Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kyläntaka  + (Mynäjoen rannassa sijaitseva peltolohko.)
• Kuivelantie  + (Mynäjoen rannasta kirkonkylään kulkeva tie.)
• Ali-Korpi  + (Mynäjoen rannoilla oleva asutus, joka sijaitsee Tarvaistenkylän itäpuolella. Vrt. mietoistelaisten takamaastaan käyttämä nimitys Korpi.)
• Jokirantapelto (Seppälä)  + (Mynäjoen rantaan ulottuva pelto, joka sijaitsee Heikkilän pohjoispuolella.)
• Saari (Mustila)  + (Mynäjoen saari Alistalon päärakennuksen pohjoispuolella. Mustilalaisten käyttämä nimitys.)
• Mamsellin luoma  + (Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalast … Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalastajat laskivat nuottansa, ts. nuotta-apaja. ''hän sai nī hüva luama et tuli paljoŋ‿ɢaloi.'' Nuottakalastusta harjoitettin Mynäjoen suussa, jossa oli kolme luomaa: Mamsellin luoma, Syväluoma, Vuotinluoma. Vain 75-vuotias Juho Rannikko tunsi tarkasti nuottakalastuspaikat; näitten nimet ovat olleet käytössä niin kauan kuin hän muistaa.leet käytössä niin kauan kuin hän muistaa.)
• Syväluoma  + (Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalast … Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalastajat laskivat nuottansa, ts. nuotta-apaja. Syväluoma oli syvempi kuin muut luomat. Vain 75-vuotias Juho Rannikko tunsi tarkasti nuottakalastuspaikat; näitten nimet ovat olleet käytössä niin kauan kuin hän muistaa. ''kalà nousivà sü₍äluamà ja menivä jokkè.'''kalà nousivà sü₍äluamà ja menivä jokkè.'')
• Vuotinluoma  + (Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalast … Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalastajat laskivat nuottansa, ts. nuotta-apaja. Vuotinluoman lähellä oli Vuotin vana, joka oli rannasta lähtevä kapea syvän veden alue, jota myöten ruuhet pääsivät vesille. Vain 75-vuotias Juho Rannikko tunsi tarkasti nuottakalastuspaikat; näitten nimet ovat olleet käytössä niin kauan kuin hän muistaa.leet käytössä niin kauan kuin hän muistaa.)
• Maijankulju (Tarvainen)  + (Mynäjoen syvä mutka, jonka reunamat ovat jyrkät. Paikkaan on kauan sitten hukkunut Maija-niminen nainen.)
• Hevoskulju (Valtola)  + (Mynäjoen syvänteessä sijaitseva vanha hevosten uittopaikka. "sitt‿ol / semmone hevòskulju / siin uitettì hevossì." (EM 1919))
• Jokirinne  + (Mynäjoen varrella sijaitseva tila, jonka vanha nimi on ollut Jokila. Tilan rinnakkaisnimi on ''semperi'' omistajan sukunimen (Semberg) mukaan.)
• Aikkistenkoski  + (Mynäjoen virtapaikka Aikkisen talon eteläpuolella.)
• Pietilänkoski  + (Mynäjoen virtapaikka Pietilän talon eteläpuolella. Tarvaisten kylässä tunnettu nimitys.)
• Koski (Seppälä)  + (Mynäjoen virtapaikka Seppälän kylän alueella. Seppäläläisten nimitys.)
• Tarvaistenkoski  + (Mynäjoen virtapaikka Tarvaisten kylän pohjoisosassa.)
• Myllysilta  + (Mynäjoen yli Raasintiellä kulkeva silta.)
• Isokulju (Nihteinen)  + (Mynäjoessa Nihrestensillan alapuolella oleva suvanto, entinen uimapaikka.)
• Raimelankoski  + (Mynäjoen virtapaikka Kallusten talon mailla Raimelan kylässä.)
• Hevoskulju (Vihtamäki)  + (Mynäjoessa Rekolan ja Pusan peltojen kohdalla oleva suvanto, joka on vanha hevostenuittopaikka.)
• Kallikoski  + (Yksi Mynäjien koskista. Sijaitsee kartanon toisella sivulla joen mutkassa, vesipuhdistamoa vastapäätä. Paikalla on laakea, tulvavesin sileäksi hioma kallio.)
• Antinkulju  + (Syvänne Mynäjoessa Tiuvaistenkosken alapuolella. Läheisyydessä Impinkulju. Epävarman muistitiedon mukaan syvänteeseen on hukkunut Antti-niminen mies.)
• Myllykoski (Kalela)  + (Mynäjoessa oleva koski Myllynummen kohdalla.)
• Isokoski  + (Mynäjoessa oleva koski, jonka rinnakkaisnimi on Myllykoski. Vrt. Kulmalan kohdalla on pienempi Pikkukoski.)
• Myllykoski (Tapaninen)  + (Mynäjoessa oleva pieni koski, jossa on Heikkilän taloon kuulunut mylly (nykyisin museona).)
• Pajukoski  + (Mynäjoessa oleva pieni koski.)

• Maijankulju (Kukola)  + (Mynäjoessa oleva pyörrekohta, syvänne. Myös Maijankuilu.)

• Maijankuilu  + (Mynäjoessa oleva pyörrekohta, syvänne. Myös Maijankulju.)
• Terhonkoski  + (Koski Mynäjoessa lähellä Sunilan ja Kintikkalan rajaa.)
• Sorrinkoski  + (Mynäjoessa suunnilleen nykyisen Santalan tilan kohdalla on ollut koski ja siinä mylly: kosken nimi on Sorrinkoski (Sorrin talon vanha myllynpaikka).)
• Ojannonoja  + (Mynäjokeen laskeva oja Ojannon lähellä.)
• Palo-oja  + (Patoniitusta alkava ja Mynäjokeen laskeva oja.)
• Pikioja (oja)  + (Luonnonoja, alkaa Linttisvuoren itäpuolelta suosta, laskee Mynäjokeen. Ojassa asunut Pikiojanpiru. Vrt. Pikiojan pelto Mietoisten Runoisissa.)
• Ämmänoja  + (Mynäjokeen pohjoisesta päin laskeva oja. Karttaan on nimeksi merkitty virheellisesti Ämmäoja.)
• Kalastajantorppa  + (Torppa, jossa Saaren kartanon kalastaja eli ''kalafiskar'' on asunut.)
• Haapainen (Karjala)  + (Mynämäen Haapasten kylän ulkopalsta Karjalassa, siirretty myöhemmin Karjalaan. Vrt. Suontaustankylä (ks. Raimela t.))
• Haloila (ulkopalsta)  + (Mynämäen Haloilan yks. ulkopalsta-alue Karjalassa, palstasta tehty Kesälän lohkotila. Tunn. Karjalassa Haloilanmaana. Kuuluu Vähään-Karjalaan.)
• Haloilanmaa  + (Mynämäen Haloilan yksinäisen ulkopalsta-alueen nimitys Karjalassa.)
• Wesman  + (Mynämäen Junnilan kantatalon torppa 1900-luvun alkuun. Viimeinen Wesman Salavaisten Porontteella. Sittemmin Lehtisen lohkotila.)
• Jutila (Karjala)  + (Mynämäen Jutilan yksinäistalolla ollut maa … Mynämäen Jutilan yksinäistalolla ollut maata Karjalassa. Jutilan Matintalosta on palstoitettu v. 1915 Vuotila I ja Vuotila II, joista edelleen v. 1925 Sillanpään asutustila (ks. Lehto) ja yhdistetyt Vuotila I ja Vuotila II (ks. Vuotila). Jutilan Tuomontalo eli Tuomola-nimisestä osasta on erotettu v. 1928 Mäkitalo. Nämä alueet siirretty 1935-38 Karjalan kuntaan. Jutila-nimeä ei kovin tunneta, pidetään Salavaisina.eä ei kovin tunneta, pidetään Salavaisina.)
• Haavistontahdon  + (Mynämäen Kivikylän Haaviston itäpuolella sijaitseva pieni umpipelto.)
• Laavainen (ulkopalsta)  + (Mynämäen Laavaisten yksinäisen ulkopalsta-alue Karjalassa, palstalla Vuorenpään torppa, myöhemmin lohkotila. Yleensä puhutaan Laavaistenmetsästä. (EY))
• Sillanpää (Laajoki)  + (Mynämäen Lankkisten Ellän kantatalosta v. 1932 ja Honkolan lohkotilasta v. 1933 erotettu lohkotila. Virallinen nimi keksitty, ei yleisessä käytössä. Paikka tunnetaan asukkaiden mukaan, katso Lampo.)
• Honkola (Laajoki)  + (Mynämäen Lankkisten Ellän kantatalosta v. 1932 lohkotun tilan virallinen nimi; ei yleisessä käytössä. Tilan puusto on ollut honkavaltainen: siitä nimi. Tilasta yleisessä käytössä on asukkaiden entinen sukunimi Hummelin.)
• Raita  + (Mynämäen Lankkisten Jäspin kantatalosta v. 1922 erotettu lohkotila. Omistajien sukunimestä on mukailtu virallinen nimi. Yleisessä käytössä sukunimi: Raitanen. Rakennukset ovat enää kesäasuntokäytössä. Ks. myös Kotolähde ja Saunanedustankivi.)
• Ristimäki (Laajoki)  + (Mynämäen Lankkisten Siipolan kantatalosta … Mynämäen Lankkisten Siipolan kantatalosta erotettu lohkotila v. 1930. Nimi on annettu ensimmäisen omistajan sukunimen mukaan. Paikasta käytetään yhä samaa nimeä, vaikka omistaja on vaihtunut. Alueen erikoisuus on yksilatvainen puu, jossa on kaksi puuta alaosassa n. 2 metrin korkeudelle; siitä ylöspäin puilla on yhteinen latva.; siitä ylöspäin puilla on yhteinen latva.)
• Nikulanmaa  + (Mynämäen Lemmettylän Jaakolan länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Lujala (Karjala)  + (Mynämäen Lujalan yksinäisen Karjalassa olevaa korpimetsäaluetta, josta erotettu Kankariston lohkotila, joka siirretty v. 1935 Karjalaan. Vertaa Lujalanmetsä.)
• Mäenkylä (Karjala)  + (Mynämäen Mäenkylän Karjalassa olevasta ulkopalstasta erottettu Valtosen, Laihon, Mäkilän, Kivilän ja Aistin lohkotilat, alkuaan torppia. Alueet siirretty Karjalaan v. 1935.)
• Paltta (Nihattula)  + (Mynämäen Nihattulan kylän torppa, yleisesti vieläkin Palttantorppa, Palttanpaikka. 1950-luvulta Lehtilä.)
• Palolainen (Karjala)  + (Mynämäen Palolaisten kylän metsäulkopalstasta erotettu Kivimäen lohkotila ja siirretty v. 1935 Karjalaan.)
• Lehtinen (Pellilä)  + (Mynämäen Pellilän kantatalosta v. 1929 ero … Mynämäen Pellilän kantatalosta v. 1929 erotettu asutustila. Nimi saatu ensimmäisen omistajan mukaan. Sittemmin tilan nimenä on yleisessä puheessa käytetty asukkaiden nimeä: Valtonen, Suomisen Teuvo (etunimeä käytetään erotukseksi läheisestä Suomisen paikasta).erotukseksi läheisestä Suomisen paikasta).)