Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kuivurinpelto  + (Pelto, jonka pohjoislaidassa kuivuri.)
• Ketovainio  + (Mynäjoen itärannalla sijaitseva pelto.)
• Riihipelto (Antikkala)  + (Pelto, jonka reunassa on kaksi riihtä.)
• Riihipelto (Koivisto)  + (Pelto sijaitsee riihen lähellä.)
• Niittu (Tiirola)  + (Pelto, jonka sijaintia ei ollut mahdollista saada selville tarkasti.)
• Annastiinanloukas  + (Pelto, jonka tiedetään kuuluneen joskus viime vuosisadalla hävinneelle torpalle. Isonjaon asiakirjoissa v. 1801 sen nimenä on Ruopan sarka.)
• Riihipelto (Kurina)  + (Pelto, jonka viereen rakennettu joskus kaksi riihtä. Sijaitsee kylän keskivaiheilla.)
• Pirkonniittu  + (Pelto, jonka virallinen nimi on Pirkonniitty, mutta josta käytetään nimeä Kellarinmäentaustanpelto. Satunnaisesti joku on joskus käyttänyt pellosta nimeä Pirkonniittu. ''joskus nurmise viljo oŋ küsünü et‿oŋk mei₍äm pirkonīttu viljelükses.'' (RS 1946).)
• Jokiranta (Liuskallio)  + (Pelto, jossa lohko Liuskallion jokaisella talolla. Pellon toinen pää ulottuu Mynäjokeen.)
• Lähteenpelto (Kuneinen)  + (Pelto, jossa lähde.)
• Oraorko  + (Pelto, jossa pohjoispuolinen osa Knuutilan Oraorko ja eteläpuolinen osa Eilun Oraorko.)
• Umpiaita  + (Pelto, josta kylän jokaisella talolla on lohko. Alue ei ole ollut aidattuna miesmuistiin. ''umpait'' = 'aidattu pelto'.)
• Savikko (Kaarleinen)  + (Ruopan itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Hirvo  + (Papinpellon eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Juutinnummi  + (Pelto, josta on tehty esihistoriallisia löytöjä. Sitä sanotaan myös Franttilannummeksi.)
• Ahola (Pursinen)  + (Pelto, josta puheessa käytetään tavallisesti nimeä Kärpännokka. Ahola on virallisluonteinen nimi)
• Luunpera  + (Pelto, josta toinen variantti Lumperla, joka pellon vieressä suvan Maulan isännän käyttämä. Kyläläiset yleensä sanovat ''lūmperà''.)
• Suotahdon  + (Pelto, jota aiemmin käytetty laitumena. Pellon pohja suomaata.)
• Härkähaka (Kaarleinen)  + (Pelto, jota aikaisemmin käytetty härkien laitumena. ''kyl ukò tiä̀s viä̀l et sī om ʙirèt herkki.'' (ukò = kertojan isoisä, OV s. 1899))
• Lokatahdon  + (Korkkismäen länsipuolella sijaitseva pieni peltolohko. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Locka Tahdon'' (TMKA, Mynämäki 57).)
• Niittu (Pursila)  + (Pelto, jota kutsutaan myös Karipelloksi. Esiintyy vanhassa kartassa vuodelta 1795 nimellä Isoniittu (TMKA).)
• Ketotahdon  + (Pelto, jota miesmuistiin ei ole käytetty laitumena.)
• Iso heinämaa  + (Sunilan pelto kartanon lounaispuolella. Pellon kahdella sivustalla kulkee tie. Pellolla on ennen kasvatettu heinää karjaa varten, ja se on suhteellisen suuri, yhtenäinen peltolohko.)
• Vilko (Antikkala)  + (Pelto, kuulunut Haijalan talolle, ei enää nykyisin. Myös Vilkonpelto. Vilko-nimeä ei osat selittää. Naapurikylän Pyheen karttaselityksessä vuodelta 1792 (isonjaon asiakirjat): ''Wilko Linda''.)
• Latoniittu (Vehmalaisten pelto)  + (Pelto, kuulunut aikaisemmin samannimisenä Peren sotilasvirkataloon, myöhemmin Latoniitun lohkotilaan. ''josku ma₍ilmas ollu latònītumpello ja torp.'' (KH).)

• Kaukkulanloukas  + (Pelto, kuulunut ennen Kaukkurlan kylään.)

• Lailanpelto  + (Pelto, kuulunut kirkonkylän Lailan taloon. Taloa ei enää ole, mutta pelto säilyttänyt alkuperäisen nimensä.)
• Uusipelto (Koivisto)  + (Pelto, käytöstä jäänyt nimi. Nykyisin Vireeninpelto.)
• Lähteenorko (Antikkala)  + (Pelto, laidassa hyvä luonnonlähde (orko on nyk. maastoterminä tuntematon). Isonjaon asiakirjat v. 1807 ''Lähde Orko''.)
• Lähteenpelto (Kuuskorpi)  + (Pelto, laidassa kaivo; myös Kaivontaustapelto (nuorempi nimitys).)
• Rannanloukas (Pyhäranta)  + (Pelto, lähellä merenrantaa.)
• Pirikka  + (Pelto, Kukolan kylän ulkopalsta keskellä Mietoisten Uhlun kylän ulkopalstaa.)
• Lähteenpelto (Hiivola)  + (Pelto, nimi johtuu siinä olevasta kaivosta ''peltolähre''.)
• Vähäpelto (Pyhe)  + (Pelto, nykyisin hiukan isompi kuin Isopelto.)
• Uusi-Kartano  + (Pelto, ollut Karjalan Haanperän hallussa.)
• Iso Kuokkamaa (Valtola)  + (Pelto, ollut isompi kuin Pikku Kuokkamaa, jota myöhemmin suurennettu.)
• Niittu (Anttila)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Niittu (Valaskallio)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Niittu (Iso-Halo)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Niittu (Nikula)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Niittu (Paavola)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Niittu (Vuola)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Vuossio (Haankylä)  + (Pelto, osa Knuutilan kantatalon Alhonmaata. (KS) Haankyläläiset eivät tunne enää: omistajat vaihdelleet. Vrt. Kukolan Vuossio.)
• Heikinsuo  + (Pelto, osa suota. Mäkilän kantatalon maalla, joka ulkopalstaa Karjalassa. (A.V.))
• Piha (Haankylä)  + (Pelto, pellon pohjoisosassa Vähä-Piha, eteläosassa Iso-Piha. Pihasta pohjoiseen Töllivuoren takana Eilun kantatalon Pihassuo. Sanotaan myös Pihanpelto.)
• Rannanloukas (Kumiruona)  + (Pelto, pitkänmuotoinen, lähelle merenrantaa ulottuva.)
• Salinpäätypelto  + (Pelto, pitkänmuotoinen, talon päädyn kohtalta alkava. Kaivo sen talonpuoleisessa laidassa: Salinpäätylähde eli Salipäätykaivo (nuorempi nimitys).)
• Vähäpelto (Soukko)  + (Pelto, pohjoispuolella Isopelto. Vain vanhimman oppaan (87 v.) tietämä nimi. Nähtävästi sama kuin isonjaon asiakirjain (v. 1807) mainitsema ''Kylän Vainio''.)
• Riihipelto (Sydänperä)  + (Pelto, päässä riihi.)
• Kyrölänloukas  + (Pelto, rajoittuu Telkinmäestä n. 40 sitten lohkottuun tilaan (Kyrölä sukunimen mukaan, virallisesti Mahalmäki, ei kansanomaisessa käytössä).)
• Vasikkahaka (Pursinen)  + (Pelto, rinnakkaisnimi Vähäpelto. / Korkkismäen itäpuolella sijaitseva peltolohko.)