Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Perintötalon virallinen nimi. Ei kansanomaisessa käytössä.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Vahemäki  + (Peltona aikaisemmin ollut nykyinen kesämökkitontti. Kuulunut Kuokkion tilaan, mutta myyty myöhemmin vieraalle. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. / Hävinnyt tölli.)
  • Pitkätsarat (Nihattula)  + (Peltosarat, jotka kuuluvat laajaan Mäkärän peltoalueeseen. Pitkätsarat ulottuvat Mäkäränojasta Simolanrintaan asti. Nimensä pelto on saanut pitkänomaisesta mallistaan. ''ko ne o jumàlattomam pitkäs sara.'' (PA 1950))
  • Vannasmaa (Kumiruona)  + (Peltosarka, kolmikulmainen auran vannasta muistuttava.)
  • Laitumenpelto (Harainen)  + (Peltosuikale Kustavintien lounaispuolella. Laitumenpellolla pidettiin lehmiä. Pelto on annettu rintamamiehelle v. 1945.)
  • Uudenniityntie  + (Peltotie kulkee pitkin Uudenniityn toista reunaa. Uusiniitty on kuivuneen Saarenlahden pohjaa, siksi tunnetaan myös nimi Lahdentie.)
  • Naissaarentie  + (Peltotie on johtanut Naissaaresta Hevonkavion mäkeen.)
  • Pellontie (Haijainen)  + (Peltotie, joka kulkee Jaakkolan ja Juuselan talojen välistä pellon poikki Koivumäelle.)
  • Kärrytie (Valtola)  + (Peltotie, joka on Hankkantien jatke. Kärrytietä pitkin kuljetaan Nurmelan tilalla vuokralla olevaan Luhtaan eli Suomisentaustaan.)
  • Penikorventie  + (Peltotie, tehty metsätieksi, joka tällä hetkellä ulottuu Pahnassuolle (ei kartassa).)
  • Alhontie  + (Peltotie, vie Haankylästä Alhonmaahan, myös Tapanistentie.)
  • Laaksontie  + (Peltotie, vie Laakson lohkotilalle, alkaa Katinhännäntieltä. Myöhemmin tie tehty Raumijärvelle saakka.)
  • Niituntie (Hietamäki)  + (Peltotie, vie Suojoen Kapusten Ojapellolle, joka aikaisemmin ollut niittua, pellon keskellä Niitunmäki.)
  • Tanhua (yleisnimi)  + (Karjapolku, peltotie)
  • Kotopelto (Pentti)  + (Pentin koillispuolella sijaitseva lähipelto.)
  • Rajasuo (Penttilä)  + (Penttilän tilan suosta raivattu pelto Tarvaistenkylän rajalla.)
  • Peratunrahka  + (Peratun pellon pohjoispuolella oleva kuivahko suo.)
  • Peratunmaa  + (Peratun pellon rinnakkaisnimi.)
  • Kellarimäki (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon Pirttitahdon, myös Perentahdon. Mäessä ollut sauna ja kellari.)
  • Pajalähde  + (Peren kantatalon Pirttitahtomessa oleva lähde. Arvellaan, että Vehmalaisissa olisi joskus ollut Laurenin paikan lisäksi toinenkin sepän paikka.)
  • Hämölä (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon kansanomainen nimi, rinnakkaiskäytössä Peren kanssa, nuoren väen kesken yleistymässä. Talo suvun hallussa 1900-luvun alusta. Asukkaat: ''hämölät''.)
  • Pirttitahdon (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon palsta Jakin kantatalon päärakennuksen itäpuolella. Sama pieni palsta myös Perentahdon ja Kellarimäki.)
  • Ketolanpelto  + (Peren kantatalon pelto.)
  • Sahapelto (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon pieni pelto, jonka paikalla Alhonojan pielessä ollut 1900-luvun alussa saha.)
  • Kruununmetsä  + (Peren kruununpuustellin metsää, jäänyt valtiolle kun puustellista erotettu Peren kantatalo. Virallinen nimi Luhdanperä.)
  • Luhdanperä (torppa)  + (Peren kruununpuustellin torppa 1900-luvun alkupuolella, ollut v. vajaa 10 v., rakennukset siirretty Laurenille. Myöhemmin Luhdanperä tarkoittanut valtion metsää.)
  • Antintalo  + (Perintötalon virallinen nimi. Ei kansanomaisessa käytössä.)
  • Jussila (Lempiskallio)  + (Kantatalo, jonka kansanomainen nimi on Julla ja jonka nimeksi esimerkiksi vuoden 1799 karttaselitelmään on merkitty Jussila (TMKA, Mynämäki 63).)
  • Haukka  + (Perintötila vuodesta 1753 (vuoden 1905 maakirja). On nykyisin tunnetumpi Laiho-nimisenä asukkaitten mukaan. Vanhemmassa kirjallisessa käytössä nimi muodossa Haukkala.)
  • Ketola (Lempiskallio)  + (Perintötila vuodesta 1760 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Liitetty 1863 Kalleisten yksinäistilaan.)
  • Keijainen (Tursunperä)  + (Perintötila vuodesta 1761 (Perälä 1963, 191). Saman suvun omistuksessa, nykyinen omistaja Keijaisten tyttären mies Jaatinen.)
  • Paavola (Kaarleinen)  + (Perintötila vuodesta 1761 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Myöhemmin siitä lohkaistu Jaakkola-niminen tila. Asukkaat: "pāvola".)
  • Laurila (Pursinen)  + (Perintötila vuodesta 1766 vuoden 1905 maakirjan mukaan). On liitetty Kalleisten yksinäistilaan v. 1836.)
  • Laila  + (Perintötila vuodesta 1790 (vuoden 1905 maakirja). Asukkaat ''laela''.)
  • Puntala  + (Perintötila vuodesta 1793 (1905 maakirja).Perintötila vuodesta 1793 (1905 maakirja). Asukkaat: ''punᴅla''. / Kantatalo, joka on aikoinaan sijainnut Mäkilä - Kylä-Mattilan paikkeilla. Talo on jaettu Alis-Puntalaksi ja Ylis-Puntalaksi. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Pundala'' (TMKA, Mynämäki 34¹).alonnimi ''Pundala'' (TMKA, Mynämäki 34¹).)
  • Jaakkola (Kaarleinen)  + (Perintötila, joka on kuulunut Jaakko De la Gardien läänitykseen (Perälä: Mynämäki 1260-1960, s. 133).)
  • Kolo  + (Perintötila, joka on liitetty Kalleisiin 1863.)
  • Mattila (Liuskallio)  + (Perintötila, jossa aikaisemmin kaksi osaa:Perintötila, jossa aikaisemmin kaksi osaa: Mäki-Mattila ja Kylä-Mattila. Asukkaat: ''matla''. / Kantatalo, joka aikoinaan on sijainnut nykyisen Kylä-Mattilan ja Mäki-Mattilan paikkeilla. Talo on jaettu kahteen osaan: Kylä-Mattila ja Mäki-Mattila. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Mattela'' (TMKA, Mynämäki 34¹).alonnimi ''Mattela'' (TMKA, Mynämäki 34¹).)
  • Heikkilä (Kaarleinen)  + (Perintötila, lohkaistu Mattilasta 1800-luvulla, liitetty takaisin vuosisadan alussa. Päärakennus hävitetty ennen vuotta 1926.)
  • Mattila (Kaarleinen)  + (Perintötila. Asukkaat ''matla''. / Kantatalo, joka on sijainnut Paavolan ja Heikkilän välissä. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Mattila (TMKA, Mynämäki 15))
  • Jussila (Tursunperä)  + (Perintötilaksi Jussila tuli 1761 (Perälä 1963, 191). Omistajat vaihtuneet, vuodesta 1985 Pölösen suvulla.)
  • Aaltonen (Nihattula)  + (Perkkiö on virallinen nimi. Puheessa käytetään tilannimen sijasta sukunimeä Aaltonen.)
  • Perkkiönpelto  + (Perkkiön rinnakkaisnimi.)
  • Kulmaus  + (Perkkoloukkaan pohjoispuolella sijaitseva kulmamainen pellonosa.)
  • Tainio  + (Perkkomäen lohkotilan kansanomainen nimi asukkaiden mukaan.)
  • Perkkomäki (Korvensuu)  + (Perkkon itäpuolella sijaitseva maantiemäki.)
  • Uru  + (Perkkon länsipuolella sijainnut metsittynyt niitty.)
  • Latomäki (torppa)  + (Perkkon länsipuolella sijainnut torppa sekä sen kaakkoispuolella sijaitseva pelto.)
  • Latomäki (pelto)  + (Perkkon länsipuolella sijainnut torppa sekä sen kaakkoispuolella sijaitseva pelto.)
  • Perkkomäki (Neuvoinen)  + (Perkkon pellon lähellä oleva mäki Elontiessä. Nimetty pellon mukaan.)
  • Perkkonmoisio  + (Perkkon pohjoispuolella sijaiteva pelto, joka on kuulunut Perkkon torpan hallintaan.)
  • Kullanmäki  + (Perkkonperän eteläpuolella sijaitseva matala kumpare, joka nykyään on kokonaan viljelyksessä.)