Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Niitty kylän läntisellä rajalla Mynäjoen rannassa.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →

    

Luettelo tuloksista

  • Niinistönorko  + (Niinistön rinnakkaisnimi.)
  • Niinistönonni  + (Niinistön rinnakkaisnimi.)
  • Mintunniittu  + (Niittu, nykyisin peltoa, jossa kasvanut minttuja, joita käytetty mausteena ruokaleivässä. Pellon keskellä Yläneentie, länsipuolella Mintunniitunmäki. (EK))
  • Kurjenrauma  + (Niittua ja metsää, ympärillä suota. (JS))
  • Kukonharja  + (Niittua jossain Mullinlaitumen suunnassa. (AA n. 50 v.) Ei käytössä.)
  • Briittasuo  + (Niittua, aik. suota Lahnalammen yhteisalueessa. (RL) Ei yl. tunn.)
  • Härkäniitut  + (Niittualue Mustanojan rannassa. Niitut ova … Niittualue Mustanojan rannassa. Niitut ovat olleet huonosti viljelykseen sopivia, koska maasto on soista ja vesi on tullut pelloille. Niitut ovat joskus olleet härkien laitumena, mistä ne ovat saaneet nimensä. ''siäl oikkial‿ol semmossi nītui ko olluh härkite laitumen.'' (HV 1922)tui ko olluh härkite laitumen.'' (HV 1922))
  • Äijänpelto  + (Niittumaan lohkotilan pieni pelto (LN).)
  • Kuokkamaa (Nihattula)  + (Niittumaan lohkotilan pieni pelto.)
  • Pikkutahtoma  + (Niittumaan lohkotilan pieni pelto. (LN))
  • Metsäniittu  + (Niitty (metsän sisässä); nyk. peltoa. Isojaon asiakirjoissa v. 1801 ''Usi Nijttu''.)
  • Suon Sivu  + (Niitty Nummensuolla, mainitaan seuraavien talojen isonjaon asiakirjoissa: Nummi 1801 (Suon Sivu Nijttu), Palokylä 1807, Souko 1801. Nykyisin em. suolla Nummen ja Metsolan (Palokylä) pelto Suoniittu.)
  • Häpo Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjoissa v. 1801 (nyk. aivan tuntematon nimi).)
  • Såtamjehen Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjoissa v. 1801, nykyinen nimi on tuntematon.)
  • Usi Nijttu (Nummi)  + (Niitty isonjaon asiakirjoissa v. 1801, nykyisin Metsäniittu.)
  • Käski Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjoissa v. 1801. Pohjoispuolella Kanniittu, eteläpuolella Häpo Nijttu (kaikki Isonojan varressa).)
  • Vähä Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjojen (v. 1807) mukaan. Nykyisin Lähteenpelto.)
  • Randa Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (1801). Nykyisin vain ''nīttu''. Vuoden 1807 asiakirjoissa ''Kylän Nijttu''.)
  • Kylän Nijttu (Palokylä)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1801).)
  • Kylän Nijttu (Pyhäranta)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1801).)
  • Kylän Nijttu (Soukko)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1801).)
  • Kylän Nijttu (Sydänperä)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1807).)
  • Kylän Nijttu (Kumiruona)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1807). Nykyisin pelkkä ''nīttu''. Vuoden 1801 asiakirjoissa mainitaan sama niitty nimellä ''Randa Nijttu''.)
  • Isohaavaisten niitty  + (Niitty kuuluu Isohaavaisten torpalle. ''makas isòhāvastenītus, nous ülös nītust, kātus nīttussè, olla nītul, mnǟ lähre (tai lähðe) nītult, mennä nītul.'')
  • Ojaniittu (Ruonkallio)  + (Niitty kylän lounaisosassa Mynäjoen ja Kaivattulanojan välissä.)
  • Ojaniitty  + (Niitty kylän pohjoisosassa. Sijaitsee ojan varrella.)
  • Vuohioja (niitty)  + (Niitty talon ja ojan välillä. Sydänperän isonjaon asiakirjoissa v. 1807: Vuohioja.)
  • Rijtta Njto  + (Niitty tiluskartassa vuodelta 1689. Isonjaon asiakirjoissa v. 1805: ''Rijttanijttu ~ Rijtnijttu''. Nykyisin tuntematon nimi.)
  • Käto Nijttu  + (Niitty, isonjaon asiakirjoissa v. 1801. Nykyisin Lehtiniittu.)
  • Pajuniitty  + (Niitty, jonka reunassa pajuja. Sijaitsee kylän peltoalueen eteläisimmässä osassa.)
  • Järviniittu  + (Niitty, nykyisin peltoa. Kuulunut aikaisem … Niitty, nykyisin peltoa. Kuulunut aikaisemmin Pyhärantaan ja Kumiruonaan, nykyisin Järvelään ja Riittiöön Vehmaan puolella. Mainitaan isonjaon asiakirjoissa (Pyhäranta, Kumiruona) v. 1801. Sen eteläpuolella Leija, joka aivan ilmeisesti on entistä järvenpohjaa. Ks. Järvelä, Järven puolinen peldo.ohjaa. Ks. Järvelä, Järven puolinen peldo.)
  • Niittu (yleisnimi)  + (Vanh. paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nyk. niitut muuttuneet pelloiksi, jolloin kuit. ''nīttu'' usein säilynyt, tai metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. ''menä nīitul'' = mennä heinäpellolle. Vrt. Luhta.)
  • Lehtiniittu  + (Niitty; siinä kasvavasta "koivunäriköstä" käytiin ennen taittamassa lehdeksiä lampaille.)
  • Nieminen (Tapaninen)  + (Niittymaan tilan kansanomaiset nimet ovat olleet Nieminen ja Aaltonen omistajien sukunimen mukaan.)
  • Aaltonen (Tapaninen)  + (Niittymaan tilan kansanomaiset nimet ovat olleet Nieminen ja Aaltonen omistajien sukunimen mukaan.)
  • Ympyrkäinen (Kuokkio)  + (Pieni metsäpelto, joka muodoltaan pyöreä.)
  • Toisellapuolenjokea (Karppinen)  + (Niittyä toisella puolella Joenperänojaa eli Jokea asumuksiin nähden, osa pellosta Riihenpelto. (VK))
  • Niittumakasiini  + (Niitun eli Mikonniitun lato.)
  • Kaasimaa  + (Niitun eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
  • Viljavainio (Lepistö)  + (Niitun itäpuolella sijaitseva pelto.)
  • Niituntie (Munnuinen)  + (Niitun pellolle vievä tie.)
  • Pyheniittu (Pyhe)  + (Niitun rinnakkaisnimi.)
  • Peräpelto (Laavainen)  + (Niitunosan pohjoispuolella sijaitseva pelto, joka on kauimmainen Laavaisten kotopelloista.)
  • Kotopelto (Nikula)  + (Nikulan kaakkoispuolella sijaitseva Laajoen rantapelto.)
  • Nikunniitteenmäki  + (Nikunniitteen länsipuolella oleva mäki. Kartassa paikannettu liikaa etelään. 3. tavun ī voi olla lyhyt tai puolipitkä: Nikunnittemäki kuitenkin virheellinen yleiskielistys. (SK, IJ))
  • Munkkionlevo  + (Nimen sanotaan johtuvan piispa Henrikista, … Nimen sanotaan johtuvan piispa Henrikista, jonka tie Köyliöön Turusta kulki Munkkionlevon kautta. Munkkilevo (ks. levo) sijaitsee Munkkionsuon pohjoispuolella. Levolla on Sant Henrikin pöytä, Piispan haudat. Munkkionlevolla oli piispojen levähdyspaikka. (VL).evolla oli piispojen levähdyspaikka. (VL).)
  • Hevonkavio (mäki)  + (Nimen syntyä ei voi selittää. Ehkä nimi johtuu mäen muodosta. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin vanhimmat paikkakuntalaiset muistavat. "siäl se o heòŋɢàvì₍onokas. se torp ol sīt heòŋɢavì₍o päi.")
  • Aikala  + (Nimi epävarma. Kerääjältä jäi merkitsemättä, mistä Mietoisten kirkonkirjasta hän nimen sai. Topon nimessä on ollut torppa, joka on hävitetty n. 60 vuotta sitten (= n. 1893). Aikala on 75-vuotiaan JR:n mukaan ollut tämän torpan nimi)
  • Kinttaanmäki  + (Nimi johtunee mäen muodosta. 1889-90: Iso Kintas kari)
  • Kinttaanpelto  + (Nimi johtuu siitä, että pelto on kinttaan muotoisen Kinttaanmäen vieressä. Pellon pohjoista reunaa kulkee Kinttaantie.)
Noudettu kohteesta ”https://wiki.wirmo-seura.fi/wirmowiki/index.php?title=Toiminnot:SearchByProperty/:KO/Niitty-20kylän-20läntisellä-20rajalla-20Mynäjoen-20rannassa.”