Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Jokiranta (Juva)  + (Niemen lohkotilan jokirantapalsta, jossa osat Kallistenniitunpuoli ja Elonniitunpuoli. (AV).)
• Elonniitunpuoli  + (Niemen lohkotilan pelto Laajoen rannassa. Pohjoispuolella Sulajanpelto, joka ollut Elon hallussa. Osa Jokirantaa. (AV))
• Kallistenniitunpuoli  + (Niemen lohkotilan pelto, eteläpuolella Lempiskallion Kallisten talon maata. Osa Jokirannan lohkosta.)
• Metsäpelto (Juva)  + (Niemen lohkotilan pelto, vrt muita peltoja Laajokirannassa (ks. Jokiranta). (AV))
• Nauristahron  + (Niemen omistaman torpan pieni pelto. Paremmin tunnettu omaistajan liikanimen mukaisesti: Piruntahron. ''kai mōses siä särpimkeks naurist kasvatti.'' (VS 1912))
• Saha-Seppälä  + (Niemen palstatilalla sijaitseva saha perustajan ja edellisen pitäjän mukaan. Nykyään Marjasen saha. (EY))
• Niemenmetsä (Tervoinen)  + (Niemenkalliolla kasvava metsä.)
• Ilmasaari  + (Niemi ja torppa ''ilmsāren torp''. Mietois … Niemi ja torppa ''ilmsāren torp''. Mietoisten kirkonk. Ilmasaari Tårp 1759-70, Ilmasaari Tårp 1806-10; Mietoisten kirkontilit: Ilmasaari 1766, Ilmasari 1807 (ilmeisesti torpan, ei niemen nimi). Salmi on joskus erottanut Ilmasaaren mantereesta. Muistona salmesta on nimi Raumanpelto. Muotoa ''imsāri'' käytti noin 80-vuotias räätäli Fingerroos. Nuoremmat käyttävät muotoa ''ilmsāri''. Vain yksi henkilö käytti muotoa ''ilmisāri''in yksi henkilö käytti muotoa ''ilmisāri'')
• Kuusto (niemi)  + (Niemi on kallioinen ja metsän peittämä. Se … Niemi on kallioinen ja metsän peittämä. Sen erottaa mantereesta laaja vesijättömaa-alue. Tulva-aikoina on Kuusto veden ympäröimä. Isojaon kartta 1889-90: Kuusto; jäljennös kartoista 1797-1800, 15. karttaosa: Kuse Holm (Kuuston niemi, joka kartassa on saarena).(Kuuston niemi, joka kartassa on saarena).)
• Hemmilänraja  + (Niemisen lohkotilalla oleva pelto, jonka itäsivulla on Hemmilän lohkotilan maita. Aikaisemmin Alhosuo (asiakirjat v. 1791 ja 1795) (ks. Hemmilän lohkotilan Kotopelto).)
• Palosuulintausta  + (Niemisen lohkotilan pelto, joka muinaan pa … Niemisen lohkotilan pelto, joka muinaan palanee suulin (=pitkän- ja kapeanmallinen lato) takana. Pelto kuuluu osana Lassilan Porontteeseen. Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ja siihen liittyvässä kartassa vuodelta 1791: ''Vinanitu''; v. 1818 ''Winu Nijttu'', v. 1822 ''Vinaniittu''. Ei tunneta.ttu'', v. 1822 ''Vinaniittu''. Ei tunneta.)
• Sillastatännepäin  + (Niemisen lohkotilan pelto, joka on tilan rakennusten puolella Siltaa (ks. Hevostenkoski). Kuuluu osana Anttilan Porontteeseen (ks Poronttee). Ks. Maijanniittu.)
• Maijanniittu (Salavainen)  + (Niemisen lohkotilan pelto, nykyisen omista … Niemisen lohkotilan pelto, nykyisen omistajan mukaan Sillastatännepäin. Alkuaan Anttilanporontteeta (ks. Poronttee). Asiakirjoissa (v. 1795, 1791): ''maijanitu sarat'' ja ''maijanitu'' (Vrt. Maija). ''antìmporònttel ol jotta maijanītun sarvoi.'' (MO os. A, 60 v.).ta maijanītun sarvoi.'' (MO os. A, 60 v.).)
• Haapasaarenraja  + (Niemisen lohkotilan pelto, osa Anttilan Porontteesta. Haapasaari on siirtolainen, joka on omistanut peltoa ko. pellon länsirajalla.)
• Lepistö (kylä)  + (Nihattulan länsipuolella sijaitseva kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen Huolin talon paikkeilla. Asukkaat ''lepistöläiset''. Härkhakaan johtanut karjakuja - leveydeltään 20 metriä - on ollut ''lepistöntanhua''.)
• Talvitie (Laajoki)  + (Talvisin kuljettiin yli soiden talvitietä pitkin Mynämäelle. Eräs tie meni ''lājo₍elt karppissī, sīt ylì tiä luhral, siält mÿnämäkkē, vihtamäkkē.'' (YR 1902).)
• Pentinmäki (Nihteinen)  + (Nihresten kylän keskuksessa oleva mäki, jossa mm. Pentin talo.)
• Niinistönorko  + (Niinistön rinnakkaisnimi.)
• Niinistönonni  + (Niinistön rinnakkaisnimi.)
• Mintunniittu  + (Niittu, nykyisin peltoa, jossa kasvanut minttuja, joita käytetty mausteena ruokaleivässä. Pellon keskellä Yläneentie, länsipuolella Mintunniitunmäki. (EK))
• Kurjenrauma  + (Niittua ja metsää, ympärillä suota. (JS))
• Kukonharja  + (Niittua jossain Mullinlaitumen suunnassa. (AA n. 50 v.) Ei käytössä.)
• Briittasuo  + (Niittua, aik. suota Lahnalammen yhteisalueessa. (RL) Ei yl. tunn.)
• Härkäniitut  + (Niittualue Mustanojan rannassa. Niitut ova … Niittualue Mustanojan rannassa. Niitut ovat olleet huonosti viljelykseen sopivia, koska maasto on soista ja vesi on tullut pelloille. Niitut ovat joskus olleet härkien laitumena, mistä ne ovat saaneet nimensä. ''siäl oikkial‿ol semmossi nītui ko olluh härkite laitumen.'' (HV 1922)tui ko olluh härkite laitumen.'' (HV 1922))
• Äijänpelto  + (Niittumaan lohkotilan pieni pelto (LN).)

• Kuokkamaa (Nihattula)  + (Niittumaan lohkotilan pieni pelto.)

• Pikkutahtoma  + (Niittumaan lohkotilan pieni pelto. (LN))
• Metsäniittu  + (Niitty (metsän sisässä); nyk. peltoa. Isojaon asiakirjoissa v. 1801 ''Usi Nijttu''.)
• Suon Sivu  + (Niitty Nummensuolla, mainitaan seuraavien talojen isonjaon asiakirjoissa: Nummi 1801 (Suon Sivu Nijttu), Palokylä 1807, Souko 1801. Nykyisin em. suolla Nummen ja Metsolan (Palokylä) pelto Suoniittu.)
• Häpo Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjoissa v. 1801 (nyk. aivan tuntematon nimi).)
• Såtamjehen Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjoissa v. 1801, nykyinen nimi on tuntematon.)
• Usi Nijttu (Nummi)  + (Niitty isonjaon asiakirjoissa v. 1801, nykyisin Metsäniittu.)
• Käski Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjoissa v. 1801. Pohjoispuolella Kanniittu, eteläpuolella Häpo Nijttu (kaikki Isonojan varressa).)
• Vähä Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjojen (v. 1807) mukaan. Nykyisin Lähteenpelto.)
• Randa Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (1801). Nykyisin vain ''nīttu''. Vuoden 1807 asiakirjoissa ''Kylän Nijttu''.)
• Kylän Nijttu (Palokylä)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1801).)
• Kylän Nijttu (Pyhäranta)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1801).)
• Kylän Nijttu (Soukko)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1801).)
• Kylän Nijttu (Sydänperä)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1807).)
• Kylän Nijttu (Kumiruona)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1807). Nykyisin pelkkä ''nīttu''. Vuoden 1801 asiakirjoissa mainitaan sama niitty nimellä ''Randa Nijttu''.)
• Isohaavaisten niitty  + (Niitty kuuluu Isohaavaisten torpalle. ''makas isòhāvastenītus, nous ülös nītust, kātus nīttussè, olla nītul, mnǟ lähre (tai lähðe) nītult, mennä nītul.'')
• Ojaniittu (Ruonkallio)  + (Niitty kylän lounaisosassa Mynäjoen ja Kaivattulanojan välissä.)
• Jokiniittu (Ruonkallio)  + (Niitty kylän läntisellä rajalla Mynäjoen rannassa.)
• Ojaniitty  + (Niitty kylän pohjoisosassa. Sijaitsee ojan varrella.)
• Vuohioja (niitty)  + (Niitty talon ja ojan välillä. Sydänperän isonjaon asiakirjoissa v. 1807: Vuohioja.)
• Rijtta Njto  + (Niitty tiluskartassa vuodelta 1689. Isonjaon asiakirjoissa v. 1805: ''Rijttanijttu ~ Rijtnijttu''. Nykyisin tuntematon nimi.)
• Käto Nijttu  + (Niitty, isonjaon asiakirjoissa v. 1801. Nykyisin Lehtiniittu.)
• Pajuniitty  + (Niitty, jonka reunassa pajuja. Sijaitsee kylän peltoalueen eteläisimmässä osassa.)
• Järviniittu  + (Niitty, nykyisin peltoa. Kuulunut aikaisem … Niitty, nykyisin peltoa. Kuulunut aikaisemmin Pyhärantaan ja Kumiruonaan, nykyisin Järvelään ja Riittiöön Vehmaan puolella. Mainitaan isonjaon asiakirjoissa (Pyhäranta, Kumiruona) v. 1801. Sen eteläpuolella Leija, joka aivan ilmeisesti on entistä järvenpohjaa. Ks. Järvelä, Järven puolinen peldo.ohjaa. Ks. Järvelä, Järven puolinen peldo.)
• Niittu (yleisnimi)  + (Vanh. paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nyk. niitut muuttuneet pelloiksi, jolloin kuit. ''nīttu'' usein säilynyt, tai metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. ''menä nīitul'' = mennä heinäpellolle. Vrt. Luhta.)
• Lehtiniittu  + (Niitty; siinä kasvavasta "koivunäriköstä" käytiin ennen taittamassa lehdeksiä lampaille.)