Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Haka (Valtola)  + (Pelto. Sen eteläosa: Haanperä)
• Haka (Valaskallio)  + (Pelto. Seuraavilla taloilla: Nikula, Paavola, Vuola)
• Lähteenniittu (Katavainen)  + (Pelto. Sijaitsee Pohjolan tilan länsilaidalla (neljän eri karttaruudun alueella). Pellossa on paljon lähteensilmiä.)
• Peräniittu (Laukola)  + (Pelto. Sijaitsee koillispäässä Etuniitun takana.)
• Marketta (Viljamaa)  + (Pelto. Sijaitsee kylän itärajalla, melkein rautatien varressa.)
• Marketta (Heikkilä)  + (Pelto. Sijaitsee kylän itärajalla, melkein rautatien varressa.)
• Riihenpelto (Karkoinen)  + (Pelto. Sijaitsee kylän keskivaiheilla pohjoiseen päin.)
• Pitkäpelto (Raukkaa)  + (Pelto. Sijaitsee luultavasti kylän pohjoisosassa.)
• Linjanpelto  + (Pelto. Sijaitsee talosta pohjoiseen päin. Pellon yli kulkevasta sähkölinjasta tuleva nimi on uusi ja nykyään käytössä.)
• Tuomola (Kaukurla)  + (Pelto. Sijaitsee tilan koillispäässä.)
• Makasiinintausta (Sukoinen)  + (Pelto. Sijaitsee tilan lounaispuolella. Pellon laidalla on vanha makasiini.)
• Nahkurinmaa  + (Pelto. Tarkka sijainti tuntematon. Nimi johtuu siitä, että peltoa omistanut muuan nahkuri.)
• Isopelto (Pyhe)  + (Pelto. Toinen, nykyään hiukan isompi pelto: ''vähäpelto'' (välissä Pitkäsmäki).)
• Kuusvuori (Sydänperä)  + (Pelto. Tämän nimistä vuorta ei nykyisin tunneta (ympäristö kuitenkin mäkistä ja kallioista, joskaan vuori-nimitykseen ei luulisi olleen aihetta). Pelto mainitaan - niittynä - isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Kusvuori''.)
• Kanniittu (Soukko)  + (Pelto; entinen niitty (Isonojan varressa. Nummen isojaon asiakirjoissa v. 1801: ''Kando Nijttu'' (nykyisin ei nimeä osata "palauttaa" tätä vastaavaan muotoon).)
• Ristenperä (Soukko)  + (Pelto; kieleke. "peräpelto", Isonojan ja Nummen maiden välissä. Isonjaon asiakirjoissa: ''Ristin päran Nijttu'' (1801), ''Ristenpärä'' ~ ''Ristinpärä'' (1807).)
• Isopelto (Soukko)  + (Pelto; sen eteläpuolella pienimpi Vähäpelto. Vain vanhimman oppaan (87 v.) muistama nimi: ''Toi ol Isòpelto ko Lehtolinnaki o.'' Ilmeisesti sama kuin isonjaon asiakirjoissa v. 1801: ''Torpan puolinen Wainjo''.)
• Luhta (Vuoluinen)  + (Peltoa Mynäjoen kahtapuolen. Luhta on iso … Peltoa Mynäjoen kahtapuolen. Luhta on iso peltoalue, joka ulottuu Vuoloisista Haankylän ja Haanperän yksinäisen maiden läpi Mynämäen Tapanisten maihin. Ollut luultavasti joskus järveä. Alueelta löydetty yksipuisia veneitä (KS). ''tǟl päi (Karjalassa) nītui sanòta luhriks.'' (AH, kotoisin Hämeestä).sanòta luhriks.'' (AH, kotoisin Hämeestä).)
• Kuusisto (Ollila)  + (Peltoa Ollilan talon länsipuolella. Pohjoisempana Pihalan Kuusisto.)
• Palokankare  + (Peltoa Pihalan lohkotilan eteläpuolella.)
• Palkinperkko  + (Peltoa ja metsä ja suota Heinähuhdan ja Linttissuon välillä. (OM) Ei käytössä.)
• Haavisto (Haankylä)  + (Peltoa ja niittyä ja metsää Karjalan Haankylän pohjoispuolella. Seudulla ollut paljon haapoja, on vieläkin, mistä nimi saattanut johtua (OM). Haaviston pellon länsipuolella ''hāvistoŋkallio(t)'' (KAH))
• Tervaniemi (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla, melkein joka talolla ''tervaniämelohk''. Pellon eteläreunalla Mynäjoki tehnyt ennen joen perkausta mutkan ja jokeen tullut pieni saari, jossa poltettu tervaa (KS).)
• Isolohko (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla. Airikkalan ja Isontalon lohkot ovat Kalelan tien pohjoispuolella, muut eteläpuolella. Vrt. Vähälohko. Pelto rajoittuu Mynäjokeen Tervaniemeen ja Ketolohkoon.)
• Ketolohko (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla. Rajoittuu Isoonlohkoon, Varsojaan ja Haijaistenpeltoihin.)

• Haapamäenpelto  + (Peltoa lähellä Näkkelmäkeä.)

• Laidun (Lempiskallio)  + (Peltoa, joka on ennen pellon raivaamista ollut kotieläinten laidunmaana. Laidun sijaitsee molemmin puolin Kärpännokantietä. Pellosta erotetaan Laitumen isopuoli eli Laitumen yläpuoli ja Laitumen pikkupuoli eli Laitumen alapuoli .)
• Latoniittu (Valtola)  + (Peltoa, joka on osa Laajoen rannan laajaa niittualuetta, Luhtaa. Pelto on saanut nimensä niitun keskellä olevasta ladosta.)
• Niittu (yleisnimi)  + (Vanh. paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nyk. niitut muuttuneet pelloiksi, jolloin kuit. ''nīttu'' usein säilynyt, tai metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. ''menä nīitul'' = mennä heinäpellolle. Vrt. Luhta.)
• Toivola (Kaivola)  + (Peltoa, joka sijaitsee Laitumen peltojen j … Peltoa, joka sijaitsee Laitumen peltojen jälkeen Kärpännokantien kummallakin puolella. Pelto on ostettu 1940-luvulla Kaivolan kylän Lounalan talosta. Lisämaan on ajateltu antavan myös toivoa ja siitä nimi. Pellosta erotetaan Toivolan yläpuoli ja Toivolan alapuoli. ''annettu nimi ko māmittar‿oŋ küsünü. meinattu et ko lissä mā o sāttu et sīt toivo lissän tulè.'' (MR 1938)āttu et sīt toivo lissän tulè.'' (MR 1938))
• Kotopelto (Kuokkio)  + (Kuokkion eteläpuolella sijaitseva lähipelto.)
• Kotopelto (Koivula)  + (Koivulan länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Vanhatontti (Honkala)  + (Peltoa, jonka syrjässä ollut Jutilan aikaisempien asujien tupa eli Hillankorpitorppa. (NV))
• Isontalonniittu  + (Peltoa. Kuulunut alun perin pellon laidalla olleeseen Blommin torppaan. Maa oli saatu rintamamiestilana.)
• Pahapaiju  + (Peltoalue Aittassuon ja Vanhan Kuokkiontie … Peltoalue Aittassuon ja Vanhan Kuokkiontien välissä. Pellon ympärillä kasvaa runsaasti pajuja. ''siäl kauhjastem paiju kasva.'' (JV 1944) / Pelto, entinen niitty. Vuoden 1769 Munttisten kylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Paha Paju'' (TMKA, Mynämäki 40).tynnimi ''Paha Paju'' (TMKA, Mynämäki 40).)
• Kaiunkallio (Juva)  + (Peltoalue Analhon ja Taatin peltojen välissä. Samannimiset pellot ovat Hankalan (104406: 23/48 2) ja Keskitalon (104406: 23/48 3) taloilla.)
• Isoniittu (Juva)  + (Laajoen itäpuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu ''Isonjitunpeldo'' (TMKA, Mynämäki 14). Pellon osat ovat Isoniitun takapelto ja Isoniitun etupelto.)
• Koivikko (Rahkola)  + (Peltoalue Lemmintien ja Lemminojan välissä. Alueeseen kuuluu myös pellon reunassa oleva koivumetsä. Nimensä maa on saanut koivuvaltaisesta puustostaan.)
• Jokirannanpelto (Haijainen)  + (Peltoalue Mynäjoen rannalla. Sekä Rekolan, … Peltoalue Mynäjoen rannalla. Sekä Rekolan, Junnilan että Jaakkolan taloon on kuulunut samanniminen pelto jokirannassa. Nykyisin vain Rekolan peltoa kutsutaan tällä nimellä. Junnilan Jokirannanpelto on nykyisin Leenanmaanrajapelto ja Leena J:n hallussa olevaa peltoa kutsutaan Riiheläksi (1: 10E - 2: 1EF 22). Pellot sijaitsevat rinnakkain. ''nēs sanòtti jokìrannampelloks vā.'' (HV 1902).sanòtti jokìrannampelloks vā.'' (HV 1902).)
• Naurismaa  + (Peltoalue Nousiaisten Kallusten ja Paistanojan maitten välissä. Vertaa myös Paistanojan puolella Naurismaa.)
• Mustassuo (Neuvoinen)  + (Peltoalue Ollilan tilan ja Lemmintien välissä. Pelto on hiekka- ja savimaata, jossa on kivikkoisia peltoja mutta myös mustaa multaa. Pellosta erotetaan osat Haraistenraja, Kakola ja Siperia.)
• Matinniittu (Juva)  + (Peenin kaakkoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Mattin Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Vähälä (Raimela)  + (Peltoalue kuivatun Lemminjärven alueella. … Peltoalue kuivatun Lemminjärven alueella. Pienet kivikkoiset saarekkeet erottavat Vähälän pellot muusta Lemminjärven alueesta. Vähälän peltoja on kaksi, Alanen-Vähälä ja Ylänen-Vähälä. Molemmat ovat alun perin kuuluneet Jyrkkälän tilaan, mutta Ylänen-Vähälä on myöhemmin erotettu Lehtimäen tilalle.ä on myöhemmin erotettu Lehtimäen tilalle.)
• Järvenmäki (Aikkisten pelto)  + (Peltoalue kuivatun Valkkamajärven rannalla. Järvenmäen maista erotetaan nimityksellä Pitkätmaat, Kuokkamaa ja ''järvemäempelto'' (28/46 1). ''se o varma sīt järvest. järvemäkì.'' (JV 1944).)
• Laitumenpelto (Haijainen)  + (Peltoalue kylän itäosassa. Rekolan tilaan kuuluvaa osaa sanotaan Rekolan Laitumenpelloksi.)
• Aanalho (pelto)  + (Kaijunkallion pohjoispuolella sijaitseva alava pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Hanalho'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Vuosluoto (pelto)  + (Peltoalue vertaa Vuohiluoto.)
• Maansilta  + (Peruskarttaan merkitty virheellinen paikannimi. Oikea nimi on Maasilta)
• Kullanpuisto  + (Peltoalue, joka kuuluu samaan Kullassuon a … Peltoalue, joka kuuluu samaan Kullassuon alueeseen, joka jatkuu Juvan kylän puolella. ''juval sanòtaŋ kullassua mut kivìküläs on kullampuisto.'' (LP 1912). Jotkut nimittävät Kullassuontietä myös ''kullampuistontiäksi''. ''mūtamitte mait sil nimel.'' (LP 1912).. ''mūtamitte mait sil nimel.'' (LP 1912).)
• Raikko  + (Peltoalue, joka on laaja ja tasainen ja si … Peltoalue, joka on laaja ja tasainen ja sijaitsee molemmin puolin Kuokkiontietä. Yleisemmin käytetään nimeä Raikonaukea tai Raikonaukeanpelto. ''kaik mitä̀ tiält näkǜ - - raiko₍aukkiampellos.'' (RS 1946). / Isonperkkon länsipuolella sijaitseva laaja peltoalue, jossa on monella omistajalla maita. Enne peltoa paikalla on ollut niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu nimet ''Iso Raiko'', ''Raiko'' ja ''Vähä Raiko'' (TMKA, Mynämäki 3¹).o'' ja ''Vähä Raiko'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Kakonahde  + (Peltoalue, joka on muodostanut erään Saare … Peltoalue, joka on muodostanut erään Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista: ''kakóahtelohko''. Pelto on viettävässä joen rinteessä eli ahteessa. Mynäjoessa on Kakonahteen kohdalla Kakonkoski. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. Rinnakkaisnimet Kakonmaa, Kakonlohko, Kakonahteen lohko. ''kakóahtelt ettipäi päi pikkunīttu ol joku latò.''elt ettipäi päi pikkunīttu ol joku latò.'')