Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Alipelto (Mannuinen)  + (Pelto verrattain pohjoisessa)
• Kotopelto (Karkoinen)  + (Pelto verrattain pohjoisessa lähellä Mynäjokea. Sijaitsee lähellä taloa; siitä nimi Kotopelto.)
• Vesiniittu (Valaskallio)  + (Pelto, 5-6 km:n päässä talosta Laajoen varressa (Mynämäen pitäjän sisässä).)
• Lepistö (Kivivuori)  + (Pelto, Karjalan Hirmuisten Teräsmäen viljelyksessä ollut.)
• Pirikka  + (Pelto, Kukolan kylän ulkopalsta keskellä Mietoisten Uhlun kylän ulkopalstaa.)
• Uusipelto (Runoinen)  + (Pelto, aikaisemmin niittua. Alkujaan Uusiniittu, nykyisin usein Uusipelto.)
• Uusiniittu (Runoinen)  + (Pelto, aikaisemmin niittua. Nykyisin usein Uusipelto.)
• Perkkiö (Tursunperä)  + (Pelto, alkuaan Marsinpelto. (AH))
• Perkkonpelto (Haankylä)  + (Pelto, alkujaan Knuutilan kantatalon. Nykyisin Perkon länsipuoli Salorannan lohkotilan, itäpuoli Erkkilän lohkotilan. Myös Perkko.)
• Perkko (Haankylä)  + (Pelto, alkujaan Knuutilan kantatalon. Nykyisin Perkon länsipuoli Salorannan lohkotilan, itäpuoli Erkkilän lohkotilan. Myös Perkkonpelto.)
• Viljavainio (Pyhe)  + (Pelto, ennen Niittu.)
• Isoniittu (pelto Aarlahdessa)  + (Pelto, ent. niittyä.)
• Laidun (Hiivola)  + (Pelto, entinen laidun Kotometsän sisässä.)
• Hiivonniittu (Lepistö)  + (Pelto, entinen niittu, jonka itälaidassa on kunnan vedenottamo. Niityn läpi virtaava oja on ''hīvonītunoja''. Vrt. Hiivola.)
• Alho (Aarlahti)  + (Pelto, entinen niitty (alava, suoperäinen). Myös ''pask alho''. Mainitaan jo isonjaon asiakirjoissa v. 1805.)
• Niittu (Kumiruona)  + (Pelto, entinen niitty (isonjaon asiakirjoissa v. 1801 ''Randa Nijttu'', v. 1807 ''Kylän Nijttu'').)
• Suoniittu (Soukko)  + (Pelto, entinen niitty (suolla ei muisteta koskaan olleen omaa nimeä).)
• Ruoppa (Soukko)  + (Pelto, entinen niitty Isonojan varressa, pehmeätä "ruoppamaata".)
• Vuohioja (Hietamäki)  + (Pelto, entinen niitty samannimisen ojan varressa. Isonjaon asiakirjat: ''Wuohenoja Rote äng'', ''Wuohenoja Dragon äng'' (1800), ''Wuohi Ojan Tahdon'' (1819).)
• Vuohioja (Perintötalo)  + (Pelto, entinen niitty samannimisen ojan varressa. Isonjaon asiakirjat: Wuohioja äng (1825))
• Vuohioja (Haijala)  + (Pelto, entinen niitty samannimisen ojan varressa. Isonjaon asiakirjat: Wuohioja äng (1825))
• Vuohioja (Alis-Haakari)  + (Pelto, entinen niitty samannimisen ojan varressa. Isonjaon asiakirjat: Vuohi Oja (1807))
• Vuohioja (Ylis-Haakari)  + (Pelto, entinen niitty samannimisen ojan varressa. Isonjaon asiakirjat: Vuohi Oja (1807))
• Karhulanniittu  + (Pelto, entinen niitty, joka on sijainnut vanhan Karhulan tonttimaan länsipuolella.)
• Iso-Kummi (pelto Myllykylässä)  + (Pelto, entinen niitty, joka sijaitsee Mietoisten rajalla. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi Iso Kummin Nijttu (TMKA, Mynämäki 42). Myös tila joka sijaitsee Iso-Kummin pellon pohjoislaidassa ja joka nykyään on asumattomana.)
• Huhti (Nakkilan pelto)  + (Pelto, entinen niitty, joka sijaitsee Valk … Pelto, entinen niitty, joka sijaitsee Valkkamanjärven itäpuolella. Sen eteläsyrjästä alkava mäki on Huhtinkallio eli Huhtinmäki. Huhti on myös tila, joka on rakennettu em. pellon länsilaitaan. Vuoden 1769 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Huchti nijttu'' (TMKA, Mynämäki 40).imi ''Huchti nijttu'' (TMKA, Mynämäki 40).)

• Metänperä  + (Pelto, entinen niitty.)
• Hakaniittu  + (Pelto, entinen niitty.)

• Niittu (Pyhäranta)  + (Pelto, entinen niitty. Myös Mikonniittu. Sen lato Niittumakasiini.)
• Mikonniittu  + (Pelto, entinen niitty. Myös: Niittu. Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Kylmäniittu (pelto Kuuskorvessa)  + (Pelto, entinen niitty. Niityn tiedetään olleen ennen vanhaan hallan vaivaama. Mainitaan isonjaon asiakirjoissa v. 1801.)
• Orikko  + (Pelto, entinen niitty. Nimen kerrotaan johtuvan siitä, että Kuuskorven talo on sen vaihtanut oriiseen. Niitty mainitaan sekä Aarlahden että Kuuskorven isonjaon asiakirjoissa, ed. v. 1805 Oricko, jälk. v. 1801 Oriko, v. 1807 Oricko.)
• Kurjenvaha  + (Pelto, entinen niitty. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Isonjaon asiakirjoissa Vähän-Halon ja Paavolan niittynä: ''Kurjen Waha'' (1801), ''Kurjenvaha'' (1807).)
• Lähteenorko (Palolainen)  + (Pelto, entinen niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Lähden Orko'' (TMKA, Mynämäki 51).)
• Isoniittu (Korvensuu)  + (Pelto, entinen niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Iso nyttu'' (TMKA, Mynämäki 25). Pellon läpi virtaa Isoniitunoja.)
• Uusiniittu (Aarlahti)  + (Pelto, entinen niitty; nimi ei nykyään käytössä (vanhimman, 87-vuotiaan oppaan ilmoittama).)
• Palosuo (Laavainen)  + (Pelto, entinen suo.)
• Lapinluhta (pelto)  + (Pelto, entinen yhteisniitty, joka on käsittänyt suunnilleen nykyisen Lapinluhdan kulmakunnan pellot. Vuoden 1695 kartassa on mainittu niitynnimi ''Lappiluchta'' (TMKA, Mynämäki 67⁰). Pellon läpi virtaava oja on Lapinluhdanoja.)
• Luoju (pelto)  + (Pelto, entistä merenrantaniittyä (Ravea (Hietamäki), Antikkalan Antintalo ja Haijala). Antikkalan isonjaon asiakirjoissa v. 1807 ''Luojo betes Linda''.)
• Ruoppa (Valaskallio)  + (Pelto, entistä niittyä (raivattu pelloksi jo kauan sitten). Rinnakkain seuraavilla Valaskallion taloilla: Anttila (2: 3E 2), Paavola (2: 3E 1), kuuluu nykyisin Kauvaisten yksinäistalolle. Vuola (2: 3E 3); myös Laukolalla on tämänniminen pelto (2: 3E 4).)
• Suoniittu (Nummi)  + (Pelto, entistä niittyä Nummensuolla. Ks. Suon Sivu.)
• Ruoppa (Pyhe)  + (Pelto, entistä niittyä luonnonojan varressa; ollut jokaisela Pyheen talolla (Ylis-Punta, Alis-Punta, Ylis-Haakari ja Alis-Haakari), ei enää nykyään.)
• Haaramäki (Koivisto)  + (Pelto, entistä niittyä. Koiviston nykyisin Lehtilän.)
• Haaramäki (Valaskallio)  + (Pelto, entistä niittyä. Nykyisin Lehtimäen.)
• Niitunpelto (Koivisto)  + (Tilan itäkulmassa oleva pelto, joka on ollut aikoinaan laitumena.)
• Haapainmäki  + (Pelto, johon kuuluu Hautausmaa-niminen lohko)
• Pappilanhaka  + (Pelto, joka AH:n (1894) mukaan on kuulunut papin virkatilaan.)
• Rannanpelto  + (Pelto, joka aikaiemmin on ollut Tiirolan t … Pelto, joka aikaiemmin on ollut Tiirolan talon maita, mutta kuuluu nykyisin Vähäkylän yksinäistilaan. Nimen sanotaan tuevan siitä, että pelto on varsin lähellä Mynäjokea ja siis rannassa. ''siäl‿o jokì ja sentähre se sit o rannampelto.'' (TL 1916). Rinnakkaisnimi Ranta.mpelto.'' (TL 1916). Rinnakkaisnimi Ranta.)
• Kotalato  + (Pelto, joka ennen on ollut niittynä. Alue … Pelto, joka ennen on ollut niittynä. Alue on muodostanut erään Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista Kotaladonlohko. Yleinen on myös pitempi muoto nimestä: Kotaladonmaa. Nimi on käytössä niin kauan kuin vanhimmat paikkakuntalaiset muistavat. ''tiä menè sīn kotàlattò.''set muistavat. ''tiä menè sīn kotàlattò.'')
• Isoniitty (Saari)  + (Pelto, joka ennen on ollut niittynä. Isonn … Pelto, joka ennen on ollut niittynä. Isonniityn vieressä on Pikkuniitty. Rinnakkaisnimiä: Kirveennummen niitty, Iso Kirveennummen niitty. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. Isojaon kartta 1889-90: Kirvennummi-niitty, Beskrivning över Saris... (1827): Stor Ängen.krivning över Saris... (1827): Stor Ängen.)
• Keskimmäinenpelto (Juva)  + (Pelto, joka joskus on erotettu aitaamalla Mäkilän talon nykyisestä Kotopellosta. Keskimmäinenpelto on ollut silloisen Kotopellon ja Laajoen rannassa olleen Takamaisenpellon välissä ja saanut sijainnistaan nimensä.)
• Myllypelto (Harainen)  + (Pelto, joka kiertää Kotomäkeä, jossa oli mylly.)