Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Usi Nijttu (Nummi)  + (Niitty isonjaon asiakirjoissa v. 1801, nykyisin Metsäniittu.)
• Käski Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjoissa v. 1801. Pohjoispuolella Kanniittu, eteläpuolella Häpo Nijttu (kaikki Isonojan varressa).)
• Vähä Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjojen (v. 1807) mukaan. Nykyisin Lähteenpelto.)
• Randa Nijttu  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (1801). Nykyisin vain ''nīttu''. Vuoden 1807 asiakirjoissa ''Kylän Nijttu''.)
• Kylän Nijttu (Palokylä)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1801).)
• Kylän Nijttu (Pyhäranta)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1801).)
• Kylän Nijttu (Soukko)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1801).)
• Kylän Nijttu (Sydänperä)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1807).)
• Kylän Nijttu (Kumiruona)  + (Niitty isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1807). Nykyisin pelkkä ''nīttu''. Vuoden 1801 asiakirjoissa mainitaan sama niitty nimellä ''Randa Nijttu''.)
• Isohaavaisten niitty  + (Niitty kuuluu Isohaavaisten torpalle. ''makas isòhāvastenītus, nous ülös nītust, kātus nīttussè, olla nītul, mnǟ lähre (tai lähðe) nītult, mennä nītul.'')
• Ojaniittu (Ruonkallio)  + (Niitty kylän lounaisosassa Mynäjoen ja Kaivattulanojan välissä.)
• Jokiniittu (Ruonkallio)  + (Niitty kylän läntisellä rajalla Mynäjoen rannassa.)
• Ojaniitty  + (Niitty kylän pohjoisosassa. Sijaitsee ojan varrella.)
• Vuohioja (niitty)  + (Niitty talon ja ojan välillä. Sydänperän isonjaon asiakirjoissa v. 1807: Vuohioja.)
• Rijtta Njto  + (Niitty tiluskartassa vuodelta 1689. Isonjaon asiakirjoissa v. 1805: ''Rijttanijttu ~ Rijtnijttu''. Nykyisin tuntematon nimi.)
• Käto Nijttu  + (Niitty, isonjaon asiakirjoissa v. 1801. Nykyisin Lehtiniittu.)
• Pajuniitty  + (Niitty, jonka reunassa pajuja. Sijaitsee kylän peltoalueen eteläisimmässä osassa.)
• Järviniittu  + (Niitty, nykyisin peltoa. Kuulunut aikaisem … Niitty, nykyisin peltoa. Kuulunut aikaisemmin Pyhärantaan ja Kumiruonaan, nykyisin Järvelään ja Riittiöön Vehmaan puolella. Mainitaan isonjaon asiakirjoissa (Pyhäranta, Kumiruona) v. 1801. Sen eteläpuolella Leija, joka aivan ilmeisesti on entistä järvenpohjaa. Ks. Järvelä, Järven puolinen peldo.ohjaa. Ks. Järvelä, Järven puolinen peldo.)
• Niittu (yleisnimi)  + (Vanh. paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nyk. niitut muuttuneet pelloiksi, jolloin kuit. ''nīttu'' usein säilynyt, tai metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. ''menä nīitul'' = mennä heinäpellolle. Vrt. Luhta.)
• Lehtiniittu  + (Niitty; siinä kasvavasta "koivunäriköstä" käytiin ennen taittamassa lehdeksiä lampaille.)
• Nieminen (Tapaninen)  + (Niittymaan tilan kansanomaiset nimet ovat olleet Nieminen ja Aaltonen omistajien sukunimen mukaan.)
• Aaltonen (Tapaninen)  + (Niittymaan tilan kansanomaiset nimet ovat olleet Nieminen ja Aaltonen omistajien sukunimen mukaan.)
• Ympyrkäinen (Kuokkio)  + (Pieni metsäpelto, joka muodoltaan pyöreä.)
• Toisellapuolenjokea (Karppinen)  + (Niittyä toisella puolella Joenperänojaa eli Jokea asumuksiin nähden, osa pellosta Riihenpelto. (VK))
• Niittumakasiini  + (Niitun eli Mikonniitun lato.)

• Kaasimaa  + (Niitun eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)

• Viljavainio (Lepistö)  + (Niitun itäpuolella sijaitseva pelto.)
• Niituntie (Munnuinen)  + (Niitun pellolle vievä tie.)
• Pyheniittu (Pyhe)  + (Niitun rinnakkaisnimi.)
• Peräpelto (Laavainen)  + (Niitunosan pohjoispuolella sijaitseva pelto, joka on kauimmainen Laavaisten kotopelloista.)
• Kotopelto (Nikula)  + (Nikulan kaakkoispuolella sijaitseva Laajoen rantapelto.)
• Nikunniitteenmäki  + (Nikunniitteen länsipuolella oleva mäki. Kartassa paikannettu liikaa etelään. 3. tavun ī voi olla lyhyt tai puolipitkä: Nikunnittemäki kuitenkin virheellinen yleiskielistys. (SK, IJ))
• Munkkionlevo  + (Nimen sanotaan johtuvan piispa Henrikista, … Nimen sanotaan johtuvan piispa Henrikista, jonka tie Köyliöön Turusta kulki Munkkionlevon kautta. Munkkilevo (ks. levo) sijaitsee Munkkionsuon pohjoispuolella. Levolla on Sant Henrikin pöytä, Piispan haudat. Munkkionlevolla oli piispojen levähdyspaikka. (VL).evolla oli piispojen levähdyspaikka. (VL).)
• Hevonkavio (mäki)  + (Nimen syntyä ei voi selittää. Ehkä nimi johtuu mäen muodosta. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin vanhimmat paikkakuntalaiset muistavat. "siäl se o heòŋɢàvì₍onokas. se torp ol sīt heòŋɢavì₍o päi.")
• Aikala  + (Nimi epävarma. Kerääjältä jäi merkitsemättä, mistä Mietoisten kirkonkirjasta hän nimen sai. Topon nimessä on ollut torppa, joka on hävitetty n. 60 vuotta sitten (= n. 1893). Aikala on 75-vuotiaan JR:n mukaan ollut tämän torpan nimi)
• Kinttaanmäki  + (Nimi johtunee mäen muodosta. 1889-90: Iso Kintas kari)
• Kinttaanpelto  + (Nimi johtuu siitä, että pelto on kinttaan muotoisen Kinttaanmäen vieressä. Pellon pohjoista reunaa kulkee Kinttaantie.)
• Ahtinpellot  + (Nimi omistajan mukaan. Kaksiosainen peltokappale, jota halkaisee Myllyoja.)
• Hallivuori  + (Nimi on kartassa väärin. Ks. Hahlivuori ja Hahrivuori.)
• Kärvänen  + (Nimi on mainittu isonjaon kartassa vuodelta 1765 Uotilan rinnakkaisnimenä. Ei enää käytössä. Naapuritaloista on käytetty nimiä Rottala ja Hiirelä eli Rittula.)
• Pitkälänmäki  + (Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset musitavat.)
• Kivelä (Saari)  + (Nimi on sepitetty torppien itsenäistyessä toimitetun maanjaon yhteydessä.)
• Huhdanmäki (Pellilä)  + (Nimi tunnetaan, mutta sitä ei käytetä jokapäiväisessä puheessa ainakaan vanhempien ihmisten keskuudessa. Puhutaan vain Pöllänmäestä.)
• Lilpyy  + (Nimi, jota on käytetty nykyisestä Vähäkylän yksinäistilasta ja Lehtolan tilasta ennen kuin ne erotettiin toisistaan. Lilpyyn omisti kreivi Lybecker, jolta nykyisen Vähäkylän tilan omistajan isä osti tilan ja samalla suomesi nimen Vähäkyläksi.)
• Niskala  + (Niskala on Laitumenmäen toisessa päässä. T … Niskala on Laitumenmäen toisessa päässä. Torppa ei ole aivan mäen korkeimmassa kohdassa, joten voisi ajatella nimen johtuvan siitä, että torppa on "mäen niskassa". Torppien itsenäistyessä v. 1918 sai torppa uuden nimen Suomela. Paikkakuntalaiset eivät juuri käytä tätä nimeä. Mietoisten kirkonkirjoissa: Niskala Torp 1726-31, Mietoisten kirkontilit 1731: Niskala.-31, Mietoisten kirkontilit 1731: Niskala.)
• Heijarin Kotopelto  + (Nivarin Kotopellon nimi uuden omistajan mukaan.)
• Kuukorpi  + (Nivarin ja Puskon kantatalojen peltoa, ollut joskus ''kūkorvesua''. (LN))
• Jänesvahanlato  + (Nivarin kantatalon Jänesvahan pellossa ollut lato. (LN).)
• Huhdanmäki (Ketelinen)  + (Nivarin kantatalon Sorronpellossa oleva mäki. (LN))
• Heijari  + (Nivarin kantatalon nykyisten asukkaiden mukainen nimitys.)
• Välimäki (Ketelinen)  + (Nivarin kantatalon peltoa (AV).)