Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Hautausmaa  + (Pelto, joka kuuluu osana Haapamäkeen. Nimi johtuu siitä, että peltoon "o hārat heossi".)
• Ladontausta (Nihattula)  + (Pelto, joka kuuluu osana Nurmelan tilan Haapapeltoon. Pelto on saanut nimensä sijainnistaan tilan ainoan ladon takana. Vrt. Ladontaustanmetsä.)
• Kolmihaara (Nihattula)  + (Pelto, joka kuuluu osana Nurmelan tilan Haapapeltoon. Nimensä pelto on saanut sijainnistaan risteyskohdassa, joka on myös ''kolmhāra''.)
• Ojantausta (Nihattula)  + (Pelto, joka kuuluu osana Nurmelan tilan Haapapeltoon. Pelto on saanut nimensä sijainnistaan ojan takana.)
• Alainen-Vähälä  + (Pelto, joka kuuluu osana Vähälän peltoon. Vähälä sijaitsee entisen Lemminjärven alueella. Alanen-Vähälä on toinen Vähälän pelloista ja sijaitsee maastoltaan alempana kuin Yläinen-Vähälä.)
• Villenääri  + (Pelto, joka on Runon tilan Kotopeltojen ja … Pelto, joka on Runon tilan Kotopeltojen jatke. Nimityksensä pelto on saanut sijainnistaan Valtosen tilan rajalla. Nykyisen omistajan hollantilaisperäinen etunimi on muutettu kansanomaiseen asuun. Peltoa sanotaa myös Valtosen tilan edellisten omistajien mukaan Valtasenääreksi.llisten omistajien mukaan Valtasenääreksi.)
• Valtasenääri  + (Pelto, joka on Runon tilan Kotopeltojen jatke. Pelto on saanut nimensä sijainnistaa Valtosen tilan rajalla, jonka edelliset omistajat olivat sukunimeltään Valtasia. Nykyisin pellosta käytetään myös nimitystä Villenääri.)
• Yläinen-Vähälä  + (Pelto, joka on entisen Lemminjärven alueella. Pelto on toinen kahdesta Vähälän pellosta. Yläinen-Vähälä on saanut nimensä siitä, että se sijaitsee maastoltaan toista peltoa, Alaista-Vähälää, ylempänä.)
• Pappilanraja  + (Pelto, joka on joskus ollut Mäkärän peltoalueella, noin puolet nykyisestä Saunantaustan pellosta. Pappilanraja on sijainnut Pappilan kylärajan vieressä ja saanut siitä nimensä.)
• Hakalanloukas (Tiirola)  + (Pelto, joka on kuulunut Tiirolan talon mai … Pelto, joka on kuulunut Tiirolan talon maihin. Pellon tarkkaa sijaintia ei ollut mahdollista saada selville, koska nimeä ei ilmeisesti ole käytetty enää vuosikymmeniin. Pelto on saanut nimensä siitä, että paikalla on joskus sijainnut hakàlantorppa. "Ni sīn hakàlaloukkal‿o hakàlantorppa ollu." (TL 1916)laloukkal‿o hakàlantorppa ollu." (TL 1916))
• Hakala (Häntilä)  + (Pelto, joka on kuulunut samannimiseen taloon. Päärakennuksen sijainnista ei ole varmaa tietoa.)
• Kotopelto (Nakkila)  + (Pelto, joka on lähellä kotoa. Maa on entisiä Kelkan talon peltoja.)
• Kuokkamaa (yleisnimi)  + (kuokkimalla raivattu pelto)
• Uusiniitty (Saari)  + (Pelto, joka on muodostunut erään Saaren ka … Pelto, joka on muodostunut erään Saaren kartanon entisistä vuoroviljelysohkoista: Uudenniitunlohko (ks. Ripilohko). Muistitieto tietää, että Silakkakarin ja Saaren kartanon välissä on ollut Saaren lahti, jonka perällä oli Lahdenperän torppa. Uuiniitty on tämän lahden entistä pohjaa. Jo isojaon kartassa 1889-90 on Uusiniitty peltona. ''men snǟ sīn ūrenītum ʙelttò.'' peltona. ''men snǟ sīn ūrenītum ʙelttò.'')
• Niittu (Nuuskala)  + (Pelto, joka on ollut kylän yhteisenä laitumena.)
• Alis-Puntala (pelto)  + (Pelto, joka on osa Puntalanpellosta. Alis-Puntila on maastoltaan alempana kuin toinen osa Puntalanpellosta, jota nimitetään Ylis-Puntalaksi.)
• Ylis-Puntala (pelto)  + (Pelto, joka on osa isommasta Puntalanpellosta. Ylis-Puntala on tavallaan toista osaa, Alis-Puntalaa, ylempi, koska maasto on siinä kohdalla korkeampaa.)
• Kanavapelto  + (Pelto, joka on ostettu tilaan myöhemmin, eikä siis alunperin Jyrkkälän maita. Pelto on saanut nimensä siitä, että se sijaitsee kanavan, Järvenojan, varrella. ''ko se oŋ kanàva varrel.'' (VY 1921).)
• Kotopelto (Hiivola)  + (Pelto, joka on talon lähellä. ''sīn akkuna al.'' (SR 1917). Katso myös Kotometsä.)
• Kotopelto (Laukola)  + (Pelto, joka on talon lähellä. ''sīn akkuna al.'' (SR 1917). Katso myös Kotometsä.)
• Kotopelto (Telkinmäki)  + (Pelto talon lähellä.)
• Kotopelto (Katavainen)  + (Pelto, joka on talon lähellä. ''sīn akkuna al.'' (SR 1917). Katso myös Kotometsä.)
• Kotolohko (Kaukurla)  + (Pelto, joka on talon lähellä. ''sīn akkuna al.'' (SR 1917).)
• Alho (yleisnimi)  + (Pelto, joka on tavallisesti alavaa maata, muuta maastoa alempana. Paikannimistössä Alho, Analho, Pääralho)
• Kuokkamaa (Nakkila)  + (Pelto, joka on tehty nykyisten omistajien aikana. Nimensä pelto on saanut tekotavastaan, sillä se on tehty kuokkimalla.)
• Alapelto (Tursunperä)  + (Kankareen talon pohjoispuolella oleva pelto, nimitys siitä, että se on talon alapuolella. Ei kuulu enää Kankareelle, eikä tietoa, onko nimiys käytössä muilla kuin kankarelaisilla. (MK 1923))

• Jokipelto (Juvan Katunpää)  + (Pelto, joka sijaitsee Laajoen rannassa.)
• Jokipelto (Juvan Mäkilä)  + (Pelto, joka sijaitsee Laajoen rannassa.)

• Kärpännokka (Valtonen)  + (Pelto, joka sijaitsee Lemmin ja Luhdan kulmakuntien välimaastossa olevalla peltoalueella. Pelto on saanut nimensä Lepistön kylän alueella olevasta Kärpännokan niemekkeestä.)
• Ryty  + (Alhon länsipuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Kasakan Ryty'' (TMKA Mynämäki 14). Pellon läpi virtaa Rytynoja.)
• Hakalanpelto (Telkinmäki)  + (Pelto, joka sijaitsee Telkinmäen talon kaakkoispuolella. Pellon vieressä Hakalan talo.)
• Ämmänojantausta  + (Pelto, joka sijaitsee Tuokilan talosta katsottuna Ämmäojan takana (tarkka sijaintipaikka tuntematon).)
• Äijänporras (Raimela)  + (Pelto, joka sijaitsee lähellä Karjalaan johtavaa Tillintietä.)
• Haka (Kaukurla)  + (Pelto, joka sijaitsee talon kaakkoispuolella.)
• Ladontausta (Lepistö)  + (Pelto, joka sijaitseen Kärpännokanpeltojen takana Ojanrannan pellon vieressä. Nimensä pelto on saanut sijainnistaan tilan ainoan ladon takana. Pellon reunassa kulkee Ladontien ja pellon ja Kärpännokanpeltojen välissä on Ladonmäki.)
• Tahdon (yleisnimi)  + (Pieni pelto, joskus aidattu. ''kai se jokù piän pellom plänt o.'' ''lehtsuantahtomes'' (YR 1902))
• Kumiruona (Jutila)  + (Pelto, joka virallisesti kuuluu Vehmaan Kumiruonan kylään.)
• Kalmasvainio (Jokila)  + (Pelto, jolla on sijainnut Kalmasvainion torppa eli Lindgren. Vainiolle johtavaa tietä sanotaan Kalmasvainion tieksi.)
• Laihonpelto  + (Pelto, jonka joskus omistanut Karjalan Ketelisten Laiho. (AV))
• Vuotilanpelto (Kalela)  + (Pelto, jonka laidassa on ollut joskus asunto. Vertaa Mietoinen, Kaskinen, Vuotilanpelto, Vuotilankalliot.)
• Riihipelto (Anttila)  + (Pelto, jonka laidassa on tai on ollut riihi.)
• Riihipelto (Iso-Halo)  + (Pelto, jonka laidassa on tai on ollut riihi.)
• Riihipelto (Vähä-Halo)  + (Pelto, jonka laidassa on tai on ollut riihi. Kuuluu nykyään Anttilaan.)
• Iso Kuokkamaa (Sunila)  + (Ketovainion itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kuivurinpelto  + (Pelto, jonka pohjoislaidassa kuivuri.)
• Ketovainio  + (Mynäjoen itärannalla sijaitseva pelto.)
• Riihipelto (Antikkala)  + (Pelto, jonka reunassa on kaksi riihtä.)
• Riihipelto (Koivisto)  + (Pelto sijaitsee riihen lähellä.)
• Niittu (Tiirola)  + (Pelto, jonka sijaintia ei ollut mahdollista saada selville tarkasti.)
• Annastiinanloukas  + (Pelto, jonka tiedetään kuuluneen joskus viime vuosisadalla hävinneelle torpalle. Isonjaon asiakirjoissa v. 1801 sen nimenä on Ruopan sarka.)
• Riihipelto (Kurina)  + (Pelto, jonka viereen rakennettu joskus kaksi riihtä. Sijaitsee kylän keskivaiheilla.)
• Pirkonniittu  + (Pelto, jonka virallinen nimi on Pirkonniitty, mutta josta käytetään nimeä Kellarinmäentaustanpelto. Satunnaisesti joku on joskus käyttänyt pellosta nimeä Pirkonniittu. ''joskus nurmise viljo oŋ küsünü et‿oŋk mei₍äm pirkonīttu viljelükses.'' (RS 1946).)