Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Nihattula (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (3,4: 33-35/60-62).)
• Vuolonen  + (Mynäjoen länsirannalla sijaitseva kylä.)
• Myllymäki (Vihtamäki)  + (Mynäjoen länsirannalla sijaitseva matala mäki. Paikalla on ollut kuulemma mylly.)
• Hiilolan Jokihaka  + (Mynäjoen länsirannalla sijaitseva pelto, entinen laidun, joka aikanaan on kuulunut Hiilolan taloon.)
• Jokipelto (Nihattula)  + (Mynäjoen länsirannalla sijaitseva peltolohko.)
• Huurteenmutka  + (Mynäjoen mutkakohta Lankkisten kylän länsipäässä. Ei tiedossa nimen alkuperää. (OA s. 1925))
• Pappilanmutka  + (Mynäjoen mutkapaikka Mynämäen vanhan pappilan pohjoispuolella.)
• Vähäjoki (Katavainen)  + (Mynäjoen mutkasta lähtenyt sivuhaara, joka virtaa tiensuuntaisesti kohti länttä. Nyttemmin joenuoma on kuivunut.)
• Nakkila  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4,3: 34-35/63-64).)
• Jokisuo (Vihava)  + (Suo, jonka halki Pikioja virtaa, Isojakokartat 1765: Jokisuo. Vrt. Vihavan Jokisuo, joka on pelto Jokisuo koilliskulmassa, Jokisuo (ks. Karjala, Haankylä).)
• Pappilanhaka  + (Pelto, joka AH:n (1894) mukaan on kuulunut papin virkatilaan.)
• Kukola  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva kylä. Asukkaat ''kukolalaiset''. Vrt. Kukolansilta ja Kukolankoski.)
• Tapaninen  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva kylä. Kylään johtava tie on ''tapanistentiä''. Asukkaat ''tapanistelaiset''.)
• Nihrenen  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva kylä, … Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva kylä, josta on löydetty esihistoriallista esineistöä. Virallisesti kylännimi kirjoitetaan Nihteinen, mikä ei vastaa kansanomaista ääntämystä. Hiljakkoin posti on määrännyt osoitteeksi nimiasua Nihtoinen, joka ei myöskään vastaa kansanomaista ääntämystä. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu kylännimi ''Nihdeis by'' (TMKA, Mynämäki 47¹). Asukkaat ''nihrestelaiset''.ynämäki 47¹). Asukkaat ''nihrestelaiset''.)
• Munttinen  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva kylä, johon ovat kuuluneet Kauppilan, Jaakolan ja Silvolan talot. Tonttimaa on ollut Kauppilan-Jaakolan paikkeilla, mutta talot ovat palaneet ja ne on rakennettu uudelleen etäämmälle.)
• Aakula (kylä)  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva kylä, joka pitkään 1940-luvulle saakka on ollut yksinäistalona. Kylän vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen Laurilan paikkeilla.)
• Aikkinen (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, ulkopalsta Karjalassa)
• Vaheketo (Munttinen)  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva peltoohko. Vrt. samanniminen pelto jatkuu Mustilan ja Majalaisten alueella.)
• Mattilan Jokihaka  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva peltolohko, joka aikoinaan on kuulunut Mattilan taloon.)
• Jokiniittu (Mynämäki)  + (Lähellä kirkonkylää olevien kylien talojen peltokappaleita Mynäjoen pohjoisrannalla. Yleisnimitys peltojen sijainnin vuoksi. Eri lohkoja nimitetään myös omistajien mukaan, esim. Hämölän jokiniittu, Seppälän jokiniittu. Omistussuhteet sekavat.)
• Kalmasvainio (Tiuvainen)  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva peltolohko. Vuoden 1781 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Kallmas Wainio'' (TMKA, Mynämäki 68²).)
• Pitkäpelto (Lempiskallio)  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva peltolohko, jossa aikanaan oli huomattavan pitkät sarat.)
• Loukas (Aikkinen)  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva peltolohko.)
• Jokirantapelto (Haapainen)  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva peltolohko.)
• Koskenlahti  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva pieni lahti, jossa on vettä vain tulva-aikaan. Vrt. hieman ylempänä on Kukolankoski.)
• Sillantahdon (Kukola)  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva pieni peltolohko. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Sillantahtomen sarka'' (TMKA, Mynämäki 26).)

• Mieru  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva rantapelto.)
• Etujokihaka  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva rantapelto.)

• Sarkala (Kukola)  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva tila.)
• Keppola  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva tila, joka on erotettu Silvolan maista.)
• Myllymetänpelto  + (Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva umipelto. Mynäjoessa on pellon paikkeilla aiemmin ollut mylly.)
• Ketunkuja  + (Mynäjoen rannalla olevien Lankkisten kylän talojen välistä kulkeva kapea tie jokirantaan. ''ketuŋkujalt mentti rantta ko ajetti lehmil vettä joest.'' (HL 1917).)
• Jyrkkälä (Raimela)  + (Mynäjoen rannalla ollut talo ja saha, joka on lopettanut toimintansa noin 25 vuotta sitten. Omistaja nimeltään Siipola. Nimen alkuperä ei ole tiedossa.)
• Luhta (Tapaninen)  + (Mynäjoen rannalla sijaitseva rantapelto, entinen niitty. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Luhta äng'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Jokela (Seppälä)  + (Mynäjoen rannassa oleva tila. Alkuhistoriaa ei tunneta. Paikka on nykyisin huvilana.)
• Kyläntaka  + (Mynäjoen rannassa sijaitseva peltolohko.)
• Kuivelantie  + (Mynäjoen rannasta kirkonkylään kulkeva tie.)
• Ali-Korpi  + (Mynäjoen rannoilla oleva asutus, joka sijaitsee Tarvaistenkylän itäpuolella. Vrt. mietoistelaisten takamaastaan käyttämä nimitys Korpi.)
• Jokirantapelto (Seppälä)  + (Mynäjoen rantaan ulottuva pelto, joka sijaitsee Heikkilän pohjoispuolella.)
• Saari (Mustila)  + (Mynäjoen saari Alistalon päärakennuksen pohjoispuolella. Mustilalaisten käyttämä nimitys.)
• Mamsellin luoma  + (Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalast … Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalastajat laskivat nuottansa, ts. nuotta-apaja. ''hän sai nī hüva luama et tuli paljoŋ‿ɢaloi.'' Nuottakalastusta harjoitettin Mynäjoen suussa, jossa oli kolme luomaa: Mamsellin luoma, Syväluoma, Vuotinluoma. Vain 75-vuotias Juho Rannikko tunsi tarkasti nuottakalastuspaikat; näitten nimet ovat olleet käytössä niin kauan kuin hän muistaa.leet käytössä niin kauan kuin hän muistaa.)
• Syväluoma  + (Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalast … Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalastajat laskivat nuottansa, ts. nuotta-apaja. Syväluoma oli syvempi kuin muut luomat. Vain 75-vuotias Juho Rannikko tunsi tarkasti nuottakalastuspaikat; näitten nimet ovat olleet käytössä niin kauan kuin hän muistaa. ''kalà nousivà sü₍äluamà ja menivä jokkè.'''kalà nousivà sü₍äluamà ja menivä jokkè.'')
• Vuotinluoma  + (Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalast … Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalastajat laskivat nuottansa, ts. nuotta-apaja. Vuotinluoman lähellä oli Vuotin vana, joka oli rannasta lähtevä kapea syvän veden alue, jota myöten ruuhet pääsivät vesille. Vain 75-vuotias Juho Rannikko tunsi tarkasti nuottakalastuspaikat; näitten nimet ovat olleet käytössä niin kauan kuin hän muistaa.leet käytössä niin kauan kuin hän muistaa.)
• Maijankulju (Tarvainen)  + (Mynäjoen syvä mutka, jonka reunamat ovat jyrkät. Paikkaan on kauan sitten hukkunut Maija-niminen nainen.)
• Hevoskulju (Valtola)  + (Mynäjoen syvänteessä sijaitseva vanha hevosten uittopaikka. "sitt‿ol / semmone hevòskulju / siin uitettì hevossì." (EM 1919))
• Jokirinne  + (Mynäjoen varrella sijaitseva tila, jonka vanha nimi on ollut Jokila. Tilan rinnakkaisnimi on ''semperi'' omistajan sukunimen (Semberg) mukaan.)
• Aikkistenkoski  + (Mynäjoen virtapaikka Aikkisen talon eteläpuolella.)
• Raimelankoski  + (Mynäjoen virtapaikka Kallusten talon mailla Raimelan kylässä.)
• Pietilänkoski  + (Mynäjoen virtapaikka Pietilän talon eteläpuolella. Tarvaisten kylässä tunnettu nimitys.)
• Koski (Seppälä)  + (Mynäjoen virtapaikka Seppälän kylän alueella. Seppäläläisten nimitys.)
• Tarvaistenkoski  + (Mynäjoen virtapaikka Tarvaisten kylän pohjoisosassa.)
• Myllysilta  + (Mynäjoen yli Raasintiellä kulkeva silta.)