Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Heikkilä (Kaarleinen)  + (Perintötila, lohkaistu Mattilasta 1800-luvulla, liitetty takaisin vuosisadan alussa. Päärakennus hävitetty ennen vuotta 1926.)
• Mattila (Kaarleinen)  + (Perintötila. Asukkaat ''matla''. / Kantatalo, joka on sijainnut Paavolan ja Heikkilän välissä. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Mattila (TMKA, Mynämäki 15))
• Jussila (Tursunperä)  + (Perintötilaksi Jussila tuli 1761 (Perälä 1963, 191). Omistajat vaihtuneet, vuodesta 1985 Pölösen suvulla.)
• Aaltonen (Nihattula)  + (Perkkiö on virallinen nimi. Puheessa käytetään tilannimen sijasta sukunimeä Aaltonen.)
• Perkkiönpelto  + (Perkkiön rinnakkaisnimi.)
• Kulmaus  + (Perkkoloukkaan pohjoispuolella sijaitseva kulmamainen pellonosa.)
• Tainio  + (Perkkomäen lohkotilan kansanomainen nimi asukkaiden mukaan.)
• Perkkomäki (Korvensuu)  + (Perkkon itäpuolella sijaitseva maantiemäki.)
• Uru  + (Perkkon länsipuolella sijainnut metsittynyt niitty.)
• Latomäki (torppa)  + (Perkkon länsipuolella sijainnut torppa sekä sen kaakkoispuolella sijaitseva pelto.)
• Latomäki (pelto)  + (Perkkon länsipuolella sijainnut torppa sekä sen kaakkoispuolella sijaitseva pelto.)
• Perkkomäki (Neuvoinen)  + (Perkkon pellon lähellä oleva mäki Elontiessä. Nimetty pellon mukaan.)
• Perkkonmoisio  + (Perkkon pohjoispuolella sijaiteva pelto, joka on kuulunut Perkkon torpan hallintaan.)
• Kullanmäki  + (Perkkonperän eteläpuolella sijaitseva matala kumpare, joka nykyään on kokonaan viljelyksessä.)
• Lauttanpäänmäki  + (Peruskartassa (v. 1968): Pöksmäki. Joidenkin mielestä oikein, mutta toisten mukaan vain maantien eteläpuolella oleva mäki, 11F 10, on Pöksmäkeä.)
• Järvenkalliot  + (Peruskartassa Järvenkallion mäen nimeksi on merkitty virheellisesti Järvenkalliot.)
• Tuomala  + (Peruskarttaan merkitty talonnimi, jota ei kansanomaisesti käytetä. Talon kansanomainen nimi on Tuomola.)
• Maansilta  + (Peruskarttaan merkitty virheellinen paikannimi. Oikea nimi on Maasilta)
• Orko (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Orko on maakappale, notkelma, joka on usein mäkien välissä ja on muuta maastoa matalampi. ''on tavallas hiuka orkòki. mākappale. notko. mäkie välis‿olèva matàlampi kohta.'' (TN 1913). Paikannimistössä Huiorko, Koiorko, Pitkäorko)
• Keto (yleisnimi)  + (Eläinten laitumena käytetty, tasainen, avara laidunaukea.)
• Kulta  + (Perusosa. Appellatiiviselta merkitykseltään nykyisin täysin tuntematon maastosana. Johtuu ruotsin ''kulle'' 'kukkula yms.' ja on murresananakin ollut samansisältöinen (paikat ovat pieniä mäenkumpareita). Esim. Mustakulta, Kullassuo.)
• Kynsi  + (Perusosa. Appellatiiviselta merkitykseltään hämärtynyt maastosana, ehkä 'pieni pelto tai niitty'. Esim. Saarenkynsi.)
• Lonkas  + (Perusosana nimessä Horsilonkas.)
• Peräksenpelto  + (Peräksenmäen eteläpuolella oleva pelto.)
• Roppesmäki  + (Peräksenmäen itäpuolella sijaitseva pieni mäki. Sen luona oleva lähde on ''roppesmäeŋkaivo''. Vuoden 1794 Tammiston kylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Roppes Tahdon'' (TMKA, Mynämäki 65).)

• Kölöhaka  + (Peräksenmäen lounaispuolella sijaitseva pelto.)

• Karpinmäki  + (Perälän pohjoipuolella sijaitseva mäki. Vrt Karpintienhaara, Perälä.)
• Karppi  + (Perälän tilan vanha nimi. Ei tiedetä alkuperää eikä ole enää yleisessä käytössä. Ks Perälä.)
• Peräniitunmetsä  + (Peräniitun eteläpuolella oleva Lankkisten kylään kuuluvan metsäalueen yhteisnimitys.)
• Peräniitunoja  + (Peräniitun halkaiseva oja.)
• Perälä (Lankkinen)  + (Peräniitun itäpäässä oleva tila. Paikka nykyisin asumaton, pellot uusilla omistajilla.)
• Isomäki (Seppälä)  + (Peräniitun luoteispuolella sijaitseva mäki, joka on suhteellisen korkea.)
• Tuomissuo  + (Peräniitun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty ja suo. Sen eteläosa on Jaakolantuomissuo. Vuoden 1769 karttaselitelmään on merkitty niitynnimet ''Wähä Tuomissuo'' ja ''Tuomissuo eller Candonijttu'' (TMKA, Mynämäki 40).)
• Karhulankallio  + (Mustankullan pohjoispuolella sijaitseva kallioinen metsämäki, joka aikoinaan kuulunut Lankkeisten Karhulan talon omistukseen (nimi johtuu siitä).)
• Niitunosa (Laavainen)  + (Peräpellon eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Peräpellonmäki  + (Peräpellon länsipuolella oleva matalahko mäki.)
• Ukura (Nakkila)  + (Peräpellon pohjoispuolella sijaitseva hyvin pieni pelto.)
• Peräjärvenvuoren Perävuorenkallio  + (Perävuoren rinnakkaisnimi.)
• Riitalho  + (Peurankiven eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1805 karttaselitelmäsän on mainittu niitynnimi ''Rijt Alho'' (TMKA, Mynämäki 67), vuoden 1695 karttaselitelmässä nimi ''Ritalho'' (TMKA 67⁰).)
• Silvasto  + (Peurankiven itäpuolella sijaitseva pellonosa, entinen niitty. Vuoden 1805 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Silvasto'' (TMKA, Mynämäki 67).)
• Peururahka  + (Peurussuon karttaan merkitty nimi.)
• Krouvinnummi  + (Peurussuon luoteispuolella sijaitseva santapohjainen metsä.)
• Peurusuo  + (Peurussuon rinnakkaismuoto on Peurusuo.)
• Peuru  + (Peurussuon rinnakkaisnimi. ''sanòvak kokò sitä̀ suota peuruks'' (JE 1949).)
• Suutila  + (Pienehkö kahden kantatalon, Hellan ja Miko … Pienehkö kahden kantatalon, Hellan ja Mikolan, kylä Karjalan länsiosissa Karjalankylän, Sairisten ja Laajoen kylien välissä. Murre jo laitilalaissävyisempää kuin idempänä Karjalassa. Kylän eteläosa, jossa sijaitsevat kantatalot, saatetaan sekoittaa kuuluvaksi Karjalankylään, varsinaista Suutilan kylään ei ajatella olemassaolevaksikaan. Asukkaat ''sūtlalaise'', yl. ''olla'' tai ''tulla sūtlaŋkorvest''. yl. ''olla'' tai ''tulla sūtlaŋkorvest''.)
• Kolmenkellarinmäki  + (Pienehkö kallio joen rannalla, maantien varressa. Mäessä ollut kolme kellaria; tästä nimi paikalle.)
• Haka (Ruonkallio)  + (Pienehkö pelto Ruonkallion ja Mietoinen-Mynämäki-maantien välissä. "sīn on olluk kūsimettä, sit se o tehty pelloks. semmone huano pelto se o ain ollu, et vaik seŋ kuim prūkkasis ni ei se kasvak ko poltettu nī pahaks." (MH 50 v.))
• Heinolanloukas  + (Pienehkö peltoalue ''ainītuntiän'' (ks. Ainiittu) varrella. Pellon laidalla on joskus ollut Heinolan talo. Ks. loukas appell.)
• Kirsonsuo (Lempiskallio)  + (Pienehkö suo Kallistenmetsässä (OM n. 20 v. seudulla asunut). Vanhat sanovat, että Kirsonsuo on lännempänä Laitilan Saukkojärven lähellä, ei missään tapauksessa Kallistenmaassa. Vanhat Kirsonsuo=Kallistensuo. (AV n. 80 v.).)
• Vähäsuo (Heikkilä)  + (Pienehkö suo metsässä Heikkilän talon takana. Suon ja talon välissä on Vähäpelto. Vähäsuo ja sen lähellä oleva Isosuo muodostava yhdessä Heikkilänsuot.)
• Kalevankulju  + (Pienehkö suo, joka on ollut Heikkilästä Haaramäkeen vievän polun varrella. Nyttemmin kulju on kuivunut.)