimi. Tienvarren asukkaat eivät pidä nimestä, vaan käyttävät vanhaa nimeä Lenkintie. Rinnakkaisnimiä lisäksi Haijaistentie ja Makkarlenkintie.)
• Tammi (Saari)  + (Vanha tilannimi, joka esiintyy jo vuodelta … Vanha tilannimi, joka esiintyy jo vuodelta 1890 peräisin olevissa isonjaon asiakirjoissa. Nimeä käytettiin vielä joitakin vuosia sitten tilan omistajasta, Heinosesta puhuttaessa. Hänestä käytettiin nimitystä ''tammi-heinone''. Paikasta käytetään nimeä Heinonen. Tilan virallinen nimi on nykyisin Metsäranta.an virallinen nimi on nykyisin Metsäranta.)
• Järvelä (Sydänperä)  + (Mietoisten kunnan Sydänperän kruununpuustellista v. 1929 lohkottu tila, alkuaan torppa. Vrt. pohjoispuolella Pirttijärvi. Virallinen nimi, useimmiten sanotaan asukkaiden mukaan Reunanen, nykyään asumaton.)
• Lukkarin koija  + (Mietoisten lukkari kävi "koijalla" kalastamassa.)
• Mato  + (Mietoisten murteessa on käärmettä kutsuttu madoksi.)
• Pappilanmetsä  + (Mietoisten pappilan metsää Karjalassa.)
• Saarenlahti  + (Ks. Saarenaukko)
• Saarenaukko  + (Lahti, nimi itärannalla oleva Saaren kartanon mukaan. Osoittautui vaikeaksi selvittää, onko nimi aivan Mynälahden synonyymi; luultavasti se tarkoittaa vain Mynälahden pohjoisosaa.)
• Pellonmäki (Kaarleinen)  + (Pellon läheisyydessä olevan mäen nimi.)
• Kurrusuo  + (Mietoisten rajan lähellä sijaitseva suo, jonka nimeksi karttaan on merkitty Kurusuo. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kuruttimensuo'' (TMKA, Mynämäki 25).)
• Ihamäki (mäki)  + (Mietoisten tien varrella, lyhyen koivukujan päässä sijaitseva metsäinen ja kallioinen mäkialue. Nimen alkuperä ei selvillä.)
• Kuuskankareenmäki  + (Mietoistentien ja Katteluksentien risteysa … Mietoistentien ja Katteluksentien risteysalueella sijaitseva loiva, puita kasvava mäki, joka on tietöiden yhteydessä alentunut huomattavasti. Paikalta on myös raivattu kuusikkoa. Mäki on saanut nimensä kuusien mukaan. Mäessä kasvaa ''kūskaŋkarēnmettä''. ''sīhe kūskaŋkarēmmä₍el se tiä rakennetti / ja sè alentus aika paljo.'' (PV 1916)ti / ja sè alentus aika paljo.'' (PV 1916))
• Laidun (Huoli)  + (Miinanpellon eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Miinantuvanpuut  + (Miinantuvan ympärillä olevia omenapuita kutsutaan vieläkin nimellä Miinantuvanpuut.)
• Miinantupa (Hiippavuori)  + (Mikolaan taloon kuulunut pieni torppa, joka on hävitetty vuosia sitte. Rakennuksen ympärillä olevia omenapuita kutsutaan vieläkin nimellä Miinantuvanpuut.)
• Mikolan Ilmari  + (Mikolan edellisen isännän, 80 v., asumus lähellä Mikolan taloa Mikolan ja Vierumäen välissä. Pojalla Mäki-Mikola eli Mikolan Reino.)
• Nikottulanpelto  + (Mikolan kantatalon 1 ha suuruinen pelto lähellä Hellan kantataloa, johon pelto nykyisin kuuluukin. Lähellä Santapeltoa sijainnut. (IM))
• Malèn  + (Mikolan kantatalon Mikoloita edeltäneen omistajan mukainen nimitys talosta 1800-luvulla. (IM))
• Jaakola (Suutila)  + (Mikolan kantatalon isohko torppa ollut, sijainnut Suutilan tien varrella Vierumäen (ks. Karjalankylä) pohjoispuolella. Myöhemmin Anttila.)
• Sukari  + (Mikolan kantatalon nimi 1950-luvulta. Koska Mikolat asuvat vielä samassa kylässä, Sukari-nimi yksinomainen, eipä nuoret tiedäkään, että kyseessä alkuperäinen Mikola. Sukarit erottuvat lisäksi talon traditioista: helluntalaisia. Asukkaat: ''sukàrit''.)
• Harakanpaju  + (Mikolan kantatalon pelto, yleisesti myös Harakanpajunpelto.)
• Tuori (Suutila)  + (Mikolan kantatalon peltoa Laajoen eteläpuolella.)
• Falkinkulma (Suutila)  + (Mikolan kantatalon peltoa Tiktokeenkosken vieressä. ''falkiŋkulm vai, em mnǟ tiär mitä̀ se merkitte, olìskos se falkkamisen (=valitsemisen) kans jossan tekemisis.'' (AV).)

• Koskenpäällyspellot  + (Mikolan kantatalon peltoa Tiktokeenkosken pohjoispuolella.)

• Isometsän palsta  + (Mikolan kantatalon vanhan isännän metsäpalsta, alkaa Suutilan tien länsipuolelta ja jatkuu Patajärvelle saakka. Perimmäinen eli läntisin osa on Perämetsä.)
• Perämetsä  + (Mikolan talon vanhan isännän Isometsän palstan läntisin eli talosta perimmäisin lohko lähellä Patajärveä.)
• Mikolan Reino  + (Mikolan vanhan isännän poika pitää Mäki-Mikolan paikkaa, eli kuten omistajan mukaan aina sanotaan: Mikolan Reino.)
• Mäki  + (Tasaisesti nouseva maa, usein nousua tiellä sanotaan mäeksi. Metsissä mäet voivat olla kallioisia, mutta yleensä matalampia kuin vuoret (TS 1925). Vrt esim. Juotinmäki, Keijaistenmäki, Pitkäsmäki.)
• Mintunniitunmäki  + (Mintunniitun länsipuolella oleva mäki. (EK))
• Morssimäki (pelto)  + (Morssimäen eteläsyrjällä sijaitseva pelto.)
• Pahikkala (mäki)  + (Kirkonkylältä noustessa Tursunnummelle oleva rinnealue. Paikalla ollut Pahikkalanpaja ja Pahikkalanmylly, joita ei enää ole jäljellä.)
• Kotopelto (Multa)  + (Mullan talon lähin pelto.)
• Mullila  + (Mullin talon 48 vuotta vanha nimi. Yleisempi nimitys on edelleenkin Mulla.)
• Päivölä (Lempiskallio)  + (Multvahanmäen eteläpuolella sijaitseva tila.)
• Kivitahdon (Lemmettylä)  + (Multvahanmäen kaakkoispuolella sijaitseva pieni umpipelto.)
• Ojahaka (Lempiskallio)  + (Multvahanmäen länsipuolella sijaitseva peltolohko, jonka länsipuolella virtaa Suoperkkonoja.)
• Varjonen (Lempiskallio)  + (Multvahanmäen länsisyrjällä oleva vanha asumus. Nimi johtuu asukkaan sukunimestä.)
• Mäkilä (Lempiskallio)  + (Multvahanmäen pohjoispuolella sijaitseva vanha asumus.)
• Blomkvistinmäki  + (Multvahanmäen pohjoispuolella sijaitseva pieni mäki, jossa aikoinaan on ollut Blomkvistin asumus.)
• Multhuamäki  + (Multvahanmäen rinnakkaismuoto.)
• Luukela  + (Multvahanmäessä sijaitseva vanha asumus.)
• Umpaita  + (Munamäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, jonka eteläosan nimi on Umpaidanperä.)
• Pitkätanhua  + (Munnuisista Rahkolaan johtava tie, jossa on suhteellisen paljon suoria osuuksi. Vertaa Pikkutanhua.)
• Munnuistelaistenmetsä  + (Munnuisten kylän ulkopalsta Karjalassa. Se on iso suo- ja metsäalue. Karjalassa käytetty nimitys.)
• Kirrennummi (metsä)  + (Munnuisten rajalla sijaitseva metsä.)
• Kirrennummi (pelto)  + (Munnuisten rajalla sijaitseva pelto.)
• Purstenkylä  + (Munnusten eteläpuolella sijaitseva kylä, jonka tonttimaa on sijainnut suunnilleen nykyisen Pietilän paikalla.)
• Pursistenkylä  + (Munnusten eteläpuolella sijaitseva kylä. Genetiivimuoto: esim. ''purseistellohko''.)
• Museonpelto  + (Munnusten koulun länsipuolella sijaitseva peltolohko. Sen viereen on hiljakkoin perustettu museo.)