Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Niemelän lohkotilan pieni pelto alueen länsiosassa.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →

    

Luettelo tuloksista

  • Mäntylä (Pyhäranta)  + (Mökki, Vehmaalta v. 1906 Pyhärannan vanhanemännän ja hänen miehensä (sukunimi Mäntylä, ent. Ahlgren) asunnoksi siirretty vanha rakennus. Nykyisin kesämökkinä.)
  • Rinne (Kukola)  + (Mökki, joka aikoinaan on erotettu Laurilan maista.)
  • Kallipää (Pursilan mökki)  + (Mökki, jossa Huhtin tilan nykyisen isännän isovanhemmat ovat asuneet. Nykyisin asumaton ja ränsistynyt. Isoäitiä nimitettiin Kallipäänmammaksi (''kallipǟmamma''). Lähellä on Kallipäänkallio ja Kallipääntie.)
  • Haapala (Mietoinen)  + (Mökki, sijainnut kylän länsirajan tuntumassa Laiskankareen lähellä. Hävinnyt.)
  • Kalliomäki (Ruonkallio)  + (Mökki. Sijainnut Pönkkälän maalla, kallioisella mäellä. Nyttemmin hävinnyt.)
  • Kraatari-Tiltan tupa  + (Mökki. Sijainnut kylän pohjoisosassa joen rannalla nykyisen paloaseman lähellä. ''sīm mökis asus semmone krātartilta. se ol kunnà rakennus ja tiltā yritetti sīt poi₍es, mut tilta sanos ettei lähre. eikä kans lähteny.'' Katso myös kraatari.)
  • Mörtinmaa  + (Mörtin lohkotilasta länteen oleva Sunilan pelto.)
  • Mäntylä (Raimela)  + (N. 1948 rakennettu tila Hemmilän kappalaispapin maista. Nykyisin tilan omistaa Ason suku.)
  • Vaha  + (NS: 2. kans. suuri, vars. erillisenä seisova maakivi, siirtokivilohkare tms. Murt.: iso kivi, ei yleinen.)
  • Kirki  + (NS: kirki = s. kans., lemmenkiihko, lemmenpalo, kiima; kirkiheinä = puna- tai valkokukkaiset kämmekkäkasvit; kirkivuosi = kiimavuosi, naintavuosi. Murteissa ei tunneta.)
  • Lankkistenvarppee  + (Naapurikyläläisten käyttämä nimitys Lankkisten kylän Varppeenmetsästä.)
  • Tursunperänvarppee  + (Naapurikyläläisten käyttämä nimitys Tursunperän kylän Varppeenmetsästä.)
  • Tervoisten Närkki  + (Naapurikylän asukkaiden käyttämä nimitys Närkistä.)
  • Tanhua (Karjakoski)  + (Naapurit tuntevat taas Kurjenalhon itäisen puolen Tanhuana. (AK))
  • Luhdantie (Aakula)  + (Nakkilan ja Aakulan kylistä Laajoen varteen johtava pelto- ja metsätie, jota ennen käytettiin enemmänkin niitylle suuntautuneessa liikenteessä.)
  • Naurissuo (pelto)  + (Naurissuon eteläpuolella oleva pelto.)
  • Männikkö (Kintikkala)  + (Neljäs talo Kattelukseen johtavan tien oikealla puolella Kattelukseen päin kuljettaessa. Erotettu Kuuselasta viime vuosikymmeninä. Talon ympäristössä kasvaa mäntymetsää.)
  • Kaivola (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä pieni ulkopalsta Lemmillä (1: 24-25/53))
  • Nukinnokaus  + (Niemeke Laajoen rannassa vastapäätä Koivus … Niemeke Laajoen rannassa vastapäätä Koivusalon Kotopeltoa. Niemekkeen päässä on joskus ollut kallio niin, että joki on joutunut tavallaan kiertämään sen. Kallio on myöhemmin louhittu pois. Nimensä niemeke on saanut Lemmettylän kylän Nukin talosta, jonka maita se on ollut. "nukì maast pist semmone nok ko oŋkel käütti. se pist semmottes et joki joutus seŋ kiärtämä. se kulus nukin tilàha." (MR 1938)iärtämä. se kulus nukin tilàha." (MR 1938))
  • Kärpännokka (Lepistö)  + (Niemeke Lemmin ja Luhdan kulmakuntien väli … Niemeke Lemmin ja Luhdan kulmakuntien välimaastossa. Niemeke tulee metsäisenäja kallionlouhikkoisena nokkana pelloille asti. Monia ympärillä olevia peltoja nimitetäänkin niemekkeen mukaan. Karpännokaksi sanotaan myös laajempaa aluetta, johon kuuluvat sekä niemeke että ympäröivät pellot. Jotkut oppaista arvelivat nimen tulleen kärpistä, joita alueella on vieläkin. ''kokò paikkakunt‿o sitä kärpänokka.'' (MR 1938). ''jos siäl kärppi sit‿o ollu. kül siäl viäläki o. semssi notkioi.'' (vSR 1939).l viäläki o. semssi notkioi.'' (vSR 1939).)
  • Lappalaisensuo  + (Niemelän Lappalaisen rinnakkaisnimi.)
  • Juhola (Kalela)  + (Niemelän lohkotilan kansanomainen nimi 1930-luvulla Karjalan Kettelisten Vuorisen paikasta tulleen 3. taloa pitävän isäntäpolven mukaan.)
  • Jokirantapelto (Kalela)  + (Niemelän lohkotilan pelto Mynäjoen länsirannalla.)
  • Peräpelto (Kalela)  + (Niemelän lohkotilan pelto ison Lappalaisen takana talosta katsoen.)
  • Heikkilänniittu  + (Niemelän lohkotilan pelto. Alk. ollut suonotkoja, joista Kalelan Heikkilän paikasta tehty heinää. Kyläläiset kaskuilevat niitusta sen takia, että sen kaksi osaa omin luvin yhdistetty raivaamalla pelloksi kapea erottav kannas, joka on ollut valtion metsää.)
  • Jokiranta (Juva)  + (Niemen lohkotilan jokirantapalsta, jossa osat Kallistenniitunpuoli ja Elonniitunpuoli. (AV).)
  • Elonniitunpuoli  + (Niemen lohkotilan pelto Laajoen rannassa. Pohjoispuolella Sulajanpelto, joka ollut Elon hallussa. Osa Jokirantaa. (AV))
  • Kallistenniitunpuoli  + (Niemen lohkotilan pelto, eteläpuolella Lempiskallion Kallisten talon maata. Osa Jokirannan lohkosta.)
  • Metsäpelto (Juva)  + (Niemen lohkotilan pelto, vrt muita peltoja Laajokirannassa (ks. Jokiranta). (AV))
  • Nauristahron  + (Niemen omistaman torpan pieni pelto. Paremmin tunnettu omaistajan liikanimen mukaisesti: Piruntahron. ''kai mōses siä särpimkeks naurist kasvatti.'' (VS 1912))
  • Saha-Seppälä  + (Niemen palstatilalla sijaitseva saha perustajan ja edellisen pitäjän mukaan. Nykyään Marjasen saha. (EY))
  • Niemenmetsä (Tervoinen)  + (Niemenkalliolla kasvava metsä.)
  • Ilmasaari  + (Niemi ja torppa ''ilmsāren torp''. Mietois … Niemi ja torppa ''ilmsāren torp''. Mietoisten kirkonk. Ilmasaari Tårp 1759-70, Ilmasaari Tårp 1806-10; Mietoisten kirkontilit: Ilmasaari 1766, Ilmasari 1807 (ilmeisesti torpan, ei niemen nimi). Salmi on joskus erottanut Ilmasaaren mantereesta. Muistona salmesta on nimi Raumanpelto. Muotoa ''imsāri'' käytti noin 80-vuotias räätäli Fingerroos. Nuoremmat käyttävät muotoa ''ilmsāri''. Vain yksi henkilö käytti muotoa ''ilmisāri''in yksi henkilö käytti muotoa ''ilmisāri'')
  • Kuusto (niemi)  + (Niemi on kallioinen ja metsän peittämä. Se … Niemi on kallioinen ja metsän peittämä. Sen erottaa mantereesta laaja vesijättömaa-alue. Tulva-aikoina on Kuusto veden ympäröimä. Isojaon kartta 1889-90: Kuusto; jäljennös kartoista 1797-1800, 15. karttaosa: Kuse Holm (Kuuston niemi, joka kartassa on saarena).(Kuuston niemi, joka kartassa on saarena).)
  • Hemmilänraja  + (Niemisen lohkotilalla oleva pelto, jonka itäsivulla on Hemmilän lohkotilan maita. Aikaisemmin Alhosuo (asiakirjat v. 1791 ja 1795) (ks. Hemmilän lohkotilan Kotopelto).)
  • Palosuulintausta  + (Niemisen lohkotilan pelto, joka muinaan pa … Niemisen lohkotilan pelto, joka muinaan palanee suulin (=pitkän- ja kapeanmallinen lato) takana. Pelto kuuluu osana Lassilan Porontteeseen. Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ja siihen liittyvässä kartassa vuodelta 1791: ''Vinanitu''; v. 1818 ''Winu Nijttu'', v. 1822 ''Vinaniittu''. Ei tunneta.ttu'', v. 1822 ''Vinaniittu''. Ei tunneta.)
  • Sillastatännepäin  + (Niemisen lohkotilan pelto, joka on tilan rakennusten puolella Siltaa (ks. Hevostenkoski). Kuuluu osana Anttilan Porontteeseen (ks Poronttee). Ks. Maijanniittu.)
  • Maijanniittu (Salavainen)  + (Niemisen lohkotilan pelto, nykyisen omista … Niemisen lohkotilan pelto, nykyisen omistajan mukaan Sillastatännepäin. Alkuaan Anttilanporontteeta (ks. Poronttee). Asiakirjoissa (v. 1795, 1791): ''maijanitu sarat'' ja ''maijanitu'' (Vrt. Maija). ''antìmporònttel ol jotta maijanītun sarvoi.'' (MO os. A, 60 v.).ta maijanītun sarvoi.'' (MO os. A, 60 v.).)
  • Haapasaarenraja  + (Niemisen lohkotilan pelto, osa Anttilan Porontteesta. Haapasaari on siirtolainen, joka on omistanut peltoa ko. pellon länsirajalla.)
  • Lepistö (kylä)  + (Nihattulan länsipuolella sijaitseva kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen Huolin talon paikkeilla. Asukkaat ''lepistöläiset''. Härkhakaan johtanut karjakuja - leveydeltään 20 metriä - on ollut ''lepistöntanhua''.)
  • Talvitie (Laajoki)  + (Talvisin kuljettiin yli soiden talvitietä pitkin Mynämäelle. Eräs tie meni ''lājo<sub>(</sub>elt karppissī, sīt ylì tiä luhral, siält mÿnämäkkē, vihtamäkkē.'' (YR 1902).)
  • Pentinmäki (Nihteinen)  + (Nihresten kylän keskuksessa oleva mäki, jossa mm. Pentin talo.)
  • Niinistönorko  + (Niinistön rinnakkaisnimi.)
  • Niinistönonni  + (Niinistön rinnakkaisnimi.)
  • Mintunniittu  + (Niittu, nykyisin peltoa, jossa kasvanut minttuja, joita käytetty mausteena ruokaleivässä. Pellon keskellä Yläneentie, länsipuolella Mintunniitunmäki. (EK))
  • Kurjenrauma  + (Niittua ja metsää, ympärillä suota. (JS))
  • Kukonharja  + (Niittua jossain Mullinlaitumen suunnassa. (AA n. 50 v.) Ei käytössä.)
  • Briittasuo  + (Niittua, aik. suota Lahnalammen yhteisalueessa. (RL) Ei yl. tunn.)
  • Härkäniitut  + (Niittualue Mustanojan rannassa. Niitut ova … Niittualue Mustanojan rannassa. Niitut ovat olleet huonosti viljelykseen sopivia, koska maasto on soista ja vesi on tullut pelloille. Niitut ovat joskus olleet härkien laitumena, mistä ne ovat saaneet nimensä. ''siäl oikkial‿ol semmossi nītui ko olluh härkite laitumen.'' (HV 1922)tui ko olluh härkite laitumen.'' (HV 1922))
  • Äijänpelto  + (Niittumaan lohkotilan pieni pelto (LN).)
Noudettu kohteesta ”https://wiki.wirmo-seura.fi/wirmowiki/index.php?title=Toiminnot:SearchByProperty/:KO/Niemelän-20lohkotilan-20pieni-20pelto-20alueen-20länsiosassa.”