Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Juuselan Sisarluodon palstatila  + (Pelto Mynäjoen ja Koivumäen välissä. Kuuluu Juuselaan.)
• Kotopelto (Ruonkallio)  + (Pelto Mynäjoen rannassa kylän länsiosassa. Nimi Kotopelto johtuu siitä, että pelto sijaitsee ko. talon lähellä.)
• Vähäpelto (Hiippavuori)  + (Pelto Myötämäen vieressä.)
• Omaosa  + (Pelto Pahanpaijun pellon takana. Peltoa sanotaan Omaksiosaksi, koska se on vanhempi kuin Pahanpaijunpelto, joka on ostettu myöhemmin.)
• Alho (Juva)  + (Rytyn koillispuolella sijaitseva pieni peltolohko)
• Palontahdon (Pyhäranta)  + (Pelto Palometsän kupeella.)
• Perentahdon  + (Pelto Perentahdon eli Pirttitahdon Perenmutkan pohjoispuolella.)
• Perkkiö (Vehmalainen)  + (Pelto Perkkiönojan molemmin puolin, vuodesta 1936 Kylänpään Vilhon. Samanniminen pelto myös Kettelisten Puskolla.)
• Heippelto  + (Pelto Pikkuniitun vieressä.)
• Pirjeriste (pelto)  + (Pelto Pirjeristen mäen syrjässä. Alue on ollut joskus kyläläisten urheilukenttänä. Viljelyksessä se on ollut vuodesta 1911.)
• Lipposenpelto  + (Pelto Rantasen tilan ja Elontien välissä. Peltoa on Lemminojan kummallakin puolella. Nimensä pelto on saanut edellisen omistajan mukaan.)
• Pikkuniittu (Rauvola)  + (Pelto Rauvolan länsiosassa Isonniitun vieressä.)
• Katavahaka (Pursinen)  + (Pelto Riainen- ja Rauma-nimisten lohkojen välissä.)
• Peräpelto (Kalelan Kivelä)  + (Pelto Ruokasuon pohjoiskulmassa eli perällä.)
• Niittu (Ruonkallio)  + (Pelto Ruonkallio-nimisen kallion länsipuolella. Ollut kauan sitten niittynä; nyt on peltona.)
• Lahti  + (Pelto Saaren kartanon takana. Ollut ennen luonnonniittynä, jossa kartanon karja oli laitumella. Nykyisinkin alue on vain osittain viljelyksessä. ''lehmä olìva lahrel. -- mut kül sīn viäl semmost vesìjättömāt‿o.'' (EG 1910).)
• Tammimäenpelto  + (Pelto Tammimäen länsipuolella. Rinnakkaisnimi Kauvaistenaluspelto.)
• Saloranta (Raimela)  + (Pelto Tillintien ja Lahomaansuon välissä. Puheessa pellosta käytetään tavallisesti nimeä Ukkosenpelto.)
• Ukkosenpelto (Raimela)  + (Pelto Tillintien ja Lahomaansuon välissä. … Pelto Tillintien ja Lahomaansuon välissä. Ukkosenpelloksi kutsutaan koko peltoaluetta, joka sijaitsee Suonviemärin molemmilla puolilla, Raimelan ja Lankkisten kylien rajasta Äijänportaan peltoon asti. Nimensä pelto on saanut siitä, että se on ostettu Ukkosen perikunnalta. Pellon virallinen nimi on Saloranta, mutta sitä ei puheessa tavallisesti käytetä. Ukkosenpellosta käytetään myös nimeä Ukkosenmaa: ''ukkosemā o enne viarun tiähāra." (RS 1946)ukkosemā o enne viarun tiähāra." (RS 1946))
• Hirsmaaviitta  + (Pelto Töllivuoren rinteessä, pellon syrjässä vanha kellari, jonka peruja ei tunneta. Maasta läydetty hirsiä. (OM))
• Pihassuo (Haankylä)  + (Pelto Töllivuoren takana eli pohjoispuolella. Pellosta etelään vuoren toisella puolella Väärikkälän Piha.)
• Navetanpelto  + (Pelto Uhlun ja Vähäkylän rajalla, Suorsankurkunojan varressa. Pellon omistaa MV.)
• Latoniittu (Uhlu)  + (Pelto Uhlun kylän kaakkoisosassa. Uhlun puolella oleva osa kuuluu Anttilan tilan maihin, kylänrajan toiselle puolelle jäävä osa kuuluu Lehtisten kartanolle. ''latònītul kasva hüvä̀ vilja'' (LA 1898).)
• Vähäjoenpelto  + (Pelto Ukshaan ja Rannan välissä.)
• Pirtinpelto (Vähäkylä)  + (Pelto Vähäkylän talon takana.)

• Aitantausta (Kumiruona)  + (Pelto aitan takana.)

• Puodinpelto (Karkoinen)  + (Pelto aivan kylän pohjoisosassa. Siellä sijainnut ennen vanhaan kauppaliike; siitä johtuu pellon nimi.)
• Kellarinpelto (Karkoinen)  + (Pelto aivan talon lähellä pihapiirissä.)
• Järven puolinen peldo  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa 1801 (nyk. Pellonperä). Nimi osoittaa, että tällä suunnalla vielä tällöin oli järvi tai ainakin että sen olemassaolo muistettiin. Ks. Järviniittu, Leija.)
• Kirkomän ärinen Wainjo  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801 (Kirkkomäki kylä Vehmaalla; pelto sillä suunnalla talosta). Nykyisin Ruopanperä.)
• Bommasten ärinen peldo  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801 (Pummainen = talo Vehmaan puolella; maat rajoittuvat tähän peltoon). V. 1807: ''B. ä. Vainio''.)
• Hjerpin Tahdon  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801 (yksi opas, 74-vuotias, muisti joskus kuulleensa tällaisen nimen).)
• Torpan puolinen Wainjo  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801. Tällä suunnalla on ollut kaksikin torppaa: Kavanteri ja Kraatari. Katso Isopelto.)
• Isan Tahdon  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801: v. 1807: Isän Tahtoma (uudempi nimi Justiinantahdon).)
• Väli Sarka  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1807 (poikki Kiimanpellon).)
• Kylän Vainio  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1807 (v. 1801: ''Kylän Wainjo''). Ks. Vähäpelto.)
• Kalima  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1807. Lienee luettava ''kālimā''; nykyisin tuntematon.)
• Halava Vainio  + (Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1807; nykyisin tuntematon nimi. Siihen rajoittuva niitty: Halava Orko (1: 11E 1); tällaisesta muistetaan joskus puhutun: halavorko : -orvos.)
• Mären ärinen peldo  + (Pelto isonjaon asiakirjojen mukaan (v. 1801); v. 1807: Merenpuolinen Peldo. Nämä nimet ovat tuskin olleet kansanomaisesti käytettyjä (nimestäjän arvelu). Nykyisin ''hāloukas''.)
• Vasikkahaka (Haankylä)  + (Pelto ja laidunmetsä, osa Knuutilan Kaalimaasta.)
• Lähdevainio  + (Pelto ja metsittynyt pelto, joka sijaitsee Hyypänvuoren eteläpuolella. Vuoden 1819 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Lähde Wainio'' (TMKA, Mynämäki 69).)
• Toupinsuo  + (Pelto ja suo, kuuluu Kaivattulanmetsään. E … Pelto ja suo, kuuluu Kaivattulanmetsään. Erotettu Mietoisten Kaivattulan Toupilan kantatalosta. Kartassa Toupinsuo paikallistettu liian pohjoiseen, huom. Antikkalan maahan (ks. Antikkalanmetsä). Kuitenkin Antikkalan alueelle Toupinsuo jatkuu yl. puhuttaessa (LN, TM).Toupinsuo jatkuu yl. puhuttaessa (LN, TM).)
• Juankorpi  + (Pelto ja ympärillä olevaa metsää ja suota. Maarekisterissä kirjakielistetty muotoon Juvankorpi.)
• Isohaka (Juva)  + (Pelto joka kuuluu Mäkilän taloon ja sijait … Pelto joka kuuluu Mäkilän taloon ja sijaitsee Kivikyläntien ja Laajoen välissä. Isohakaa on joskus käytetty laidunmaana. Mäkilän Isossahaassa sijaitsee iso irtolohkare, Jättiläisenjalka. Isohaka on myös koko iso peltoalue, joka alkaa Mäkilän maasta ja jatkuu Kannustimenojaan asti. Muut Isohaan pellot kuuluvat Kivikylässä asuville viljelijöille.uluvat Kivikylässä asuville viljelijöille.)
• Pihatontausta (Nihattula)  + (Pelto joksi joskus nimitetty Mäkärän peltoalueella olevan nykyisen Saunantaustan pellon tienpuoleista puoliskoa. Pelto on kotoa katsottuna sijainnut pihaton eli navetan takana ja saanut siitä nimensä.)
• Maijanalho  + (Pelto kahden metsäisen mäen välissä, tunnetaan myös Maijanniittuna. Nykyisin Mikolan eli Ali-Kouhilan omistuksessa.)
• Kaivontaustapelto  + (Pelto kaivon takana. Vanhemmalle, 73-vuotiaalle, oppaalle tämä nimi oli tuntematon; hänen mukaansa Lähteenpelto.)
• Härkälä (Lemmi)  + (Pelto kuuluu Mietoisten Haraisten (Lemmi) … Pelto kuuluu Mietoisten Haraisten (Lemmi) Kivilän tilaan. Pelto sijaitsee Elontien varressa ja sitä on Lemminojan kummallakin puolella. Pellon osat erotetaan puheessa ilmauksilla ''viämäriŋ kotòpual ja viämärin takàpual'' tai ''nü mennän toispual‿ojà'' tai ''tälpual‿ojà'' (HV 1922). Härkälä on alunperin kuulunut Mynämäen Palolaisten Härkälän taloon ja saanut siitä nimensä.n Härkälän taloon ja saanut siitä nimensä.)
• Uperainen  + (Pelto kylän eteläosassa Mietoinen-Mynämäki-maantien ja Mynäjoen välissä. ''sitä e sit tiär mist se nimi johtū, mut uperaine se o ollu nīŋ kauaŋ ko muistetā.'' (MH 50 v.))
• Saunanpelto (Mannuinen)  + (Pelto kylän eteläosassa metsän keskelä. Pellon reunassa sijainnut ennen sauna; siksi Saunanpelto.)
• Pikkuniittu (Saari)  + (Pelto kylän eteläosassa. Vieressä Isoniittu. ''pikkunīttu‿o siäl isònītu ja hevòŋkavi₍o välìs.'' (EG 1903))