Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Tuomala  + (Peruskarttaan merkitty talonnimi, jota ei kansanomaisesti käytetä. Talon kansanomainen nimi on Tuomola.)
• Maansilta  + (Peruskarttaan merkitty virheellinen paikannimi. Oikea nimi on Maasilta)
• Orko (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Orko on maakappale, notkelma, joka on usein mäkien välissä ja on muuta maastoa matalampi. ''on tavallas hiuka orkòki. mākappale. notko. mäkie välis‿olèva matàlampi kohta.'' (TN 1913). Paikannimistössä Huiorko, Koiorko, Pitkäorko)
• Keto (yleisnimi)  + (Eläinten laitumena käytetty, tasainen, avara laidunaukea.)
• Kulta  + (Perusosa. Appellatiiviselta merkitykseltään nykyisin täysin tuntematon maastosana. Johtuu ruotsin ''kulle'' 'kukkula yms.' ja on murresananakin ollut samansisältöinen (paikat ovat pieniä mäenkumpareita). Esim. Mustakulta, Kullassuo.)
• Kynsi  + (Perusosa. Appellatiiviselta merkitykseltään hämärtynyt maastosana, ehkä 'pieni pelto tai niitty'. Esim. Saarenkynsi.)
• Lonkas  + (Perusosana nimessä Horsilonkas.)
• Peräksenpelto  + (Peräksenmäen eteläpuolella oleva pelto.)
• Roppesmäki  + (Peräksenmäen itäpuolella sijaitseva pieni mäki. Sen luona oleva lähde on ''roppesmäeŋkaivo''. Vuoden 1794 Tammiston kylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Roppes Tahdon'' (TMKA, Mynämäki 65).)
• Kölöhaka  + (Peräksenmäen lounaispuolella sijaitseva pelto.)
• Karpinmäki  + (Perälän pohjoipuolella sijaitseva mäki. Vrt Karpintienhaara, Perälä.)
• Karppi  + (Perälän tilan vanha nimi. Ei tiedetä alkuperää eikä ole enää yleisessä käytössä. Ks Perälä.)
• Peräniitunmetsä  + (Peräniitun eteläpuolella oleva Lankkisten kylään kuuluvan metsäalueen yhteisnimitys.)
• Peräniitunoja  + (Peräniitun halkaiseva oja.)
• Perälä (Lankkinen)  + (Peräniitun itäpäässä oleva tila. Paikka nykyisin asumaton, pellot uusilla omistajilla.)
• Isomäki (Seppälä)  + (Peräniitun luoteispuolella sijaitseva mäki, joka on suhteellisen korkea.)
• Tuomissuo  + (Peräniitun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty ja suo. Sen eteläosa on Jaakolantuomissuo. Vuoden 1769 karttaselitelmään on merkitty niitynnimet ''Wähä Tuomissuo'' ja ''Tuomissuo eller Candonijttu'' (TMKA, Mynämäki 40).)
• Karhulankallio  + (Mustankullan pohjoispuolella sijaitseva kallioinen metsämäki, joka aikoinaan kuulunut Lankkeisten Karhulan talon omistukseen (nimi johtuu siitä).)
• Niitunosa (Laavainen)  + (Peräpellon eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Peräpellonmäki  + (Peräpellon länsipuolella oleva matalahko mäki.)
• Ukura (Nakkila)  + (Peräpellon pohjoispuolella sijaitseva hyvin pieni pelto.)
• Peräjärvenvuoren Perävuorenkallio  + (Perävuoren rinnakkaisnimi.)
• Riitalho  + (Peurankiven eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1805 karttaselitelmäsän on mainittu niitynnimi ''Rijt Alho'' (TMKA, Mynämäki 67), vuoden 1695 karttaselitelmässä nimi ''Ritalho'' (TMKA 67⁰).)
• Silvasto  + (Peurankiven itäpuolella sijaitseva pellonosa, entinen niitty. Vuoden 1805 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Silvasto'' (TMKA, Mynämäki 67).)
• Peururahka  + (Peurussuon karttaan merkitty nimi.)

• Krouvinnummi  + (Peurussuon luoteispuolella sijaitseva santapohjainen metsä.)

• Peurusuo  + (Peurussuon rinnakkaismuoto on Peurusuo.)
• Peuru  + (Peurussuon rinnakkaisnimi. ''sanòvak kokò sitä̀ suota peuruks'' (JE 1949).)
• Suutila  + (Pienehkö kahden kantatalon, Hellan ja Miko … Pienehkö kahden kantatalon, Hellan ja Mikolan, kylä Karjalan länsiosissa Karjalankylän, Sairisten ja Laajoen kylien välissä. Murre jo laitilalaissävyisempää kuin idempänä Karjalassa. Kylän eteläosa, jossa sijaitsevat kantatalot, saatetaan sekoittaa kuuluvaksi Karjalankylään, varsinaista Suutilan kylään ei ajatella olemassaolevaksikaan. Asukkaat ''sūtlalaise'', yl. ''olla'' tai ''tulla sūtlaŋkorvest''. yl. ''olla'' tai ''tulla sūtlaŋkorvest''.)
• Kolmenkellarinmäki  + (Pienehkö kallio joen rannalla, maantien varressa. Mäessä ollut kolme kellaria; tästä nimi paikalle.)
• Haka (Ruonkallio)  + (Pienehkö pelto Ruonkallion ja Mietoinen-Mynämäki-maantien välissä. "sīn on olluk kūsimettä, sit se o tehty pelloks. semmone huano pelto se o ain ollu, et vaik seŋ kuim prūkkasis ni ei se kasvak ko poltettu nī pahaks." (MH 50 v.))
• Heinolanloukas  + (Pienehkö peltoalue ''ainītuntiän'' (ks. Ainiittu) varrella. Pellon laidalla on joskus ollut Heinolan talo. Ks. loukas appell.)
• Kirsonsuo (Lempiskallio)  + (Pienehkö suo Kallistenmetsässä (OM n. 20 v. seudulla asunut). Vanhat sanovat, että Kirsonsuo on lännempänä Laitilan Saukkojärven lähellä, ei missään tapauksessa Kallistenmaassa. Vanhat Kirsonsuo=Kallistensuo. (AV n. 80 v.).)
• Vähäsuo (Heikkilä)  + (Pienehkö suo metsässä Heikkilän talon takana. Suon ja talon välissä on Vähäpelto. Vähäsuo ja sen lähellä oleva Isosuo muodostava yhdessä Heikkilänsuot.)
• Kalevankulju  + (Pienehkö suo, joka on ollut Heikkilästä Haaramäkeen vievän polun varrella. Nyttemmin kulju on kuivunut.)
• Arossuo  + (Pienehkö suo, jonka läpi Vallaisten tie kulkee. Suon pohjoispuolella on ollut Arola-niminen Heikolan tilan torppa, jonka rakennukset hävinneet. Häviämisaikaa ei muisteta.)
• Toolenkolinpelto  + (Pienempi lohko Toolenpellon pohjoispuolella. Katso myös Toolentorppa, Kolinpelto. (KV))
• Vähätahdon (Valaskallio)  + (Pienen pieni pelto, vrt. länsipolella Isotahdon. (AV))
• Isäntahdon (Kattelus)  + (Pienenä ulokkeena Korskallioon työntyvä pe … Pienenä ulokkeena Korskallioon työntyvä pelto. Sijaitsee Haka-nimisen Alistalon pellon pohjoiskolkassa. Nimi annettu erikseen jonkun Alistalon suvun jäsenen mukaan, pelto haluttu nimetä "isän nimikkopelloksi". ''tahdon'' (appell.): pelto, joka on raivattu metsän sisälle. ''eiks sè isäntahroin ollu'' (AL 1927).e. ''eiks sè isäntahroin ollu'' (AL 1927).)
• Tuomaan sarat  + (Pienet sarat Pellonperän eteläosassa. Asiakirjoissa (Pelto- ja niittyjako v. 1795 ja siihen liittivä kartta v. 1791) Tuomisto, Tuomaan sarat, Thomas Åker: Tuomisto nykyisin Kotoniittyä ja Pellonperää, Tuomaan sarat pienet sarat Pellonperän eteläosassa.)
• Mustakallio  + (Pieni kallio, joka on kuin pienoismalli Araratinvuoresta. (EK))
• Rantala (Pyhe)  + (Pieni Laajoen rantapelto, jossa jokaisella Pyheen taloista (Alis-Haakari, Ylis-Haakari, Alis-Punta ja Ylis-Punta) on ollut osuutensa.)
• Lähteenpelto (Mäkilä)  + (Pieni Mäkilän lohkotilan pelto, jossa ollut talon lähde. (AV))
• Haavisto (Tursunperä)  + (Pieni Riesalasta lohkottu tila, Lehtosen suvun omistuksessa. Nimi keksitty, ei haapoja lähistöllä (VS 1912))
• Isän Tahtoma  + (Pieni aidattu (nykyäänkin) pelto. Isonjaon … Pieni aidattu (nykyäänkin) pelto. Isonjaon asiakirjoissa v. 1801: Isan Tahdon, v. 1807 Isän Tahtoma. Sen laidassa on ollut asumus: Justiinantorppa; sen paikalle rakennettiin vuoden 1925 paikkeilla, jolloin torppa oli ollut jo kauan kylmillään, Nummen vanhan väen asunto (Metsäranta; palanut 1930-luvun puolivälissä).säranta; palanut 1930-luvun puolivälissä).)
• Justiinantahdon  + (Pieni aidattu (nykyäänkin) pelto. Isonjaon asiakirjoissa v. 1801: Isan Tahdon, v. 1807 Isän Tahtoma. Sen laidassa on ollut asumus Justiinantorppa.)
• Isonkinttaan tahdon  + (Pieni aidattu pelto. Pelto on lähellä Isokintas-nimistä mäkeä.)
• Alho (Lepistö)  + (Pieni alava pelto. Sijaitsee Luhdanojan rannassa Salomaan tilan Hiivonniitun vieressä)
• Pikkulato (Vehmalainen)  + (Pieni hirsinen lato, joka ollut Peren Luhtapellossa.)
• Apostolinkallio  + (Pieni kallio Kalsvuorenpellolla, Soikin tilan alueella. Paikalle on kivistä muodostunut portaat korkeimmalle kivelle, Apostolinkalliolle, ja nimi on saanut alkunsa siitä. ''Siin oŋ kävellü jokù niit trappui pitki ülös'' (< BV 1911).)
• Luistinkallio  + (Pieni kallio Rauvolan tilan eteläpuolelle, aivan lähellä taloa.)