Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Vuohioja (Haijala)  + (Pelto, entinen niitty samannimisen ojan varressa. Isonjaon asiakirjat: Wuohioja äng (1825))
• Vuohioja (Ylis-Haakari)  + (Pelto, entinen niitty samannimisen ojan varressa. Isonjaon asiakirjat: Vuohi Oja (1807))
• Vuohioja (Alis-Haakari)  + (Pelto, entinen niitty samannimisen ojan varressa. Isonjaon asiakirjat: Vuohi Oja (1807))
• Karhulanniittu  + (Pelto, entinen niitty, joka on sijainnut vanhan Karhulan tonttimaan länsipuolella.)
• Iso-Kummi (pelto Myllykylässä)  + (Pelto, entinen niitty, joka sijaitsee Mietoisten rajalla. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi Iso Kummin Nijttu (TMKA, Mynämäki 42). Myös tila joka sijaitsee Iso-Kummin pellon pohjoislaidassa ja joka nykyään on asumattomana.)
• Huhti (Nakkilan pelto)  + (Pelto, entinen niitty, joka sijaitsee Valk … Pelto, entinen niitty, joka sijaitsee Valkkamanjärven itäpuolella. Sen eteläsyrjästä alkava mäki on Huhtinkallio eli Huhtinmäki. Huhti on myös tila, joka on rakennettu em. pellon länsilaitaan. Vuoden 1769 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Huchti nijttu'' (TMKA, Mynämäki 40).imi ''Huchti nijttu'' (TMKA, Mynämäki 40).)
• Hakaniittu  + (Pelto, entinen niitty.)
• Metänperä  + (Pelto, entinen niitty.)
• Niittu (Pyhäranta)  + (Pelto, entinen niitty. Myös Mikonniittu. Sen lato Niittumakasiini.)
• Mikonniittu  + (Pelto, entinen niitty. Myös: Niittu. Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Kylmäniittu (pelto Kuuskorvessa)  + (Pelto, entinen niitty. Niityn tiedetään olleen ennen vanhaan hallan vaivaama. Mainitaan isonjaon asiakirjoissa v. 1801.)
• Orikko  + (Pelto, entinen niitty. Nimen kerrotaan johtuvan siitä, että Kuuskorven talo on sen vaihtanut oriiseen. Niitty mainitaan sekä Aarlahden että Kuuskorven isonjaon asiakirjoissa, ed. v. 1805 Oricko, jälk. v. 1801 Oriko, v. 1807 Oricko.)
• Kurjenvaha  + (Pelto, entinen niitty. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Isonjaon asiakirjoissa Vähän-Halon ja Paavolan niittynä: ''Kurjen Waha'' (1801), ''Kurjenvaha'' (1807).)
• Lähteenorko (Palolainen)  + (Pelto, entinen niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Lähden Orko'' (TMKA, Mynämäki 51).)
• Isoniittu (Korvensuu)  + (Pelto, entinen niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Iso nyttu'' (TMKA, Mynämäki 25). Pellon läpi virtaa Isoniitunoja.)
• Uusiniittu (Aarlahti)  + (Pelto, entinen niitty; nimi ei nykyään käytössä (vanhimman, 87-vuotiaan oppaan ilmoittama).)
• Palosuo (Laavainen)  + (Pelto, entinen suo.)
• Lapinluhta (pelto)  + (Pelto, entinen yhteisniitty, joka on käsittänyt suunnilleen nykyisen Lapinluhdan kulmakunnan pellot. Vuoden 1695 kartassa on mainittu niitynnimi ''Lappiluchta'' (TMKA, Mynämäki 67⁰). Pellon läpi virtaava oja on Lapinluhdanoja.)
• Luoju (pelto)  + (Pelto, entistä merenrantaniittyä (Ravea (Hietamäki), Antikkalan Antintalo ja Haijala). Antikkalan isonjaon asiakirjoissa v. 1807 ''Luojo betes Linda''.)
• Ruoppa (Valaskallio)  + (Pelto, entistä niittyä (raivattu pelloksi jo kauan sitten). Rinnakkain seuraavilla Valaskallion taloilla: Anttila (2: 3E 2), Paavola (2: 3E 1), kuuluu nykyisin Kauvaisten yksinäistalolle. Vuola (2: 3E 3); myös Laukolalla on tämänniminen pelto (2: 3E 4).)
• Suoniittu (Nummi)  + (Pelto, entistä niittyä Nummensuolla. Ks. Suon Sivu.)
• Ruoppa (Pyhe)  + (Pelto, entistä niittyä luonnonojan varressa; ollut jokaisela Pyheen talolla (Ylis-Punta, Alis-Punta, Ylis-Haakari ja Alis-Haakari), ei enää nykyään.)
• Haaramäki (Koivisto)  + (Pelto, entistä niittyä. Koiviston nykyisin Lehtilän.)
• Haaramäki (Valaskallio)  + (Pelto, entistä niittyä. Nykyisin Lehtimäen.)
• Niitunpelto (Koivisto)  + (Tilan itäkulmassa oleva pelto, joka on ollut aikoinaan laitumena.)

• Haapainmäki  + (Pelto, johon kuuluu Hautausmaa-niminen lohko)

• Pappilanhaka  + (Pelto, joka AH:n (1894) mukaan on kuulunut papin virkatilaan.)
• Rannanpelto  + (Pelto, joka aikaiemmin on ollut Tiirolan t … Pelto, joka aikaiemmin on ollut Tiirolan talon maita, mutta kuuluu nykyisin Vähäkylän yksinäistilaan. Nimen sanotaan tuevan siitä, että pelto on varsin lähellä Mynäjokea ja siis rannassa. ''siäl‿o jokì ja sentähre se sit o rannampelto.'' (TL 1916). Rinnakkaisnimi Ranta.mpelto.'' (TL 1916). Rinnakkaisnimi Ranta.)
• Kotalato  + (Pelto, joka ennen on ollut niittynä. Alue … Pelto, joka ennen on ollut niittynä. Alue on muodostanut erään Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista Kotaladonlohko. Yleinen on myös pitempi muoto nimestä: Kotaladonmaa. Nimi on käytössä niin kauan kuin vanhimmat paikkakuntalaiset muistavat. ''tiä menè sīn kotàlattò.''set muistavat. ''tiä menè sīn kotàlattò.'')
• Isoniitty (Saari)  + (Pelto, joka ennen on ollut niittynä. Isonn … Pelto, joka ennen on ollut niittynä. Isonniityn vieressä on Pikkuniitty. Rinnakkaisnimiä: Kirveennummen niitty, Iso Kirveennummen niitty. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. Isojaon kartta 1889-90: Kirvennummi-niitty, Beskrivning över Saris... (1827): Stor Ängen.krivning över Saris... (1827): Stor Ängen.)
• Keskimmäinenpelto (Juva)  + (Pelto, joka joskus on erotettu aitaamalla Mäkilän talon nykyisestä Kotopellosta. Keskimmäinenpelto on ollut silloisen Kotopellon ja Laajoen rannassa olleen Takamaisenpellon välissä ja saanut sijainnistaan nimensä.)
• Myllypelto (Harainen)  + (Pelto, joka kiertää Kotomäkeä, jossa oli mylly.)
• Ketolohko (Vallainen)  + (Pelto, joka kuuluu Heikolan taloon. Se rajoittuu pohjoisessa Viinimäen tilan maihin.)
• Hevoshaka (Ruotsinmäki)  + (Pelto, joka kuuluu Isoontaloon.)
• Pitkäorko (Juva)  + (Pelto, joka kuuluu Keskitalon tilaan. Pelto sijaitsee Kullassuontien lähellä ennen Kullassuon peltoaluetta. Pelto on pitkän mallinen ja on myös orkoa. / Kullassuon eteläpuolella sijaitseva metsänotko ja pelto.)
• Kuokkamaa (Pursinen)  + (Pelto, joka kuuluu Lemmin Valtosen tilalle … Pelto, joka kuuluu Lemmin Valtosen tilalle. Se on Kärpännokan pellon jatke. Pelto on muita nuorempi ja pehmeää maata. Pelto on saanut nimensä tekotavastaan, sillä se on tehty kuokkaamalla. ''se o vīmätteks tehtü. semmost pehmiä. vissiŋ kuakaŋ kans tehtü.'' (vSR 1939).ä. vissiŋ kuakaŋ kans tehtü.'' (vSR 1939).)
• Haapaniemi (Nihattula)  + (Pelto, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valt … Pelto, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valtosen tilaan. Pelto sijaitsee Kuokkiontien vieressä. Se on samaa Haapaniemen peltoaluetta, joka alkaa Lemmettylän kylän puolelta, Luhdantien vierestä. Pellon keskellä on pieni metsikkö ''hāpniämemäki''. Alueella kasvaa paljon haapoja. "siäl kasva kauhjaste hāppa siäl mäes." (vSR 1939)sva kauhjaste hāppa siäl mäes." (vSR 1939))
• Jokiranta (Nihattula)  + (Pelto, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valtosen tilaan. Pelto sijaitsee Laajoen rannassa ja kuuluu laajempaan Haapaniemen peltoalueeseen. Pellosta käytetään myös nimitystä ''jokìrannankappal''.)
• Alho (Nihattula)  + (Pelto, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valtosen tilaan. Pelto sijaitsee Haapaniemen peltojen välissä ja jotkut laskevat Alhonkin kuuluvaksi Haapaniemen laajempaan peltoalueeseen.)
• Hirvipelto  + (Pelto, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valt … Pelto, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valtosen tilaan. Pelto sijaitsee Teinihaaran lähellä, vastapäätä Mäkärän tienhaaraa. Pelto on metsän ympäröimä. Se on saanut nimensä siitä, että hirvet viihtyivät siellä. ''ko siäl hirvet ain. se o nī mettäs sisäl ja hirveil‿o ai vapàus siäl.'' (VSR 1939) ja hirveil‿o ai vapàus siäl.'' (VSR 1939))
• Hevostie (Pappila)  + (Pelto, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valt … Pelto, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valtosen tilaan. Pelto kuuluu laajempaan Haapaniemen peltoalueeseen, joka alkaa Lemmettylän kylän alueelta Luhdantien vierestä ja jatkuu Kuokkiontielle asti. Pelto on saanut nimensä siitä, että se sijaitsee lähellä Kolmihaarasta erkanevaa Lehtolan tilalle vievää Hevostietä.anevaa Lehtolan tilalle vievää Hevostietä.)
• Kotopelto (Lempiskallio)  + (Pelto, joka kuuluu Mattilan tilaan ja sijaitsee tilan pelloista lähinnä kotoa. Kotopelto on iso peltoalue, joka ulottuu tilan rakennuksista Laajokeen asti. Kotopelto kuuluu laajempaan Haapaniemen peltoalueeseen.)
• Mäenpelto  + (Pelto, joka kuuluu Mynämäen Lujalan omistukseen.)
• Antinperä (Juva)  + (Pelto, joka kuuluu Mäkilän talon Kotopeltoihin. Antinperä sijaitsee Laajoen rannassa ja on taaimmaisin pelloista, jotka joskus on aitaamalla erotettu nykyisen Kotopellon alueesta. Antinperästä on käytetty myös nimeä Takamainenpelto.)
• Lähteenpelto (Nihattula)  + (Lehtolan lounaispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Ladonedusta  + (Pelto, joka kuuluu Mäkärän isoon peltoalueeseen. Pelto ulottuu Mäkäränojasta kotiin asti. Nimensä pelto on saanut sijainnistaan Takaladon edessä.)
• Saunantausta  + (Lehtolan kaakkoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Simolanrinta (pelto)  + (Pelto, joka kuuluu Mäkärän suureen ja melk … Pelto, joka kuuluu Mäkärän suureen ja melko yhtenäiseen peltoalueeseen. Pelto on laskevaa eteläistä rinnemaata ja sen lähellä on joskus ollut Simolan omistamaa metsää, josta rinne on saanut nimensä. ''kon täsä̀ o simòla mettä ollu ja täsä̀ on tämä̀ etèläne rinne.'' (PA 1950) täsä̀ on tämä̀ etèläne rinne.'' (PA 1950))
• Jokirannanpelto (Nihattula)  + (Pelto, joka kuuluu Nurmelan tilaan ja sijaitsee Laajoen rannassa. Jokirannanpeltoon kuuluu Haapapellon joenpuoleinen osa sekä kaksi muuta Laajoen rantaan tulevaa Nurmelan tilan peltolohkoa.)
• Kotopelto (Nukkila)  + (Pelto, joka kuuluu Rantasen tilaan ja sijaitsee tilan päärakennusten välittömässä läheisyydessä.)
• Järvenpää  + (Pelto, joka kuuluu entisen Lemminjärven alueeseen. Järvi on kuivattu ja tehty pelloksi. Pelto on saanut nimensä sijainnistaan entisen järven toisessa päässä.)