Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Airikki (talo)  + (Nykyisen Keskitalon paikalla ennen ollut kantatalo, joka on hävitetty ja maat jaettu. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Airiki'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Kuoppala (torppa Saaressa)  + (Torppa on alavassa paikassa. Nimen synty jää silti nykyisten maastosuhteitten valossa epäselväksi.)
• Ruotsinkankare (mäki)  + (Nykyisen Kotiteollisuuskoulun paikkeilla oleva pieni mäki. Kalliossa on kuulemma rautarengas veneiden kiinnittämitä varten (lähistöllä ei pitkään aikaan enää ole ollut vettä eikä siis veneitäkään). Virallinen nimi. Myös Ruotikankare.)
• Ruotikankare  + (Nykyisen Kotiteollisuuskoulun paikkeilla oleva pieni mäki. Kalliossa on kuulemma rautarengas veneiden kiinnittämitä varten (lähistöllä ei pitkään aikaan enää ole ollut vettä eikä siis veneitäkään). Virallisesti Ruotsinkankare.)
• Lundenin torppa  + (Nykyisen Mäkimaa-lohkotilan paikalla on aikaisemmin sijainnut torppa, jota on kutsuttu ''luntēnin torpaks''. Tilan peltoja kutsutaan yhä Lundeninpelloiksi.)
• Lundeninpellot  + (Nykyisen Mäkimaa-lohkotilan paikalla on aikaisemmin sijainnut torppa, jota on kutsuttu ''luntēnin torpaks''. Tilan peltoja kutsutaan yhä Lundeninpelloiksi.)
• Vintterintorppa  + (Nykyisen Nummilan, alkuaan Vintterin torppa eli lohkotila. Vertaa Vintterinsaarikko.)
• Saaren lahti  + (Nykyisen Saaren säpin ja Uudenniityn paika … Nykyisen Saaren säpin ja Uudenniityn paikalla ollut merenlahti, joka on jo täysin kuivunut. Lahdenperän torppa on muistitiedon mukaan joskus ollut lahden pohjukassa. Meren on joskus täytynyt ulottua paljon Saarenlahtea laajemmallekin alueelle. Lähellä Lahdenperää on näet Naissaari-niminen mäki. Saaren kartanokin on arvattavasti joskus ollut meren ympäröimä. Silakkakari, Koiluoto ja Ruskari ovat olleet Saaren lahden ja meren välissä. Silakkakari ja Koiluoto ovat olleet saarina; Ruskari niemenä, ehkä joskus myös saarena. Nimi Saaren lahti palautuu kaukaisempaan aikaan kuin vanhusten muistitieto. Jo isonjaon kartassa 1889-90 on merkitty pelloksi Uusiniitty, joka on Saaren lahden entistä pohjaa.tty, joka on Saaren lahden entistä pohjaa.)
• Isoparkki  + (Nykyisen Triolan tilan alueella sijainneen … Nykyisen Triolan tilan alueella sijainneen tukkipuun varastointipaikan nimi, jonka ovat antaneet joen varrella työskennelleet tukkimiehet. Lähellä on ollut myös toinen, pienempi tukkivarasto, Vähäparkki. parkki on tukkipuista varastoinnin yhteydessä varissut paksu kaarna. ''sev varjosem Baikal‿oŋ Gans pirèttyt tukkei ja sitä sanotti isòparkiks.'' (KK 1927)ei ja sitä sanotti isòparkiks.'' (KK 1927))
• Kirkkotalli  + (Nykyisen Urheilutien paikalla ennen sijainnut rakennus, johon saatiin hevoset suojaan kirkkomatkalla.)
• Fiiantupa (Suojoki)  + (Nykyisen Uuden-Hentun maalla ollut pieni tupa, aivan Koskelan vieressä. Tuvassa asui ''koskelafī₍a''. (HJ 80 v.))
• Otikanpelto  + (Nykyisen paloaseman pohjoispuolella sijaitseva pelto, jolle on rakennettu kerrostaloja. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Ottingan Tahdon'' ja ''Otikan Tahdon'' (TMKA, Mynämäki 43). Katso Otikanmäki.)
• Sokkala  + (Nykyisen urheilukentän pohjoispuolella ennen sijainnut asumus.)
• Kuivela (Valtola)  + (Nykyisen vanhainkodin paikalla ennen ollut … Nykyisen vanhainkodin paikalla ennen ollut talo. Vuoden 1785 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kuivela'' (TMKA, Mynämäki 72²). / Vanhan, konkurssiin menneen tilan nimi, jonka maat ovat nyt enimmäkseen kunnalla, osa muihin taloihin ostettuna. Kuivela niminen talo on tuhoutunut, mutta se on sijainnut joen rannalla, kirkonkylän puoleisella rannalla. Kuivela-nimi esiintyy kuitenkin usein: mm. Kuivelanruoppa pellonnimenä, Kuivelankoski ja Kuivelantie.ellonnimenä, Kuivelankoski ja Kuivelantie.)
• Kaarleinen (pelto)  + (Nykyisin Hiivolaan kuuluva pelto, joka sijaitsee Mynämäen kunnan puolella Kaarleisten kylässä.)
• Reilänpelto  + (Nykyisin Junnilan hallussa oleva pieni peltotilkku metsän keskellä, Reilänmäen vieressä. Osa pellosta on kuulunut joskus Rekolan taloon. Rinnakkaisnimiä ovat ''reilälohko'' ja ''reiläntahron''.)
• Heikkilän Tuori  + (Nykyisin Tähtisen Tuori, Heikkilän lohkon pelto lähellä Tuorinmäkeä.)
• Ruohola (Tursunperä)  + (Nykyisin huvilana, omistussuhteet epäselvät.)
• Unhola (Saari)  + (Nykyisin tyhjänä oleva tila Saarisen kylän alueella, Haijaisten itäpuolella. Tilanomistajan kesäasuntona.)
• Junnila (Ruuhimäki)  + (Nykyistä Ruuhimäen eli Yli-Mattilan taloa, … Nykyistä Ruuhimäen eli Yli-Mattilan taloa, on Junnilan Konepajan koemaatila. Ruuhimäen Junnilaksi tulo on sekaannuttanut puhetta, vanhan Junnilan maita ei enää mainita Junnilan maiksi, usein viereisen Einolan (johon osin sulautunut) mukaan. Huom. koemaatila on tuonut kylään muutaman työpaikan, merkitystä kylälle. (ES, EY)an työpaikan, merkitystä kylälle. (ES, EY))
• Myllykylä (yksinäinen)  + (Nykyään Koskenranta. Myllykylän yksinäistalon kerrottiin oleva 330 vuotta vanha talo, entinen vaskirummunlyöjän virkatalo. Talon kohdalla Laajoessa on ollut koski, jossa ainakin 1600-luvulta lähtien on ollut mylly.)
• Haka (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Haka on aluksi ollut laidunmaa metsässä, josta on sittemmin raivattu pelto.)
• Näkkelmäenpelto  + (Näkkelmäen eteläpuolella oleva Mikolan pelto.)
• Helenen  + (Nälkkimen eteläpuolella oleva pelto, entinen niitty. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu rajamerkintänimi Helastenaja Rå sekä niitynnimet Häles ja Helesi (TMKA, Mynämäki 25).)
• Kotopelto (Haijaisten Junnila)  + (Ohrapelto Junnilan talon edustalla Lenkintien vieressä. Talon itäpuolelle jäävällä lohkolla kasvaa heinää. ''tosà kotòpellos kasva hüvä ohra.'' (AJ 1917).)

• Holminnotko  + (Oik. Ekholminnotko. Yleisemmin Holminnotko. IL, AA)

• Varesvuori  + (Oikeastaan Vanisvuori. Varesvuorta ei tunneta. (KV, KA))
• Kaalimaanoja  + (Oja)
• Lysteliininoja  + (Oja lähellä Heponummenojaa, kaivaajan tai raivaajan mukaan nimetty. (VM))
• Kurkolanoja (Mynäjoki)  + (Oja, joka alkaa Kurkolasta ja laskee Mynäjokeen. Kutsutaan myös nimellä Kaivattulanoja.)
• Ruotioja (oja)  + (Oja, joka alkaa Suontaan pellolta ja laskee soistuneeseen Paskjärveen. Joidenkin oppaiden mielestä nimi tulisi normaalistaa Ruotsinoja.)
• Eevanoja  + (Oja, joka kulkee Eevan (ks. Männikkö) ohi ja jatkuu Koivusalon tilan peltojen kautta Laajokeen.)
• Mahalanoja  + (Oja, joka kulkee Isoniitun ja Vesiniitun välissä ja alkaa Riihimäen itäpuolelle jäävältä peltoaukealta.)
• Pahanpaijunoja  + (Oja, joka kulkee Pahanpaijun pellon poikki. Oja lähtee Aittassuosta ja jatkuu Mynäjokeen.)
• Järvenoja (Aikkinen)  + (Oja, joka kulkee Pitkienmaiden ja Kuokkamaan ja Järvenmäenpellon välistä Valkkamajärveen ja jatkuu Laajokeen.)
• Krouvinoja  + (Oja, joka laskee Laajokeen. Alajuoksun nimi on Juutinoja eli Kylmävainionoja.)
• Järvenoja (Raimela)  + (Oja, joka lähtee Lemminjärven alueelta ja yhtyy Lemminojaan.)
• Mustaoja  + (Oja, joka lähtee Mustassuon pellosta ja laskee Härkäniittujen kautta Lemminojaan.)
• Suonviemäri  + (Oja, joka lähtee läheisestä suosta, Lahomaansuosta ja kulkee Koivulan tilan Ukkosenpellon halki.)
• Leppäsenoja  + (Oja, jonka lähellä Leppäsentorppa on sijainnut.)
• Kapustenoja  + (Oja, jonka mukaan monia peltoja nimetty (Ojaniittu, Ojapelto, Ojamaa), kulkee tilan alueiden halki, luonnonoja lähtee Isonummensuolta ja laskee Suojoenojaan.)
• Torikka (Tarvainen)  + (Ojamaan kansanomainen nimi omistajan, Mikko Torikan sukunimen mukaan.)
• Talvitie (Tammisto)  + (Ojametäntahtomen luoteispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Sen läpi on kulkenut Ravejan ja Saaren kartanoista talvinen hevostie Kivikylään. Vuoden 1807 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Talfvitje'' (TMKA, Mynämäki 65).)
• Haapalho (Tervoinen)  + (Ojannon eteläpuolella sijainnut metsittynyt pelto. Vrt. Mynämäen puolella on viljelyksessä suurempi samanniminen pelto.)
• Keskipelto (Tervoinen)  + (Ojannon länsipuolella sijaitsevat peltolohko.)
• Ojannonlähde  + (Ojannon ojan itäsyrjällä oleva lähde.)
• Niitunmäki (Hietamäki)  + (Ojapellon keskellä oleva mäki. Kuuluu Suojoen Kapusten lohkotilalle. Pellolle vievä tie on Niituntie.)
• Sarka  + (Ojien rajaama pieni pellonosa.)
• Härmässuo  + (Melko isokokoinen suoalue, joka sijaitsee virallisesti pääasiassa Lempiskallion kylän alueella. Suo on kuulunut varsinkin Juvan kylän marjastuspaikkoihin.)
• Montonen  + (Oksasen lohkotila tunnetaan myös omistajan nimellä Montonen. Virallinen nimi Lehtoranta ei kansanomaisesti käytetty.)
• Lehtoranta (Aarlahti)  + (Oksasen lohkotilan virallinen nimi, ei kansanomaisesti käytetty. Nykyisin siirtolaisten omistuksessa (tunnetaan omistajan nimellä Montonen).)