Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Juvanorko  + (Pahnametän itäpuolella sijaitseva metsänotkelma. Sen läpi kulkeva tie on ''juvaorvontiä''. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi Juvanorko (TMKA, Mynämäki 24).)
• Pahnanmetsä  + (Pahnan pellon pohjoispuolella oleva metsä.)
• Pahnasnummi  + (Pahnassuon itäpuolella Pahnassnummi, pientä nousua soiden välissä. (OM))
• Kolmihaara (Laajoki)  + (Pahojoen (vir. nimi kartassa Isonsillanjoki, mikä virheellinen) ja Laajoen yhtymäkohta Karjalan ja Laitilan rajalla. Joet yhtä leveitä, joten syntyy vaikutelma kolmesta haarasta. Yleisesti tunnettu.)
• Kuormus (Hoppela)  + (Paijuniitun pohjoispuolella sijaitseva pieni pelto. Vertaa Kuormuksenkoski.)
• Karjalankylä  + (Paikallisesti isohko kylä Karjalassa. 1870 … Paikallisesti isohko kylä Karjalassa. 1870-luvulla syntyneet vanhukset ja jonkin verran nuoremmatkin puhuvat vain Karjalasta, nuoremmat yksinomaan Karjalankylästä. Virallisesti Karjala. Kylässä viisi kantataloa: Sippola, Arvela, Mattila, Ylöinen ja Junnila (joka hävinnyt), mutta muuten kylä säilynyt vanhoillaan. Kantatalot sijaitsevat Torin ympärillä. Asukkaat: ''karjalaŋkülälaise''.mpärillä. Asukkaat: ''karjalaŋkülälaise''.)
• Fetunmäki  + (Paikka, jossa on ollut Fredrik-nimisen miehen torppa. Fetunmäestä lounaaseen sijaitseva pellonkulmaus on ''fetulloukas'' (20/35 2). Pellon nykyinen omistaja (RV 1935) käyttää siitä nimeä Ropakko. Pelto kuuluu Katavaisten kylän Merilään.)
• Ketola (Koivisto)  + (Paikka, jossa on ollut Ketolan torppa. Torppa on kuulunut valtiolle ja se on ostettu Koivistoon. Ketolan viereinen pelto on Ketolaloukas.)
• Vähäparkki  + (Paikkaa, jonne Kuuselan talo on rakennettu, ovat Mynäjoen varrella työskennelleet tukkimiehet nimittäneet vähäparkiksi. Sitä on ennen talon rakentamista käytetty tukkipuun varastointipaikkana. Lähellä ollut toinen, suurempi varasta, Isoparkki.)
• Hevosklovarit  + (Paikkakunnalla ennen liikkuneita hevosten tappajia. Heitä pidettiin saastaisina eikä laskettu sisälle asuntoihin. Hevosten lihaa ei ennen syöty, vaan hevoset haudattiin.)
• Kallenpaja  + (Paja, joka on kadonnut useita kymmeniä vuosia sitten. Nimi sepän mukaan.)
• Pajankrunni  + (Pajan vieressä oleva lammikko, jossa on lähteensilmä.)
• Suonperä (Myllykylä)  + (Pajantahtomen eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Pajarinpellot  + (Pajarin rinnakkaisnimi.)
• Kotometsä (Lankkinen)  + (Pajulan talon metsäalue päärakennuksen pohjoispuolella.)
• Jäspinpelto  + (Pajulan talon pelto, jonka entisen omistajan nimi on pysynyt pellon tuntomerkkinä. Aluetta sanotaan myös Jäspinmaaksi ''jäspimā : -s''.)
• Ojanvarsipelto  + (Pajulan tilan pelto Peräniitunojan varrella.)
• Takapelto (Lankkinen)  + (Pajulan tilan pelto pohjoispuolen tilanrajalla.)
• Katajaharju  + (Pajulan tilan rakennusten länsipuolella oleva pieni mäki, jolla kasvaa paljon katajia.)
• Pajupärkki  + (Pajun kuoresta valmistettu nahka.)
• Pajuniitunoja  + (Pajuniitun alueelta Mynäjokeen laskeva oja. Kartassa sijainti virheellisesti liian länteen. (TO, NV))
• Kotopelto (Hoppela)  + (Pajuniitusta useimmiten käytetty nimitys.)
• Pampunmäki (pelto)  + (Palmusen pelto Pampunmäen eteläpuolella (OM). Yleisesti tunnettu.)
• Vasikkahaka (Tursunperä)  + (Palo-ojan kummallakin puolella ennen Myllyojaa oleva peltoalue. On ollut aiemmin tursunperäläisten vasikoiden kesälaidun.)
• Haka (Tursunperä)  + (Palo-ojan eteläpuolella sijaitseva pelto. Sen kohdalla on ollut hakalähre^x, joka on jäänyt pikatien alle.)

• Frantlanmäki  + (Palo-ojan itäpuolella sijaitseva mäki.)

• Myllyoja (Tursunperä)  + (Palo-ojan itäpään jatke. Nimi ojassa olleista myllyistä.)
• Haanpelto (Palo-oja)  + (Palo-ojan ja Raumantien välissä sijaitseva peltolohko.)
• Kolari  + (Alisjunttilasta erotettu tontti. Ei tunneta lohkomisaikaa eikä nimen alkuperää. Nykyisin huvila.)
• Vasikkahaka (Tursunperä)  + (Palo-ojan kummallakin puolella ennen Myllyojaa oleva peltoalue. On ollut aiemmin tursunperäläisten vasikoiden kesälaidun.)
• Palo (Tursunperä)  + (Palo-ojan laskupaikka Mynäjokeen. Joessa on tässä kohtaa syvempi paikka, jota tursunperäläiset käyttivät uimpaikkanaan. Nimi tulee Palo-ojan perusteella.)
• Koskenhuhta (Tursunperä)  + (Palo-ojan latvalla oleva pelto, entinen niitty. Sen kohdalla on ojassa ollut ennen pato ja mylly.)
• Kivistö (Tursunperä)  + (Tursunperän kylän eteläpään mäki, joka on hyvin kivistä maata. Myös tunnetaan nimellä ''kivistömäkì : mäes''. Nykyisin uusi asuntoalue.)
• Palonperä  + (Palo-ojan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, entinen niitty.)
• Palo (niitty)  + (Palo-ojan suussa oleva niitty, joka joskus jää jopa tulvan alle. Paikka on kuulemma talvisinkin sula, sillä joki ja oja ovat sulia.)
• Myllyoja (pelto)  + (Myllyojan kummallakin puolella olevat pellot.)
• Kuuskorpi (Haapainen)  + (Palokallion eteläpuolella sijaitseva metsäpelto. Vuoden 1782 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kuskorpi'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Palontahdon (Tarvainen)  + (Palokallion vieressä ollut pieni pelto.)
• Kuraporras  + (Palolaisista Kivikylään johtaneella metsäpolulla ollut märkäpohjainen suonnotkelma, jonka tarkkaa paikaa ei enää muistettu.)
• Isomäki (Palolainen)  + (Palolaisten ja Munnuisten rajalla sijaitseva korkea mäki.)
• Iso-oja (Palolainen)  + (Palolaisten pohjoispuolitse lounaaseen virtaava oja.)
• Latoniittu (Haloila)  + (Palolaisten rajalla sijaitseva pieni pelto, entinen niitty.)
• Mäkilä (Palolainen)  + (Palolaisten vanhan tonttimaan eteläsyrjällä ollut torppa, joka on hävinnyt. Sen kohdalla olevan mäen nimi on Mäkilänmäki.)
• Palomäensyrjä  + (Palomäen kohdalla olevaa Askaistentien osaa kutsutaan nimellä Palomäensyrjä. ''ja totá tiätäki sanòtti sit vā palòmä₍èsürjäks.'' (LA1898))
• Kilkkamäki (Nihattula)  + (Palon koillispuolella sijaitseva pieni mäki, jonka läpi kulkee Vihtamäkeen suuntautuva tie.)
• Koskinen (Vehmalainen)  + (Palstatila Kirkkohaan itäpuolella. Erotettu Jakin kantatalosta 1923. Virallinen nimi Sipilä ei käytössä. Mäkitupa aikaisemmin omistaja Koskinen maalari ammatiltaan (ks. Lopotinkaupunki). Asukkaat: ''koskise''.)
• Mattilan Oskar  + (Palstatila Mattilan talosta länteen, erotettu Mattilasta v. 1922. Virallinen nimi Rauhala ei käytössä. Mattilan edellisen isäntäväen viimeisten hallussa.)
• Laurèn (Vehmalainen)  + (Palstatila kylän yhteisellä maalla, 1900-l … Palstatila kylän yhteisellä maalla, 1900-luvun alussa elänyt Suvanto tehnyt, tunnettu Seppä-nimisenä ammatin mukaan. Saman suvun hallussa. Rakennus tehty entisen Luhdanperän torpasta. Viljelleet papin ja lukkarin tilan maita vuokralla. Asukkaat ''laurenit''.an maita vuokralla. Asukkaat ''laurenit''.)
• Uusi-Antola  + (Palstatila virallinen nimi, kansanomaisesti Antolan Vilman tupa. Alkuperäinen Antola Vehmalaisissa.)
• Paavolan Lempi  + (Palstatila, Paavolan vanhan emännän tupa Vanhasta-Pappilasta länteen.)
• Sylvintupa (Vehmalainen)  + (Palstatila, aikaisemmin Markon Niilon vanhanmiehenrakennus. Sijaitsee Ristimäen länsipuolella. Asukkaat: ''külä̀mpǟ sülvi'')