Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Vähälä (Raimela)  + (Peltoalue kuivatun Lemminjärven alueella. … Peltoalue kuivatun Lemminjärven alueella. Pienet kivikkoiset saarekkeet erottavat Vähälän pellot muusta Lemminjärven alueesta. Vähälän peltoja on kaksi, Alanen-Vähälä ja Ylänen-Vähälä. Molemmat ovat alun perin kuuluneet Jyrkkälän tilaan, mutta Ylänen-Vähälä on myöhemmin erotettu Lehtimäen tilalle.ä on myöhemmin erotettu Lehtimäen tilalle.)
• Järvenmäki (Aikkisten pelto)  + (Peltoalue kuivatun Valkkamajärven rannalla. Järvenmäen maista erotetaan nimityksellä Pitkätmaat, Kuokkamaa ja ''järvemäempelto'' (28/46 1). ''se o varma sīt järvest. järvemäkì.'' (JV 1944).)
• Laitumenpelto (Haijainen)  + (Peltoalue kylän itäosassa. Rekolan tilaan kuuluvaa osaa sanotaan Rekolan Laitumenpelloksi.)
• Aanalho (pelto)  + (Kaijunkallion pohjoispuolella sijaitseva alava pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Hanalho'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Vuosluoto (pelto)  + (Peltoalue vertaa Vuohiluoto.)
• Maansilta  + (Peruskarttaan merkitty virheellinen paikannimi. Oikea nimi on Maasilta)
• Kullanpuisto  + (Peltoalue, joka kuuluu samaan Kullassuon a … Peltoalue, joka kuuluu samaan Kullassuon alueeseen, joka jatkuu Juvan kylän puolella. ''juval sanòtaŋ kullassua mut kivìküläs on kullampuisto.'' (LP 1912). Jotkut nimittävät Kullassuontietä myös ''kullampuistontiäksi''. ''mūtamitte mait sil nimel.'' (LP 1912).. ''mūtamitte mait sil nimel.'' (LP 1912).)
• Raikko  + (Peltoalue, joka on laaja ja tasainen ja si … Peltoalue, joka on laaja ja tasainen ja sijaitsee molemmin puolin Kuokkiontietä. Yleisemmin käytetään nimeä Raikonaukea tai Raikonaukeanpelto. ''kaik mitä̀ tiält näkǜ - - raiko₍aukkiampellos.'' (RS 1946). / Isonperkkon länsipuolella sijaitseva laaja peltoalue, jossa on monella omistajalla maita. Enne peltoa paikalla on ollut niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu nimet ''Iso Raiko'', ''Raiko'' ja ''Vähä Raiko'' (TMKA, Mynämäki 3¹).o'' ja ''Vähä Raiko'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Kakonahde  + (Peltoalue, joka on muodostanut erään Saare … Peltoalue, joka on muodostanut erään Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista: ''kakóahtelohko''. Pelto on viettävässä joen rinteessä eli ahteessa. Mynäjoessa on Kakonahteen kohdalla Kakonkoski. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. Rinnakkaisnimet Kakonmaa, Kakonlohko, Kakonahteen lohko. ''kakóahtelt ettipäi päi pikkunīttu ol joku latò.''elt ettipäi päi pikkunīttu ol joku latò.'')
• Lehtosenpelto  + (Peltoalue, joka on saanut nimensä läheisyydessä olleesta hävinneestä torpasta: Lehtosen torppa.)
• Kullassuo (Juva)  + (Peltoalue, joka sijaitsee Sannassuon (ks. … Peltoalue, joka sijaitsee Sannassuon (ks. Mietoinen, Pyhäranta) ja Pitkänoron pellon välissä. Pelto on alunperin suota. Kullassuolla on laidunnettu lehmiä. ''lehmäl laitumel kullassual. ko vilja pois sātti ni sit lehmäl laitumel.'' (LL 1902). Kullassuon pelto on sekä Katunpään (4) että Mäkilän (5) taloissa. Katso myös ''kullassua₍ojà'', ''kullassuantiä'' ja ''kullassuaveräjä''. Kivikylän puolella olevaa Kullassuon peltoaluetta nimitetään Kullanpuistoksi.n peltoaluetta nimitetään Kullanpuistoksi.)
• Järvenrantakuokkamaa  + (Peltoalue, joka sijaitsee entisen Lemminjärven alueella. Järvi on kuivattu ja pohja on tehty sotien jälkeen pelloksi. Pelto on saanut nimensä tekotavastaan eli se on tehty käsin muokkaamalla.)
• Katterpetäjä  + (Peltoalue, joka sijaitsee keskellä metsää Koioronsuon ja Lemminojan välissä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. Pellolle vie Katterpetäjäntie.)
• Susila  + (Kalleisten rajalla sijaitseva kaksiosainen pelto.)
• Pääralho  + (Peltoalue, jonka keskimmäinen lohko on kuulunut joskus Lehtolan tilaan. Sen halki kulkee Pääralhonoja ja sen takana on Pääralhonmäki.)
• Ristimäenaukia  + (Peltoaukea metsän keskellä Ristimäen talon koillispuolella.)
• Naissaari  + (Peltojen ympäröimä mäki. Isojaon kartta 18 … Peltojen ympäröimä mäki. Isojaon kartta 1889-90: Naitsaari. Naissaaresta Hevonkavion mäkeen johtava tie on naissārentiä. Isonriihen ja Kokonahteen lohkojen välissä oli naissārenlohko. Naissaari on alavan peltoalueen ympäröimä, joten se on hyvinkin aikaisemmin voinut olla meren ympäröimänä saarena. Muistitieto tietää, että Silakkakarin ja Saaren kartanon välissä on ennen ollut Saaren lahdeksi kutsuttu merenlahti. Sen entistä pohjaa kutsutaan usein Uudeksiniityksi. Melko lähellä Naissaarta on Lahdenperän torppa. Taru kertoo, että Naissaaressa oli makasiini, jossa nuoret kävivät salaa tanssimassa. Kun he kerran taas saapuivat makasiinille, näkivät he makasiinissa valkeita, tanssivia naishaamuja. Tämän jälkeen ei kukaan enää uskaltanut lähteä makasiiniin tanssimaan. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin 75-vuotias Juho Rannikko muistaa.uan kuin 75-vuotias Juho Rannikko muistaa.)
• Pellonperä (Katavainen)  + (Peltojen ympäröimä peltotilkku talosta lounaaseen. Pellonperässä on viljelty perunaa.)
• Urpola  + (Peltokappale. Sijaintipaikka tuntematon.)
• Paavolanpellot  + (Peltokappale. Viitalan talon peltoalue Peräniitulla. Ei tiedossa nimen alkuperää.)
• Lohko  + (Peltokappaleen nimitys, joka on tullut puheeseen maanomistussuhteiden vaihtuessa. Lohko on selvästi erillinen pellonosa. (LL 1930).)
• Laitumenpelto (Karppinen)  + (Peltolaakson lohkotilan pelto, vanh. Perkkiö, kuten itäpuolella olevat Kettelisten ja Perpoisten maatkin.)
• Warinowski  + (Peltolan lohkotilasta yleisesti käytössä oleva nimitys asukkaiden sukunimen mukaan.)
• Peltolankalliot  + (Peltolan pellon lähellä olevat kalliot.)
• Pellonperä (Kaarleinen)  + (Peltolohko)

• Ojahaka (Liuskallio)  + (Peltolohko Haleojan itäpuolella.)

• Niemi (Valtola)  + (Peltolohko Mynäjoen mutkan muodostamassa niemessä Hirvolan kohdalla.)
• Kannisto (Sunila)  + (Mynäjoen itärannalla sijaitseva peltolohko.)
• Savipelto (Pursinen)  + (Peltolohko, Pietilän päärakennuksesta kaakkoon.)
• Laitumenrinta  + (Peltolohko, joka nousee loivasti sitä idässä reunustavaa metsää kohti.)
• Amerikkamaa  + (Peltolohko, joka on kuulunut Kuninkaan talon maihin. Nimen alkuperästä ei tietoa.)
• Kleemolanmaa  + (Peltolohko, joka on ollut vanhaa Mäenkylän Kleemolan maata.)
• Iso Inkimaa  + (Peltolohko, joka sijaitsee Nihattulan kylän kuuluvan Inkimaan tilan pohjoispuolella. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu ''Ingima äng'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Niitunperä  + (Peltolohko, joka sijaitsee Ulkovero-nimisen lohkon eteläpuolella.)
• Nummenperä (Kuokkio)  + (Peltolohko, joka ulottuu Kuokkiontieltä Laajokeen asti. Maa on joelle päin laskevaa maastoa ja Kuokkiontien päässä pellossa on metsäinen mäki.)
• Haapapelto  + (Peltolohko, joka ulottuu Laajoesta Kuokkiontielle asti. Lohkon eri osista käytetään nimityksiä: Jokirannanpelto, Ojantausta, Ladontausta ja Kolmihaara. Pelto kuuluu laajempaan Haapaniemen peltoalueeseen.)
• Miinanpelto  + (Peltolohko, jonka laidassa on sijainnut Miina-nimisen palvelijan asumus. Rakennus on hävinnyt eikä sen paikkaa tarkemmin muisteta.)
• Mäkipelto (Kaarleinen)  + (Peltolohko, jonka toinen pää nousee loivasti Pellonmäkeä kohden.)
• Halla  + (Peltolohko, kuulunut aikoinaan Kuninkaan talon maihin.)
• Ruoppa (yleisnimi)  + (Ruoppa tarkoittaa pehmää maalajia.)
• Peltomaa (pelto)  + (Peltomaan tilan lähellä oleva pelto. Kotiväki sanoo tätä peltoa myös Kotopelloksi.)
• Kotopelto (Peltomaa)  + (Peltomaan tilan lähellä oleva pelto. Peltoa sanotaan myös Peltomaaksi.)
• Vahemäki  + (Peltona aikaisemmin ollut nykyinen kesämökkitontti. Kuulunut Kuokkion tilaan, mutta myyty myöhemmin vieraalle. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. / Hävinnyt tölli.)
• Pitkätsarat (Nihattula)  + (Peltosarat, jotka kuuluvat laajaan Mäkärän peltoalueeseen. Pitkätsarat ulottuvat Mäkäränojasta Simolanrintaan asti. Nimensä pelto on saanut pitkänomaisesta mallistaan. ''ko ne o jumàlattomam pitkäs sara.'' (PA 1950))
• Vannasmaa (Kumiruona)  + (Peltosarka, kolmikulmainen auran vannasta muistuttava.)
• Laitumenpelto (Harainen)  + (Peltosuikale Kustavintien lounaispuolella. Laitumenpellolla pidettiin lehmiä. Pelto on annettu rintamamiehelle v. 1945.)
• Uudenniityntie  + (Peltotie kulkee pitkin Uudenniityn toista reunaa. Uusiniitty on kuivuneen Saarenlahden pohjaa, siksi tunnetaan myös nimi Lahdentie.)
• Naissaarentie  + (Peltotie on johtanut Naissaaresta Hevonkavion mäkeen.)
• Pellontie (Haijainen)  + (Peltotie, joka kulkee Jaakkolan ja Juuselan talojen välistä pellon poikki Koivumäelle.)
• Kärrytie (Valtola)  + (Peltotie, joka on Hankkantien jatke. Kärrytietä pitkin kuljetaan Nurmelan tilalla vuokralla olevaan Luhtaan eli Suomisentaustaan.)
• Penikorventie  + (Peltotie, tehty metsätieksi, joka tällä hetkellä ulottuu Pahnassuolle (ei kartassa).)