Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kaskela  + (Pelto Laajoen rannassa. Pelto on aikoinaan erotettu Lemmettylän kylän Nukin tilasta ja entisen omistajan sukunimi on ollut Kaski. Kaskelaa useammin pellosta käytetään nimeä Ruutinmäenpelto.)
• Kulmanraja  + (Pelto Laajoen rannassa. Pelto on saanut nimensä sijainnistaan Kivikylän ja Juvan kylien rajalla. Pelto on tavallaan myös kulmaus. ''semmoneŋ kulma ollu.'' (AH 1921).)
• Ajankulu  + (Pelto Ladontaustan pellon vieressä Lemmino … Pelto Ladontaustan pellon vieressä Lemminojan rannassa. Nimen on keksinyt joku tilan työmies joskus, koska pellolla on aina kulunut niin paljon aikaa peltotöissä tai työkalujen rikkoontumisen takia. ''siäl‿o ain aik kulùnu. jokù ruven risàma. jǟn vetelä.'' (MM 1945). ''üks tüämiäs keksinük ko siäl kulus nīm paljo aikka ko nītetti ja --.'' (AH 1923) paljo aikka ko nītetti ja --.'' (AH 1923))
• Pajantausta  + (Pelto Lehtistenkartanon eteläpuolella.)
• Ojanranta  + (Pelto Lemminojan rannassa, Ladontaustan pellon vieressä. Pelto on antanut nimensä Ojanrannanmetsälle.)
• Niittu (Munnuinen)  + (Pelto Lemminojan varressa. Niittu on mutamaata, eikä ole viljelyn kannalta hyvä pelto, koska sinne nousee vesi märkinä aikoina. Niittua onkin käytetty pääasiassa karjan laidunmaana ja siellä on tehty heinää. Niitun pellolle vie Niituntie.)
• Risuloukka  + (Pelto Lemmintien ja Lemminojan välissä. Ni … Pelto Lemmintien ja Lemminojan välissä. Nimen tuntevat vain vanhimmat kyläläiset. Omistajat käyttävät itse pellosta nimeä Isompikappale, joka tarkoittaa suurempaa peltoaluetta kuin mikä joskus on nimetty Risuloukkaksi. ''kai siäl jotta risui sit‿o joskus ollu.'' (EV 1925)jotta risui sit‿o joskus ollu.'' (EV 1925))
• Siperia  + (Pelto Lemmintien vieressä lähellä Mietoisten rajaa. Pelto kuuluu osana suurempaan Mustassuon peltoon. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. Pelto on kuitenkin melko karua ja kivikkoista maata. ''vähäŋ kivìnen toi sipèria o.'' (JE 1949))
• Hyyrönmaa  + (Pelto Luhdan isolla joenranta-alueella. Pelto on ostettu Hyyröltä ja saanut nimensä entisen omistajan sukunimen mukaan. Peltoa kutsutaan myös Luhdanpelloksi.)
• Kaivohaka (pelto Lepistössä)  + (Pelto Maansillan ja Pääralhon peltojen välissä. Pelto on saanut nimensä pellon lähellä olevasta luonnonkaivosta. ''kaitaise veikko vainam pelto. puhus aiŋ kaivohāst, kaivohā nimel.'' (PA 1950).)
• Vaheketo (Majalainen)  + (Pelto Majalaisissa. Vieressä Mustilan Alistalon ja Ylistalon sekä Munttisten Vahekedot.)
• Suopelto (Munnuinen)  + (Pelto Markunkorvensuon itäpuolella. Orkovakkisten Kivilän lohkotilan hallussa.)
• Peeni  + (Pelto Matinniitun peltojen vieressä. Pellosta käytetään myös nimeä Peeninpelto.)
• Härkähaka (Saaren pelto)  + (Pelto Matometsästä vähän matkaa pohjoiseen. Ollut ennen laidunmaana. ''härkhās kaik mōnamiäste lehmä olìvap päivisi.'' (EG 1910).)
• Järvenranta (Katavainen)  + (Pelto Mietoisten ja Mynämäen pitäjien rajalla. Pelto on entistä Lemminjärven pohjaa. Järvenranta on tehty pelloksi sotien jälkeen, kun järvi on padottu ja keinokuivattu. ''järvi parottu. keinokuivattu. jälkke soran tehtüp pelloks.'' (HV 1922).)
• Haraistenraja  + (Pelto Mustanojan ja Mietoisten rajan välissä. Pelto kuuluu osana suurempaan Mustassuon peltoon. Nimensä pelto on saanut sijainnistaan Mietoisten rajalla, koska rajan toisella puolella on Mietoisten pitäjän Haraisten kylän aluetta.)
• Isoniittu (Rauvola)  + (Pelto Myllymäen eteläpuolella, Pikkuniitun vieressä.)
• Juuselan Sisarluodon palstatila  + (Pelto Mynäjoen ja Koivumäen välissä. Kuuluu Juuselaan.)
• Kotopelto (Ruonkallio)  + (Pelto Mynäjoen rannassa kylän länsiosassa. Nimi Kotopelto johtuu siitä, että pelto sijaitsee ko. talon lähellä.)
• Vähäpelto (Hiippavuori)  + (Pelto Myötämäen vieressä.)
• Omaosa  + (Pelto Pahanpaijun pellon takana. Peltoa sanotaan Omaksiosaksi, koska se on vanhempi kuin Pahanpaijunpelto, joka on ostettu myöhemmin.)
• Alho (Juva)  + (Rytyn koillispuolella sijaitseva pieni peltolohko)
• Palontahdon (Pyhäranta)  + (Pelto Palometsän kupeella.)
• Perentahdon  + (Pelto Perentahdon eli Pirttitahdon Perenmutkan pohjoispuolella.)
• Perkkiö (Vehmalainen)  + (Pelto Perkkiönojan molemmin puolin, vuodesta 1936 Kylänpään Vilhon. Samanniminen pelto myös Kettelisten Puskolla.)

• Heippelto  + (Pelto Pikkuniitun vieressä.)

• Pirjeriste (pelto)  + (Pelto Pirjeristen mäen syrjässä. Alue on ollut joskus kyläläisten urheilukenttänä. Viljelyksessä se on ollut vuodesta 1911.)
• Lipposenpelto  + (Pelto Rantasen tilan ja Elontien välissä. Peltoa on Lemminojan kummallakin puolella. Nimensä pelto on saanut edellisen omistajan mukaan.)
• Pikkuniittu (Rauvola)  + (Pelto Rauvolan länsiosassa Isonniitun vieressä.)
• Katavahaka (Pursinen)  + (Pelto Riainen- ja Rauma-nimisten lohkojen välissä.)
• Peräpelto (Kalelan Kivelä)  + (Pelto Ruokasuon pohjoiskulmassa eli perällä.)
• Niittu (Ruonkallio)  + (Pelto Ruonkallio-nimisen kallion länsipuolella. Ollut kauan sitten niittynä; nyt on peltona.)
• Lahti  + (Pelto Saaren kartanon takana. Ollut ennen luonnonniittynä, jossa kartanon karja oli laitumella. Nykyisinkin alue on vain osittain viljelyksessä. ''lehmä olìva lahrel. -- mut kül sīn viäl semmost vesìjättömāt‿o.'' (EG 1910).)
• Tammimäenpelto  + (Pelto Tammimäen länsipuolella. Rinnakkaisnimi Kauvaistenaluspelto.)
• Saloranta (Raimela)  + (Pelto Tillintien ja Lahomaansuon välissä. Puheessa pellosta käytetään tavallisesti nimeä Ukkosenpelto.)
• Ukkosenpelto (Raimela)  + (Pelto Tillintien ja Lahomaansuon välissä. … Pelto Tillintien ja Lahomaansuon välissä. Ukkosenpelloksi kutsutaan koko peltoaluetta, joka sijaitsee Suonviemärin molemmilla puolilla, Raimelan ja Lankkisten kylien rajasta Äijänportaan peltoon asti. Nimensä pelto on saanut siitä, että se on ostettu Ukkosen perikunnalta. Pellon virallinen nimi on Saloranta, mutta sitä ei puheessa tavallisesti käytetä. Ukkosenpellosta käytetään myös nimeä Ukkosenmaa: ''ukkosemā o enne viarun tiähāra." (RS 1946)ukkosemā o enne viarun tiähāra." (RS 1946))
• Hirsmaaviitta  + (Pelto Töllivuoren rinteessä, pellon syrjässä vanha kellari, jonka peruja ei tunneta. Maasta läydetty hirsiä. (OM))
• Pihassuo (Haankylä)  + (Pelto Töllivuoren takana eli pohjoispuolella. Pellosta etelään vuoren toisella puolella Väärikkälän Piha.)
• Navetanpelto  + (Pelto Uhlun ja Vähäkylän rajalla, Suorsankurkunojan varressa. Pellon omistaa MV.)
• Latoniittu (Uhlu)  + (Pelto Uhlun kylän kaakkoisosassa. Uhlun puolella oleva osa kuuluu Anttilan tilan maihin, kylänrajan toiselle puolelle jäävä osa kuuluu Lehtisten kartanolle. ''latònītul kasva hüvä̀ vilja'' (LA 1898).)
• Vähäjoenpelto  + (Pelto Ukshaan ja Rannan välissä.)
• Pirtinpelto (Vähäkylä)  + (Pelto Vähäkylän talon takana.)
• Aitantausta (Kumiruona)  + (Pelto aitan takana.)
• Puodinpelto (Karkoinen)  + (Pelto aivan kylän pohjoisosassa. Siellä sijainnut ennen vanhaan kauppaliike; siitä johtuu pellon nimi.)
• Kellarinpelto (Karkoinen)  + (Pelto aivan talon lähellä pihapiirissä.)
• Järven puolinen peldo  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa 1801 (nyk. Pellonperä). Nimi osoittaa, että tällä suunnalla vielä tällöin oli järvi tai ainakin että sen olemassaolo muistettiin. Ks. Järviniittu, Leija.)
• Kirkomän ärinen Wainjo  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801 (Kirkkomäki kylä Vehmaalla; pelto sillä suunnalla talosta). Nykyisin Ruopanperä.)
• Bommasten ärinen peldo  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801 (Pummainen = talo Vehmaan puolella; maat rajoittuvat tähän peltoon). V. 1807: ''B. ä. Vainio''.)
• Hjerpin Tahdon  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801 (yksi opas, 74-vuotias, muisti joskus kuulleensa tällaisen nimen).)
• Torpan puolinen Wainjo  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801. Tällä suunnalla on ollut kaksikin torppaa: Kavanteri ja Kraatari. Katso Isopelto.)
• Isan Tahdon  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801: v. 1807: Isän Tahtoma (uudempi nimi Justiinantahdon).)