Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Välimaa (Kaarleinen)  + (Papinpellon länsipuolella sijaitseva kapea peltolohko.)
• Raumanpelto (Häntilä)  + (Papinpellon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, joka nykyisin on Kaivolan Lounalan talon hallinnassa. Vuoden 1801 Purstenkylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Rauma'' (TMKA, Mynämäki 57).)
• Takalaidun (Häntilä)  + (Papinpellon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Haanperänketo  + (Pappilan metsässä ollut keto, jossa ennen on pidetty urheilukilpailuja. Ks. Haanperä, vrt. Haka.)
• Isäntahdon (Vihtamäki)  + (Pappilan rajalla sijaitseva pieni umpipelto.)
• Lapinlähde  + (Pappisen eteläpuolella sijaitseva pieni peltolohko. Vuoden 1794 Halsson kylän kartassa on mainittu niitynnimet ''Wähä Lapin Lahdet'' ja '' IsiLapin Lahdet'' (TMKA, Mynämäki 6).)
• Pappistenoja  + (Pappisten läpi virtaava ja Laajokeen laskeva oja.)
• Pappistenmäki  + (Pappisten pohjoispuolella Halson kylän mailla oleva mäki.)
• Veroalho  + (Pappistenmäen länsipuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Maaniittu (Pahikkala)  + (Pappistenojan eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1820 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Maa Niittu'' ja pellonnimi ''Ma Nijtun Tahdon'' (TMKA, Mynämäki 6).)
• Pikkuperkkiö  + (Pappistenojan länsipuolella sijaitseva pelto. Vertaa lännempänä oleva vähän suurempi pelto on Isoperkkiö.)
• Tervahaudanmäki  + (Pappistenojan pohjoispuolella sijaitseva mäki.)
• Hyntlä (pelto Halsossa)  + (Pappistenojan pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi Hyndilä (TMKA, Mynämäki 6⁰). Myös pellon reunaan rakennetun tilan nimi.)
• Peräpelto (Halso)  + (Pappistenojan varrella oleva peltolohko.)
• Vähänpellonperä  + (Parikymmentä metriä leveän kavennuksen Vähästäpellosta erottama pelto (kauempana talosta).)
• Piruntahron  + (Parsilan Piruna tunnetun Niemen torpan pelto; nimi omistjan liikanimen mukaan. Tunnetaan myös Nauristahtomena.)
• Tienhaara  + (Ensimmäinen talo Parsilantien vasemmalla puolella Pilpolaan päin mennessä. Lohkaistu Anttilasta sotien jälkeen. Saanut nimen sijaintinsa perusteella: lähellä Vanhan Turuntien ja Parsilantien risteystä.)
• Niitunoja  + (Parsilan kylän Niitun läpi laskeva oja, joka yhtyy eteläpäässä Ruopanojaan.)
• Paitahtomet  + (Parsilan kylän itäpuolen peltojen yhteisnimitys. Vanha nimitys, joka on harvoin käytössä, yleisempi Kylänaluspellot. Nimen alkuperä on peltomaassa, joka muokattiin pajukosta, "paju" on lyhentynyt puheessa. (KA s.1912))
• Airikkala (Parsila)  + (Parsilan kylän kantatiloja. Perintötila 1700-luvun alusta. Lohkottu 1950-luvulla kahtia: Airikkala ja Koivumäki. Airikkala on Parsilantien mutkan jälkeen tien vieressä. Airikkalasta on 1980-luvulla lohkaistu Tupamäki-niminen talo.)
• Parsilantie  + (Parsilan kylän keskusalueeseen menevä tie Vanhalta Turkutieltä.)
• Niittu (Parsila)  + (Parsilan kylän laaja peltoalue, jossa joka talolla oma Niittu ja samalla se on koko alueen yhteisnimitys. ''ei se nimi sinne enǟsovi ko ne ova hüvä peltomā.'' Niitun läpi laskee Niitunoja.)
• Kylänaluspellot  + (Parsilan kylän peltokappaleiden yhteisnimitys kylän itäpuolella. Vanha nimi Paitahtomet.)
• Parsilanmäki  + (Parsilasta Nousiaisten rajalle kulkevan tien mäki. Parsilalaisten käyttämä nimi. Tien mäkeä sanotaan myös Pitkäsmäeksi.)
• Pitkäsmäki (Parsila)  + (Parsilasta Nousiaisten rajalle nouseva mäk … Parsilasta Nousiaisten rajalle nouseva mäki Vanhalla Turuntiellä. Kartalla Pitkämäki liian etelässä, sen paikalla Huntuvuori. Puheessa vanhoilla paikkakuntalaisilla ''pitkäsmäkì'', nuoremmilla ''pitkämäkì''. Parsilan kylässä mäki on nimeltään myös Parsilanmäki. OA:n (s. 1925) mukaan Pitkäsmäki on tien nousukohta, jonka itäpuolista rinnettä ja maastonnousua sanotaan Pitkäsvuoreksi (''pitkäsvuar : pitkäsvuarel''). Pitkäsmäen ja Pitkäsvuoren nousu on pitkä, mistä merkitys nimeen.ren nousu on pitkä, mistä merkitys nimeen.)
• Porttassuo (Nihteinen)  + (Paska-alhon pohjoispuolella sijaitseva pieni suo.)

• Moropäkkä  + (Paskalhon länsipuolella sijaitseva kallioinen mäki.)
• Moropäkänmäki  + (Paskalhon länsipuolella sijaitseva kallioinen mäki.)

• Lahomaa (Karjakoski)  + (Paskjärven länsipuolella sijaitseva suoperäinen metsä, entinen niitty.)
• Hiilihauta  + (Paskniityn pohjoispuolella sijaitsevassa metsässä oleva hauta, jossa vielä sota-aikana 1940-luvulla on poltettu hiiliä.)
• Patajärvensuo  + (Patajärven ympäristöä, varsinkin eteläpuolta sanotaan Patajärvensuoksi.)
• Patoniitunoja  + (Patoniitun halki pohjois-eteläsuunnassa kulkeva kaivettu oja.)
• Patoniitunreunama  + (Patoniitun itäpuolella oleva rinnejono. ''patonītureunamas kallionotkelmis on ollu hüviä mustikkapakkoi joil tursuperäläse kävivä marjas.'' (VS s. 1912))
• Pitkäniittu (Tursunperä)  + (Patoniitun koilliskulman pitkänomainen jatke.)
• Patoniituntie  + (Patoniitun peltokappaleiden omistajien käyttämä tie Patoniitulta Tursunperään.)
• Levaus (Tursunperä)  + (Virheellinen peruskartan nimi. Oikea nimi on Leva.)
• Keta-Leva  + (Patoniitun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vertaa sen pohjoispuolella on Leva. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Keto Levausi'' (TMKA, Mynämäki 59).)
• Palo-oja  + (Patoniitusta alkava ja Mynäjokeen laskeva oja.)
• Matinniittu (Juva)  + (Peenin kaakkoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Mattin Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Peeninaukia  + (Peenin pellon kohdalla tiessä oleva laaja tasainen kohta.)
• Peenin Maija  + (Peenin pellon laidassa on joskus ollut mökki, jossa on asunut ''pēnimaija''. Tämä oli kuppari. ''kävi küläs. sarvejas lait.'' (LK 1924).)
• Peeninpelto  + (Peenin rinnakkaisnimi.)
• Peenin Maijan torppa  + (Peenintien päässä on ollut Peenin Maijan torppa. Peenin Maija, joka on elänyt 1900-luvulla. Mökin rinnakkaisnimi on ollut Sillanpää. Kerrottiin, että Peenin Maija olisi ollut noita.)
• Pehkulato  + (Pehkusuolla vieläkin oleva lato.)
• Kluksu  + (Pehmeä notko, pieni suo, jossa aina vettä. Sijaitsee Livistöltä luoteeseen, lähellä Valonojaa. (TO, V).)
• Kaukonotko  + (Pehmeää, suoperäistä maata Kämpän eteläpuolella. (V.))
• Hakapelto (Kukola)  + (Peittilän koillispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Ryjä-Lassila  + (Pejoratiivinen nimitys Lassilan kantatalosta. Talo hävinnyt. ''küllälaslam pojà olìva armottomi juapoi ja se mäkì ol ain kamàlas kunnos -- rähjäne. vǟrleu₍a sanòsiva rüjä̀laslaks.'' (AV))
• Kalelankorpi  + (Pejoratiivinen nimitys kaikelle, mikä voidaan laskea kuuluvaksi Kalelaan.)
• Kulkku  + (Pellavakasvissa pieni kotelo, n. 7-8 mm, johon kasvaa pellavan siemenet. (VL))
• Pellilä (kantatalo)  + (Kantatalo)
• Koskenhuhta (Pellilä)  + (Pellilä-nimiseen tilaan kuuluva kapea metsälohko Raumantien länsipuolella, Mahlion metsäalueella. Nimen alkuperä ei tiedossa. ''on nīt mettì sit roukkulihuhta ja koskehuhta mut se‿om mahlios päi.'' (MH 1942). Katso myös 'huhta'.)