Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Haavisto (Haankylä)  + (Peltoa ja niittyä ja metsää Karjalan Haankylän pohjoispuolella. Seudulla ollut paljon haapoja, on vieläkin, mistä nimi saattanut johtua (OM). Haaviston pellon länsipuolella ''hāvistoŋkallio(t)'' (KAH))
• Tervaniemi (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla, melkein joka talolla ''tervaniämelohk''. Pellon eteläreunalla Mynäjoki tehnyt ennen joen perkausta mutkan ja jokeen tullut pieni saari, jossa poltettu tervaa (KS).)
• Isolohko (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla. Airikkalan ja Isontalon lohkot ovat Kalelan tien pohjoispuolella, muut eteläpuolella. Vrt. Vähälohko. Pelto rajoittuu Mynäjokeen Tervaniemeen ja Ketolohkoon.)
• Ketolohko (Kalela)  + (Peltoa kyläaukealla. Rajoittuu Isoonlohkoon, Varsojaan ja Haijaistenpeltoihin.)
• Haapamäenpelto  + (Peltoa lähellä Näkkelmäkeä.)
• Laidun (Lempiskallio)  + (Peltoa, joka on ennen pellon raivaamista ollut kotieläinten laidunmaana. Laidun sijaitsee molemmin puolin Kärpännokantietä. Pellosta erotetaan Laitumen isopuoli eli Laitumen yläpuoli ja Laitumen pikkupuoli eli Laitumen alapuoli .)
• Latoniittu (Valtola)  + (Peltoa, joka on osa Laajoen rannan laajaa niittualuetta, Luhtaa. Pelto on saanut nimensä niitun keskellä olevasta ladosta.)
• Niittu (yleisnimi)  + (Vanh. paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nyk. niitut muuttuneet pelloiksi, jolloin kuit. ''nīttu'' usein säilynyt, tai metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. ''menä nīitul'' = mennä heinäpellolle. Vrt. Luhta.)
• Toivola (Kaivola)  + (Peltoa, joka sijaitsee Laitumen peltojen j … Peltoa, joka sijaitsee Laitumen peltojen jälkeen Kärpännokantien kummallakin puolella. Pelto on ostettu 1940-luvulla Kaivolan kylän Lounalan talosta. Lisämaan on ajateltu antavan myös toivoa ja siitä nimi. Pellosta erotetaan Toivolan yläpuoli ja Toivolan alapuoli. ''annettu nimi ko māmittar‿oŋ küsünü. meinattu et ko lissä mā o sāttu et sīt toivo lissän tulè.'' (MR 1938)āttu et sīt toivo lissän tulè.'' (MR 1938))
• Kotopelto (Kuokkio)  + (Kuokkion eteläpuolella sijaitseva lähipelto.)
• Kotopelto (Koivula)  + (Koivulan länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Vanhatontti (Honkala)  + (Peltoa, jonka syrjässä ollut Jutilan aikaisempien asujien tupa eli Hillankorpitorppa. (NV))
• Isontalonniittu  + (Peltoa. Kuulunut alun perin pellon laidalla olleeseen Blommin torppaan. Maa oli saatu rintamamiestilana.)
• Pahapaiju  + (Peltoalue Aittassuon ja Vanhan Kuokkiontie … Peltoalue Aittassuon ja Vanhan Kuokkiontien välissä. Pellon ympärillä kasvaa runsaasti pajuja. ''siäl kauhjastem paiju kasva.'' (JV 1944) / Pelto, entinen niitty. Vuoden 1769 Munttisten kylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Paha Paju'' (TMKA, Mynämäki 40).tynnimi ''Paha Paju'' (TMKA, Mynämäki 40).)
• Kaiunkallio (Juva)  + (Peltoalue Analhon ja Taatin peltojen välissä. Samannimiset pellot ovat Hankalan (104406: 23/48 2) ja Keskitalon (104406: 23/48 3) taloilla.)
• Isoniittu (Juva)  + (Laajoen itäpuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu ''Isonjitunpeldo'' (TMKA, Mynämäki 14). Pellon osat ovat Isoniitun takapelto ja Isoniitun etupelto.)
• Koivikko (Rahkola)  + (Peltoalue Lemmintien ja Lemminojan välissä. Alueeseen kuuluu myös pellon reunassa oleva koivumetsä. Nimensä maa on saanut koivuvaltaisesta puustostaan.)
• Jokirannanpelto (Haijainen)  + (Peltoalue Mynäjoen rannalla. Sekä Rekolan, … Peltoalue Mynäjoen rannalla. Sekä Rekolan, Junnilan että Jaakkolan taloon on kuulunut samanniminen pelto jokirannassa. Nykyisin vain Rekolan peltoa kutsutaan tällä nimellä. Junnilan Jokirannanpelto on nykyisin Leenanmaanrajapelto ja Leena J:n hallussa olevaa peltoa kutsutaan Riiheläksi (1: 10E - 2: 1EF 22). Pellot sijaitsevat rinnakkain. ''nēs sanòtti jokìrannampelloks vā.'' (HV 1902).sanòtti jokìrannampelloks vā.'' (HV 1902).)
• Naurismaa  + (Peltoalue Nousiaisten Kallusten ja Paistanojan maitten välissä. Vertaa myös Paistanojan puolella Naurismaa.)
• Mustassuo (Neuvoinen)  + (Peltoalue Ollilan tilan ja Lemmintien välissä. Pelto on hiekka- ja savimaata, jossa on kivikkoisia peltoja mutta myös mustaa multaa. Pellosta erotetaan osat Haraistenraja, Kakola ja Siperia.)
• Matinniittu (Juva)  + (Peenin kaakkoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Mattin Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Vähälä (Raimela)  + (Peltoalue kuivatun Lemminjärven alueella. … Peltoalue kuivatun Lemminjärven alueella. Pienet kivikkoiset saarekkeet erottavat Vähälän pellot muusta Lemminjärven alueesta. Vähälän peltoja on kaksi, Alanen-Vähälä ja Ylänen-Vähälä. Molemmat ovat alun perin kuuluneet Jyrkkälän tilaan, mutta Ylänen-Vähälä on myöhemmin erotettu Lehtimäen tilalle.ä on myöhemmin erotettu Lehtimäen tilalle.)
• Järvenmäki (Aikkisten pelto)  + (Peltoalue kuivatun Valkkamajärven rannalla. Järvenmäen maista erotetaan nimityksellä Pitkätmaat, Kuokkamaa ja ''järvemäempelto'' (28/46 1). ''se o varma sīt järvest. järvemäkì.'' (JV 1944).)
• Laitumenpelto (Haijainen)  + (Peltoalue kylän itäosassa. Rekolan tilaan kuuluvaa osaa sanotaan Rekolan Laitumenpelloksi.)
• Aanalho (pelto)  + (Kaijunkallion pohjoispuolella sijaitseva alava pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Hanalho'' (TMKA, Mynämäki 14).)

• Vuosluoto (pelto)  + (Peltoalue vertaa Vuohiluoto.)

• Maansilta  + (Peruskarttaan merkitty virheellinen paikannimi. Oikea nimi on Maasilta)
• Kullanpuisto  + (Peltoalue, joka kuuluu samaan Kullassuon a … Peltoalue, joka kuuluu samaan Kullassuon alueeseen, joka jatkuu Juvan kylän puolella. ''juval sanòtaŋ kullassua mut kivìküläs on kullampuisto.'' (LP 1912). Jotkut nimittävät Kullassuontietä myös ''kullampuistontiäksi''. ''mūtamitte mait sil nimel.'' (LP 1912).. ''mūtamitte mait sil nimel.'' (LP 1912).)
• Raikko  + (Peltoalue, joka on laaja ja tasainen ja si … Peltoalue, joka on laaja ja tasainen ja sijaitsee molemmin puolin Kuokkiontietä. Yleisemmin käytetään nimeä Raikonaukea tai Raikonaukeanpelto. ''kaik mitä̀ tiält näkǜ - - raiko₍aukkiampellos.'' (RS 1946). / Isonperkkon länsipuolella sijaitseva laaja peltoalue, jossa on monella omistajalla maita. Enne peltoa paikalla on ollut niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu nimet ''Iso Raiko'', ''Raiko'' ja ''Vähä Raiko'' (TMKA, Mynämäki 3¹).o'' ja ''Vähä Raiko'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Kakonahde  + (Peltoalue, joka on muodostanut erään Saare … Peltoalue, joka on muodostanut erään Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista: ''kakóahtelohko''. Pelto on viettävässä joen rinteessä eli ahteessa. Mynäjoessa on Kakonahteen kohdalla Kakonkoski. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. Rinnakkaisnimet Kakonmaa, Kakonlohko, Kakonahteen lohko. ''kakóahtelt ettipäi päi pikkunīttu ol joku latò.''elt ettipäi päi pikkunīttu ol joku latò.'')
• Lehtosenpelto  + (Peltoalue, joka on saanut nimensä läheisyydessä olleesta hävinneestä torpasta: Lehtosen torppa.)
• Kullassuo (Juva)  + (Peltoalue, joka sijaitsee Sannassuon (ks. … Peltoalue, joka sijaitsee Sannassuon (ks. Mietoinen, Pyhäranta) ja Pitkänoron pellon välissä. Pelto on alunperin suota. Kullassuolla on laidunnettu lehmiä. ''lehmäl laitumel kullassual. ko vilja pois sātti ni sit lehmäl laitumel.'' (LL 1902). Kullassuon pelto on sekä Katunpään (4) että Mäkilän (5) taloissa. Katso myös ''kullassua₍ojà'', ''kullassuantiä'' ja ''kullassuaveräjä''. Kivikylän puolella olevaa Kullassuon peltoaluetta nimitetään Kullanpuistoksi.n peltoaluetta nimitetään Kullanpuistoksi.)
• Järvenrantakuokkamaa  + (Peltoalue, joka sijaitsee entisen Lemminjärven alueella. Järvi on kuivattu ja pohja on tehty sotien jälkeen pelloksi. Pelto on saanut nimensä tekotavastaan eli se on tehty käsin muokkaamalla.)
• Katterpetäjä  + (Peltoalue, joka sijaitsee keskellä metsää Koioronsuon ja Lemminojan välissä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. Pellolle vie Katterpetäjäntie.)
• Susila  + (Kalleisten rajalla sijaitseva kaksiosainen pelto.)
• Pääralho  + (Peltoalue, jonka keskimmäinen lohko on kuulunut joskus Lehtolan tilaan. Sen halki kulkee Pääralhonoja ja sen takana on Pääralhonmäki.)
• Ristimäenaukia  + (Peltoaukea metsän keskellä Ristimäen talon koillispuolella.)
• Naissaari  + (Peltojen ympäröimä mäki. Isojaon kartta 18 … Peltojen ympäröimä mäki. Isojaon kartta 1889-90: Naitsaari. Naissaaresta Hevonkavion mäkeen johtava tie on naissārentiä. Isonriihen ja Kokonahteen lohkojen välissä oli naissārenlohko. Naissaari on alavan peltoalueen ympäröimä, joten se on hyvinkin aikaisemmin voinut olla meren ympäröimänä saarena. Muistitieto tietää, että Silakkakarin ja Saaren kartanon välissä on ennen ollut Saaren lahdeksi kutsuttu merenlahti. Sen entistä pohjaa kutsutaan usein Uudeksiniityksi. Melko lähellä Naissaarta on Lahdenperän torppa. Taru kertoo, että Naissaaressa oli makasiini, jossa nuoret kävivät salaa tanssimassa. Kun he kerran taas saapuivat makasiinille, näkivät he makasiinissa valkeita, tanssivia naishaamuja. Tämän jälkeen ei kukaan enää uskaltanut lähteä makasiiniin tanssimaan. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin 75-vuotias Juho Rannikko muistaa.uan kuin 75-vuotias Juho Rannikko muistaa.)
• Pellonperä (Katavainen)  + (Peltojen ympäröimä peltotilkku talosta lounaaseen. Pellonperässä on viljelty perunaa.)
• Urpola  + (Peltokappale. Sijaintipaikka tuntematon.)
• Paavolanpellot  + (Peltokappale. Viitalan talon peltoalue Peräniitulla. Ei tiedossa nimen alkuperää.)
• Lohko  + (Peltokappaleen nimitys, joka on tullut puheeseen maanomistussuhteiden vaihtuessa. Lohko on selvästi erillinen pellonosa. (LL 1930).)
• Laitumenpelto (Karppinen)  + (Peltolaakson lohkotilan pelto, vanh. Perkkiö, kuten itäpuolella olevat Kettelisten ja Perpoisten maatkin.)
• Warinowski  + (Peltolan lohkotilasta yleisesti käytössä oleva nimitys asukkaiden sukunimen mukaan.)
• Peltolankalliot  + (Peltolan pellon lähellä olevat kalliot.)
• Pellonperä (Kaarleinen)  + (Peltolohko)
• Ojahaka (Liuskallio)  + (Peltolohko Haleojan itäpuolella.)
• Niemi (Valtola)  + (Peltolohko Mynäjoen mutkan muodostamassa niemessä Hirvolan kohdalla.)
• Kannisto (Sunila)  + (Mynäjoen itärannalla sijaitseva peltolohko.)
• Savipelto (Pursinen)  + (Peltolohko, Pietilän päärakennuksesta kaakkoon.)
• Laitumenrinta  + (Peltolohko, joka nousee loivasti sitä idässä reunustavaa metsää kohti.)