Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Isänniittu  + (Pelto. Aik. Väärikkälän ja Knuutilan kantatalojen niittua.)
• Mikontahdon  + (Pelto. Haastateltavat eivät muistaneet tar … Pelto. Haastateltavat eivät muistaneet tarkkaa sijaintipaikkaa; sen sijaan pellon nimen synty on seuraavanlainen: ''semmone miko pit kortterias hakav viäres. sit ko sīt hakat tehti pelto ni se ol mikontahron.'' (AA 83 v.). Appellatiivi 'tahdon' tarkoittaa peltoa, joka on erillään talon kotipalstasta.toa, joka on erillään talon kotipalstasta.)
• Paavalinloukas  + (Pelto. Henkilöstä, jonka mukaan nimi on annettu, ei ole tietoa.)
• Laitumenperä  + (Pelto. Ilmeisesti on sen ja talon välillä olevassa metsässä joskus laidunnettu karjaa. Koska pelto on tavallaan kahdessa lohkossa, käytetään myös monikollista ilmaisua Laitumenperänpellot.)
• Vähäpelto (Koivisto)  + (Pelto. Isoapeltoa ei ole ainakaan nykyään. Pellon takana on Vähänpellonperä.)
• Kakutti (Palokylän pelto)  + (Pelto. Isojaon asiakirjoissa v. 1801 nimellä Kakutin Nijttu. Vuoden 1807 asiakirjoissa t-kirjamen mukaiset asut: Takutti, Takutin Tahdon (lienee laskettavissa kirjurin haksahduksen tiliin; nimestäjän arvelu).)
• Saarikko (Kalela)  + (Pelto. Isojaontäydennys 1905: Kleemolan kantatalolla Saarikon palsta.)
• Kilupirtti (pelto)  + (Pelto. Kuulunut hävitettyyn Mäkiläntorppaan. (EK))
• Koiluodonpelto  + (Pelto. Lähellä on Koiluodon torppa, joka on Koiluodon mäessä. ''satùlmākarin torp on tosà koiluaromʙellos.'')
• Kaalimaa  + (Pelto. Mattilan ja Knuutilan kantatalojen Kaalimaat rintasin Mattilan talon pohjoispuolella. Knuutilan Kaalimaasta osa Salorannan lohkotilan Vasikkahakaa ja Kotopeltoa. Katso myös ''kālmā₍ojà''.)
• Kytä (Perintötalo)  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Kytä (pelto)  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa.)
• Junninperkko  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Junnin Perko''.)
• Kölhä (Valaskallio)  + (Pelto. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Kölhä Nijttu''.)
• Liinikko  + (Pelto. Nimen syytä ei tiedetä (hyvin vanha nimi).)
• Kylmävainio (Ravea)  + (Pelto. Nimi johtuu sen hallanarkuudesta. Sen halki virtaava luonnonoja on ''külmävainio₍ojà''.)
• Pirtinpelto (Ravea)  + (Pelto. Nimi johtuu siitä, että sen kohdalla jokirannassa on ollut muonaväen sauna (pirtti 'savusauna').)
• Saliladonpelto  + (Pelto. Nimi johtuu siitä, että siinä on ol … Pelto. Nimi johtuu siitä, että siinä on ollut asuinrakennuksen salista tehty hirsilato (purettu kauan sitten). Nimi on nykyisin jäänyt käytöstä; siitä ja toisesta Pyheen kylän rajalla olevasta pellosta, Matokankareenpellosta, käytetään yhteisnimitystä ''pühèrajàmʙello''.tetään yhteisnimitystä ''pühèrajàmʙello''.)
• Koijumetsä (Uhlu)  + (Pelto. Nimi tullut siitä, että paikalla on ennen kasvanut koivumetsää. Rinnakkaisnimenä Isoniittu.)
• Ketolaloukas  + (Ketolan viereinen pelto on Ketolaloukas. Se on aikoinaan ollut pientilojen yhteislaitumena. Katso loukas.)
• Nopsala (Kalleinen)  + (Pelto. Nimityksen ikää tai alkuperää ei tiedetä.)
• Nikulanmaa  + (Mynämäen Lemmettylän Jaakolan länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Paavonpelto  + (Pelto. Ostettu tilaan Paavo-nimiseltä mieheltä. Rinnakkaisnimi Lähteenloukas.)
• Koskenhuhta (Valtola)  + (Pelto. Pellon läpi kulkevan Myllyojassa on kosket pellon kummallakin puolella. Tunnetaan myös nimellä ''koskenīttu''. Katso myös Koskenhuhdanmäki.)
• Lähdepelto  + (Pelto. Rinnakkaisnimi Ukshaka.)

• Haka (Valtola)  + (Pelto. Sen eteläosa: Haanperä)

• Haka (Valaskallio)  + (Pelto. Seuraavilla taloilla: Nikula, Paavola, Vuola)
• Lähteenniittu (Katavainen)  + (Pelto. Sijaitsee Pohjolan tilan länsilaidalla (neljän eri karttaruudun alueella). Pellossa on paljon lähteensilmiä.)
• Peräniittu (Laukola)  + (Pelto. Sijaitsee koillispäässä Etuniitun takana.)
• Marketta (Heikkilä)  + (Pelto. Sijaitsee kylän itärajalla, melkein rautatien varressa.)
• Marketta (Viljamaa)  + (Pelto. Sijaitsee kylän itärajalla, melkein rautatien varressa.)
• Riihenpelto (Karkoinen)  + (Pelto. Sijaitsee kylän keskivaiheilla pohjoiseen päin.)
• Pitkäpelto (Raukkaa)  + (Pelto. Sijaitsee luultavasti kylän pohjoisosassa.)
• Linjanpelto  + (Pelto. Sijaitsee talosta pohjoiseen päin. Pellon yli kulkevasta sähkölinjasta tuleva nimi on uusi ja nykyään käytössä.)
• Tuomola (Kaukurla)  + (Pelto. Sijaitsee tilan koillispäässä.)
• Makasiinintausta (Sukoinen)  + (Pelto. Sijaitsee tilan lounaispuolella. Pellon laidalla on vanha makasiini.)
• Nahkurinmaa  + (Pelto. Tarkka sijainti tuntematon. Nimi johtuu siitä, että peltoa omistanut muuan nahkuri.)
• Isopelto (Pyhe)  + (Pelto. Toinen, nykyään hiukan isompi pelto: ''vähäpelto'' (välissä Pitkäsmäki).)
• Kuusvuori (Sydänperä)  + (Pelto. Tämän nimistä vuorta ei nykyisin tunneta (ympäristö kuitenkin mäkistä ja kallioista, joskaan vuori-nimitykseen ei luulisi olleen aihetta). Pelto mainitaan - niittynä - isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Kusvuori''.)
• Kanniittu (Soukko)  + (Pelto; entinen niitty (Isonojan varressa. Nummen isojaon asiakirjoissa v. 1801: ''Kando Nijttu'' (nykyisin ei nimeä osata "palauttaa" tätä vastaavaan muotoon).)
• Ristenperä (Soukko)  + (Pelto; kieleke. "peräpelto", Isonojan ja Nummen maiden välissä. Isonjaon asiakirjoissa: ''Ristin päran Nijttu'' (1801), ''Ristenpärä'' ~ ''Ristinpärä'' (1807).)
• Isopelto (Soukko)  + (Pelto; sen eteläpuolella pienimpi Vähäpelto. Vain vanhimman oppaan (87 v.) muistama nimi: ''Toi ol Isòpelto ko Lehtolinnaki o.'' Ilmeisesti sama kuin isonjaon asiakirjoissa v. 1801: ''Torpan puolinen Wainjo''.)
• Luhta (Vuoluinen)  + (Peltoa Mynäjoen kahtapuolen. Luhta on iso … Peltoa Mynäjoen kahtapuolen. Luhta on iso peltoalue, joka ulottuu Vuoloisista Haankylän ja Haanperän yksinäisen maiden läpi Mynämäen Tapanisten maihin. Ollut luultavasti joskus järveä. Alueelta löydetty yksipuisia veneitä (KS). ''tǟl päi (Karjalassa) nītui sanòta luhriks.'' (AH, kotoisin Hämeestä).sanòta luhriks.'' (AH, kotoisin Hämeestä).)
• Kuusisto (Ollila)  + (Peltoa Ollilan talon länsipuolella. Pohjoisempana Pihalan Kuusisto.)
• Palokankare  + (Peltoa Pihalan lohkotilan eteläpuolella.)
• Palkinperkko  + (Peltoa ja metsä ja suota Heinähuhdan ja Linttissuon välillä. (OM) Ei käytössä.)
• Haavisto (Haankylä)  + (Peltoa ja niittyä ja metsää Karjalan Haankylän pohjoispuolella. Seudulla ollut paljon haapoja, on vieläkin, mistä nimi saattanut johtua (OM). Haaviston pellon länsipuolella ''hāvistoŋkallio(t)'' (KAH))
• Tervaniemi (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla, melkein joka talolla ''tervaniämelohk''. Pellon eteläreunalla Mynäjoki tehnyt ennen joen perkausta mutkan ja jokeen tullut pieni saari, jossa poltettu tervaa (KS).)
• Isolohko (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla. Airikkalan ja Isontalon lohkot ovat Kalelan tien pohjoispuolella, muut eteläpuolella. Vrt. Vähälohko. Pelto rajoittuu Mynäjokeen Tervaniemeen ja Ketolohkoon.)
• Ketolohko (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla. Rajoittuu Isoonlohkoon, Varsojaan ja Haijaistenpeltoihin.)
• Haapamäenpelto  + (Peltoa lähellä Näkkelmäkeä.)