Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Niittu (Vuola)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Niittu (Anttila)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Niittu (Valaskallio)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Niittu (Paavola)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Niittu (Nikula)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Niittu (Iso-Halo)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Vuossio (Haankylä)  + (Pelto, osa Knuutilan kantatalon Alhonmaata. (KS) Haankyläläiset eivät tunne enää: omistajat vaihdelleet. Vrt. Kukolan Vuossio.)
• Heikinsuo  + (Pelto, osa suota. Mäkilän kantatalon maalla, joka ulkopalstaa Karjalassa. (A.V.))
• Piha (Haankylä)  + (Pelto, pellon pohjoisosassa Vähä-Piha, eteläosassa Iso-Piha. Pihasta pohjoiseen Töllivuoren takana Eilun kantatalon Pihassuo. Sanotaan myös Pihanpelto.)
• Rannanloukas (Kumiruona)  + (Pelto, pitkänmuotoinen, lähelle merenrantaa ulottuva.)
• Salinpäätypelto  + (Pelto, pitkänmuotoinen, talon päädyn kohtalta alkava. Kaivo sen talonpuoleisessa laidassa: Salinpäätylähde eli Salipäätykaivo (nuorempi nimitys).)
• Vähäpelto (Soukko)  + (Pelto, pohjoispuolella Isopelto. Vain vanhimman oppaan (87 v.) tietämä nimi. Nähtävästi sama kuin isonjaon asiakirjain (v. 1807) mainitsema ''Kylän Vainio''.)
• Riihipelto (Sydänperä)  + (Pelto, päässä riihi.)
• Kyrölänloukas  + (Pelto, rajoittuu Telkinmäestä n. 40 sitten lohkottuun tilaan (Kyrölä sukunimen mukaan, virallisesti Mahalmäki, ei kansanomaisessa käytössä).)
• Vasikkahaka (Pursinen)  + (Pelto, rinnakkaisnimi Vähäpelto. / Korkkismäen itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Alamainenpelto  + (Pelto, saanut nimensä sijainnistaan pitkän maalohkon kolmesta pellosta tavallaan alimmaisena, koska maasto laskee kotoa Laajokeen päin mentäessä. Peltoa sanotaan lyhyemmin Alapelloksi.)
• Santanummi (Valaskallio)  + (Pelto, sen päässä sorakuoppa. Pitäjänkartan Nummila on puhdas rekisterinimi.)
• Uusiniittu (Katavainen)  + (Pelto, sijaitsee Kustavintien ja Valaskalliontien väliin jäävässä kulmassa.)
• Randa Vainio  + (Pelto, talosta merenrantaan päin, isonjaon asiakirjoissa v. 1805.)
• Uutismaa  + (Pelto, tarkka sijaintipaikka tuntematon.)
• Ranta (Sydänperä)  + (Pelto, ulottuu talon läheltä lähelle meren rantaa; jatkuu niittynä rantaan asti.)
• Ukuri  + (Pelto, vain vanhimman oppaan tietämä. ''ei ukùri olèkka mūt kon, oŋk sīŋ kaks sarkka taik mitä̀ sīn o, ei sīn mūt ol.'' (ML 1880))
• Halonmaa  + (Pelto, vanhaa Halon talon maata, Halo talo Valaskallion kylässä vars. Mietoisissa. Yleisesti tunnettu, vrt. Isohalo, Vähähalo.)
• Vähäpelto (Pursinen)  + (Pelto, vertaa Isopelto. Rinnakkaisnimi Vasikkahaka.)
• Vuossio (Kukola)  + (Pelto, vertaa pohjoispuoella Karjalan Haankylän Vuossio. Palsta kuulunut alkuaan Kukolan Pietilän taloon.)

• Haijala (Kalela)  + (Pelto, vrt. Haijainen, joka lähellä)

• Kolinpelto  + (Pelto, vrt. Toolenkolinpelto, joka Kolinpellon itäpuolella.)
• Juti  + (Pelto, vrt. eteläpuolella oleva Vähäjutti.)
• Paska-alho (Aarlahti)  + (Pelto, yleensä vain Alho. Nimen synnystä ei ole muistitietoa, mutta arvellaan alkuosan tulleen nimeen siksi, että tämä alava, vetinen nitty on ollut ylen työläs raivattava.)
• Ylinentahdon (Pyhäranta)  + (Pelto, ylempänä rannasta kuin Pitkätahdon.)
• Jokisuo (Haankylä)  + (Pelto, ympärillä suota, eteläpuolella Mynämäen Vihavan Jokisuo. Aikaisemmin Mattilan kantatalon pelto.)
• Juvarla  + (Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri pel … Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella ''latòmaihi'' (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ''ju₍arla'', vanh. muistavat vielä ''kallilatòmān'', joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja ''isòlaròmān'', joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut ''isòmammammā'' (S. Talola 79 v.). Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ''ju₍arla₍ukùra'' (27: 51 5), toisinaan nimitetään ''laukola₍ukùra'', Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. ''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja. Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä. Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ''ju₍arla'', erillisempi osa ''ju₍arlarinna'' (27: 51 3). ''noit sarvoi sanòta ju₍arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.'' Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ''ju₍arla₍ojà'' (27->26: 51->50).ä lähtee ''ju₍arla₍ojà'' (27->26: 51->50).)
• Soukka (Juva)  + (Entinen pelto ja niitty, joka nyttemmin on metsitetty. Muodostaan pelto on ollut pitkä ja kapea. Peruskarttaan on merkitty virheellisesti nimeksi Juvansuo. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu ''Soukon Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Mäkitie  + (Pelto- ja metsätie, joka lähtee Kuokkionti … Pelto- ja metsätie, joka lähtee Kuokkiontiestä ja jota pitkin on joskus kuljettu kirkonkylään. Nimensä tie on saanut heti Hevostienpeltojen jälkeen tiessä olevasta mäestä, jota jotkut kutsuvat Hevostienkallioksi. Tiestä käytetäänkin yleisemmin nimeä Hevostie.tä käytetäänkin yleisemmin nimeä Hevostie.)
• Laidun (Pyhe)  + (Pelto.)
• Isänniittu  + (Pelto. Aik. Väärikkälän ja Knuutilan kantatalojen niittua.)
• Mikontahdon  + (Pelto. Haastateltavat eivät muistaneet tar … Pelto. Haastateltavat eivät muistaneet tarkkaa sijaintipaikkaa; sen sijaan pellon nimen synty on seuraavanlainen: ''semmone miko pit kortterias hakav viäres. sit ko sīt hakat tehti pelto ni se ol mikontahron.'' (AA 83 v.). Appellatiivi 'tahdon' tarkoittaa peltoa, joka on erillään talon kotipalstasta.toa, joka on erillään talon kotipalstasta.)
• Paavalinloukas  + (Pelto. Henkilöstä, jonka mukaan nimi on annettu, ei ole tietoa.)
• Laitumenperä  + (Pelto. Ilmeisesti on sen ja talon välillä olevassa metsässä joskus laidunnettu karjaa. Koska pelto on tavallaan kahdessa lohkossa, käytetään myös monikollista ilmaisua Laitumenperänpellot.)
• Vähäpelto (Koivisto)  + (Pelto. Isoapeltoa ei ole ainakaan nykyään. Pellon takana on Vähänpellonperä.)
• Kakutti (Palokylän pelto)  + (Pelto. Isojaon asiakirjoissa v. 1801 nimellä Kakutin Nijttu. Vuoden 1807 asiakirjoissa t-kirjamen mukaiset asut: Takutti, Takutin Tahdon (lienee laskettavissa kirjurin haksahduksen tiliin; nimestäjän arvelu).)
• Saarikko (Kalela)  + (Pelto. Isojaontäydennys 1905: Kleemolan kantatalolla Saarikon palsta.)
• Kilupirtti (pelto)  + (Pelto. Kuulunut hävitettyyn Mäkiläntorppaan. (EK))
• Koiluodonpelto  + (Pelto. Lähellä on Koiluodon torppa, joka on Koiluodon mäessä. ''satùlmākarin torp on tosà koiluaromʙellos.'')
• Kaalimaa  + (Pelto. Mattilan ja Knuutilan kantatalojen Kaalimaat rintasin Mattilan talon pohjoispuolella. Knuutilan Kaalimaasta osa Salorannan lohkotilan Vasikkahakaa ja Kotopeltoa. Katso myös ''kālmā₍ojà''.)
• Kytä (pelto)  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Kytä (Perintötalo)  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Junninperkko  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Junnin Perko''.)
• Kölhä (Valaskallio)  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Kölhä Nijttu''.)
• Liinikko  + (Pelto. Nimen syytä ei tiedetä (hyvin vanha nimi).)
• Kylmävainio (Ravea)  + (Pelto. Nimi johtuu sen hallanarkuudesta. Sen halki virtaava luonnonoja on ''külmävainio₍ojà''.)