Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Susila  + (Kalleisten rajalla sijaitseva kaksiosainen pelto.)
• Pääralho  + (Peltoalue, jonka keskimmäinen lohko on kuulunut joskus Lehtolan tilaan. Sen halki kulkee Pääralhonoja ja sen takana on Pääralhonmäki.)
• Ristimäenaukia  + (Peltoaukea metsän keskellä Ristimäen talon koillispuolella.)
• Naissaari  + (Peltojen ympäröimä mäki. Isojaon kartta 18 … Peltojen ympäröimä mäki. Isojaon kartta 1889-90: Naitsaari. Naissaaresta Hevonkavion mäkeen johtava tie on naissārentiä. Isonriihen ja Kokonahteen lohkojen välissä oli naissārenlohko. Naissaari on alavan peltoalueen ympäröimä, joten se on hyvinkin aikaisemmin voinut olla meren ympäröimänä saarena. Muistitieto tietää, että Silakkakarin ja Saaren kartanon välissä on ennen ollut Saaren lahdeksi kutsuttu merenlahti. Sen entistä pohjaa kutsutaan usein Uudeksiniityksi. Melko lähellä Naissaarta on Lahdenperän torppa. Taru kertoo, että Naissaaressa oli makasiini, jossa nuoret kävivät salaa tanssimassa. Kun he kerran taas saapuivat makasiinille, näkivät he makasiinissa valkeita, tanssivia naishaamuja. Tämän jälkeen ei kukaan enää uskaltanut lähteä makasiiniin tanssimaan. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin 75-vuotias Juho Rannikko muistaa.uan kuin 75-vuotias Juho Rannikko muistaa.)
• Pellonperä (Katavainen)  + (Peltojen ympäröimä peltotilkku talosta lounaaseen. Pellonperässä on viljelty perunaa.)
• Urpola  + (Peltokappale. Sijaintipaikka tuntematon.)
• Paavolanpellot  + (Peltokappale. Viitalan talon peltoalue Peräniitulla. Ei tiedossa nimen alkuperää.)
• Lohko  + (Peltokappaleen nimitys, joka on tullut puheeseen maanomistussuhteiden vaihtuessa. Lohko on selvästi erillinen pellonosa. (LL 1930).)
• Laitumenpelto (Karppinen)  + (Peltolaakson lohkotilan pelto, vanh. Perkkiö, kuten itäpuolella olevat Kettelisten ja Perpoisten maatkin.)
• Warinowski  + (Peltolan lohkotilasta yleisesti käytössä oleva nimitys asukkaiden sukunimen mukaan.)
• Peltolankalliot  + (Peltolan pellon lähellä olevat kalliot.)
• Pellonperä (Kaarleinen)  + (Peltolohko)
• Ojahaka (Liuskallio)  + (Peltolohko Haleojan itäpuolella.)
• Niemi (Valtola)  + (Peltolohko Mynäjoen mutkan muodostamassa niemessä Hirvolan kohdalla.)
• Kannisto (Sunila)  + (Mynäjoen itärannalla sijaitseva peltolohko.)
• Savipelto (Pursinen)  + (Peltolohko, Pietilän päärakennuksesta kaakkoon.)
• Laitumenrinta  + (Peltolohko, joka nousee loivasti sitä idässä reunustavaa metsää kohti.)
• Amerikkamaa  + (Peltolohko, joka on kuulunut Kuninkaan talon maihin. Nimen alkuperästä ei tietoa.)
• Kleemolanmaa  + (Peltolohko, joka on ollut vanhaa Mäenkylän Kleemolan maata.)
• Iso Inkimaa  + (Peltolohko, joka sijaitsee Nihattulan kylän kuuluvan Inkimaan tilan pohjoispuolella. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu ''Ingima äng'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Niitunperä  + (Peltolohko, joka sijaitsee Ulkovero-nimisen lohkon eteläpuolella.)
• Nummenperä (Kuokkio)  + (Peltolohko, joka ulottuu Kuokkiontieltä Laajokeen asti. Maa on joelle päin laskevaa maastoa ja Kuokkiontien päässä pellossa on metsäinen mäki.)
• Haapapelto  + (Peltolohko, joka ulottuu Laajoesta Kuokkiontielle asti. Lohkon eri osista käytetään nimityksiä: Jokirannanpelto, Ojantausta, Ladontausta ja Kolmihaara. Pelto kuuluu laajempaan Haapaniemen peltoalueeseen.)
• Miinanpelto  + (Peltolohko, jonka laidassa on sijainnut Miina-nimisen palvelijan asumus. Rakennus on hävinnyt eikä sen paikkaa tarkemmin muisteta.)
• Mäkipelto (Kaarleinen)  + (Peltolohko, jonka toinen pää nousee loivasti Pellonmäkeä kohden.)

• Halla  + (Peltolohko, kuulunut aikoinaan Kuninkaan talon maihin.)

• Ruoppa (yleisnimi)  + (Ruoppa tarkoittaa pehmää maalajia.)
• Peltomaa (pelto)  + (Peltomaan tilan lähellä oleva pelto. Kotiväki sanoo tätä peltoa myös Kotopelloksi.)
• Kotopelto (Peltomaa)  + (Peltomaan tilan lähellä oleva pelto. Peltoa sanotaan myös Peltomaaksi.)
• Vahemäki  + (Peltona aikaisemmin ollut nykyinen kesämökkitontti. Kuulunut Kuokkion tilaan, mutta myyty myöhemmin vieraalle. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. / Hävinnyt tölli.)
• Pitkätsarat (Nihattula)  + (Peltosarat, jotka kuuluvat laajaan Mäkärän peltoalueeseen. Pitkätsarat ulottuvat Mäkäränojasta Simolanrintaan asti. Nimensä pelto on saanut pitkänomaisesta mallistaan. ''ko ne o jumàlattomam pitkäs sara.'' (PA 1950))
• Vannasmaa (Kumiruona)  + (Peltosarka, kolmikulmainen auran vannasta muistuttava.)
• Laitumenpelto (Harainen)  + (Peltosuikale Kustavintien lounaispuolella. Laitumenpellolla pidettiin lehmiä. Pelto on annettu rintamamiehelle v. 1945.)
• Uudenniityntie  + (Peltotie kulkee pitkin Uudenniityn toista reunaa. Uusiniitty on kuivuneen Saarenlahden pohjaa, siksi tunnetaan myös nimi Lahdentie.)
• Naissaarentie  + (Peltotie on johtanut Naissaaresta Hevonkavion mäkeen.)
• Pellontie (Haijainen)  + (Peltotie, joka kulkee Jaakkolan ja Juuselan talojen välistä pellon poikki Koivumäelle.)
• Kärrytie (Valtola)  + (Peltotie, joka on Hankkantien jatke. Kärrytietä pitkin kuljetaan Nurmelan tilalla vuokralla olevaan Luhtaan eli Suomisentaustaan.)
• Penikorventie  + (Peltotie, tehty metsätieksi, joka tällä hetkellä ulottuu Pahnassuolle (ei kartassa).)
• Alhontie  + (Peltotie, vie Haankylästä Alhonmaahan, myös Tapanistentie.)
• Laaksontie  + (Peltotie, vie Laakson lohkotilalle, alkaa Katinhännäntieltä. Myöhemmin tie tehty Raumijärvelle saakka.)
• Niituntie (Hietamäki)  + (Peltotie, vie Suojoen Kapusten Ojapellolle, joka aikaisemmin ollut niittua, pellon keskellä Niitunmäki.)
• Tanhua (yleisnimi)  + (Karjapolku, peltotie)
• Kotopelto (Pentti)  + (Pentin koillispuolella sijaitseva lähipelto.)
• Rajasuo (Penttilä)  + (Penttilän tilan suosta raivattu pelto Tarvaistenkylän rajalla.)
• Peratunrahka  + (Peratun pellon pohjoispuolella oleva kuivahko suo.)
• Peratunmaa  + (Peratun pellon rinnakkaisnimi.)
• Kellarimäki (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon Pirttitahdon, myös Perentahdon. Mäessä ollut sauna ja kellari.)
• Pajalähde  + (Peren kantatalon Pirttitahtomessa oleva lähde. Arvellaan, että Vehmalaisissa olisi joskus ollut Laurenin paikan lisäksi toinenkin sepän paikka.)
• Hämölä (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon kansanomainen nimi, rinnakkaiskäytössä Peren kanssa, nuoren väen kesken yleistymässä. Talo suvun hallussa 1900-luvun alusta. Asukkaat: ''hämölät''.)
• Pirttitahdon (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon palsta Jakin kantatalon päärakennuksen itäpuolella. Sama pieni palsta myös Perentahdon ja Kellarimäki.)
• Ketolanpelto  + (Peren kantatalon pelto.)