Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Pieni lohkotila, alkuaan torppa. Myöhemminen Huhtala.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Liuskallio (mäki)  + (Pieni kallioinen mäki, jossa nykyään sijaitsevat Mäkilän ja Kylä-Mattilan rakennukset.)
  • Kalliokieli  + (Pieni kallioittenvälinen metsäpelto. Myös Kallinkieli. Vuonna 1558 Kivikylän talolliset ovat luovuttaneet Kallionkielen Ihalaisten kyläläisille muita niittyjä vastaan (TMKA, Mynämäki 19⁰).)
  • Idekari  + (Pieni kalliosaari (Pyhärannan ja Kumiruonan raja on tällä kohdin pitäjäkartassa väärin). Selitystä nimelle ei tiedetä.)
  • Närkki  + (Pieni kari meressä. Naapurikylän asukkaat käyttävät usein nimitystä Tervoisten Närkki.)
  • Ladonmäki (Lepistö)  + (Pieni karikko Ladontaustan ja KärpännokanpPieni karikko Ladontaustan ja Kärpännokanpeltojen välissä. Mäki on saanut nimensä siitä, että talon lato sijaitsee mäen reunassa. Mäki on joskus ollut kotieläinten laidunmaana. ''joskus ollu laitumen. ei se oikke mäkìkä ol mut ko se o semmoneŋ karikko ni laròmäeks sanòta.'' (AH 1945)ŋ karikko ni laròmäeks sanòta.'' (AH 1945))
  • Kivistö (Seppälä)  + (Pieni kivinen pelto, joka on metsitetty.)
  • Koivikko (Lepistö)  + (Pieni koivua kasvava saareke Runontien ja Kotopeltojen välissä. Nykyisin paikalla on tilan vanhanemännän asuinrakennus. ''se oŋ koivikko ain‿ollu. sīn‿o ain‿olluk koivikko. piän sāreke tiä ja pello välis.'' (MM 1945))
  • Koivumäki (Haankylä)  + (Pieni koivuja kasvava mäki pellon keskellä. Haankylässä sanotaan Tiilikoponmäki. (KAH).)
  • Haaronkoski  + (Pieni koskenpaikka, joka on ollut Laajoessa vähän Hankkaankosken yläpuolella. Koskenpaikat ovat hävinneet joesta sotien jälkeisissä perkauksissa.)
  • Hankkankoski  + (Pieni koskenpaikka, joka on ollut Laajoessa Hankkan peltojen kohdalla. "ko ol niittu muute. kivìpaikka." (MR 1938))
  • Koskenvaha  + (Pieni koski Laajoessa. Sijaintipaikasta erPieni koski Laajoessa. Sijaintipaikasta erilaisia tietoja. 1) AV, MN, PAM: sijainnut Karjalankylän Vähä-Karjalan peltojen loputtua: 1: 26-27/55-56. 2) ES: sijainnut Setlänperkkiön kohdalla edellistä idempänä: 1: 28/56. 3) AA: sijainnut Painiitun ja Pajarin välissä suoraan Laakson lohkotilalta Laajokeen, so. kaikkein idempänä keskellä Vähän-Karjalan peltoja. Huom. joki Vähässä-Karjalassa kuiva, vettä 0,5 m - 1 m, melkein uimakelvoton., vettä 0,5 m - 1 m, melkein uimakelvoton.)
  • Terhonkoski  + (Koski Mynäjoessa lähellä Sunilan ja Kintikkalan rajaa.)
  • Killinkoski  + (Pieni koski Mynäjoessa. Tunnetaan myös Killankoski-muodossa. Ei enää käytössä (SM). Ts. pienentynyt mitättömäksi. Kosken sijaan nykyisin tunnetaan Killankulju ja Maulan metsäpalsta Killanranta, jossa Killanlähde.)
  • Koskenvahe (Hevoskoski)  + (Pieni koski, ollut Laajoessa ennen joen perkausta Karjalankylän peltoaukean takana kylän länsipuolella. Yleisesti tunnettu. Tunnetaan myös Hevoskoskena.)
  • Hevostenkoski (Karjalankylä)  + (Pieni koski, vanhempi nimi Koskenvahe. Uitettu kylä hevosia joskus. Vrt. samanniminen koski alajuoksummalla Karjalan Salavaisten kylässä.)
  • Pihanrahka  + (Pieni kuivahko suo Pihametsän itäpuolella.)
  • Laitumenmetsä (Kintikkala)  + (Pieni kunnan omistama metsä, johon on hakkPieni kunnan omistama metsä, johon on hakkuiden jälkeen istutettu uusia puita. Ulottuu kylän rajalle ja on pienen tien reunustama pohjoisreunaa lukuun ottamatta. Metsässä on aiemmin laidunnettu karjaa. ''lairumemettä menè rūtilar rajal sākka ja se oŋ ɢunnam mettì'' (PV 1916).l sākka ja se oŋ ɢunnam mettì'' (PV 1916).)
  • Tammisto  + (Pieni kylä. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu kolmitaloinen Tammisto By (TMKA, Mynämäki 65).)
  • Kulju  + (Yleisnimi. Joen syvä kohta.)
  • Aronkrunni  + (Mäen päällä ollut lammikko, jossa oli lähteensilmä. Krunnista meni vesijohto Laukolan navettaan. Kesällä lammikossa pestiin pyykkiä ja talvisin luisteltiin.)
  • Lummelammikko  + (Pieni lampi Lankkisten kylän metsäalueella Ruohosuon länsipuolella. Lammessa oli vettä ympäri vuoden ja paikalla kasvoi lumpeita. Lampi kuivattiin, ei nykyisin erotu metsästä. (AK 1914))
  • Pikkulato (Nihattula)  + (Pieni lato Mäkärän peltoalueen laidassa.)
  • Pienilato  + (Pieni lato Salontien vieressä. Lato erotetaan nimitykselä tilan toisesta ja isommasta kauempana kotoa olevasta ulkorakennuksesta.)
  • Kivilä (Mäenkylä)  + (Pieni lohkotila Polvenmäessä soiden suulla, alkuaan torppa. Myös Pajalana ja Pajalan Kivilänä tunnettu. Asukkaat: ''esko eevert kivìlä''.)
  • Niittumaa  + (Pieni lohkotila, alkuaan mynämäkeläisen talon torppa, siirretty Karjalaan v. 1935. Asukkaat: ''nīttumā'', kesäkäytössä.)
  • Pajala (Mäenkylä)  + (Pieni lohkotila, alkuaan torppa. Tunnetaan Kivilänä. Usein sanotaan Pajalan Kivilä.)
  • Laihinen (Raimela)  + (Pieni lohkotila, erotettu Raimelan Junnilan kantatalosta, siirretty Karjalaan v. 1935. Nykyisen 75-vuotiaan isännän isoisän isoisän perustama, alkuaan torppa. Virallisesti Keskilä.)
  • Kivikari (Valaskallio)  + (Pieni lohkotila, erotettu Valaskallion HalPieni lohkotila, erotettu Valaskallion Halosta. Nykyisin kansanomaisesti Soini asukkaiden mukaan. / Tila Lemmin kulmassa lähellä Mietoisten ja Mynämäen pitäjän rajaa. Tila on perustettu vasta 1940-luvulla. Tilan maista kuuluu osa Mynämäen pitäjän puolelle. Tilannimen sijasta käytetään sukunimeä Soini.annimen sijasta käytetään sukunimeä Soini.)
  • Lehtilä (Nihattula)  + (Pieni lohkotila, erotttu mynämäkeläisestä talosta, nykyisin 1950-luvulla tulleiden asukkaiden mukaan. Asukkaat: ''lehtilä'' (vanhustentaloon 1975, autiona nykyisin). Aikaisemmin Paltta.)
  • Huhtala (Raimela)  + (Pieni lohkotila, vanha torppa. Nyk. asukkaiden mukaan Laine.)
  • Kaskinen (Värräinen)  + (Pieni lohkotila. Nykyisin Talla. Aikaisemmin Talsten ja Julinin torppa.)
  • Kemppurioja  + (Pieni luonnonoja, alkaa soistuneesta metsästä, laskee Mynäjokeen. (Vähäkylä). ''se piän ojà o kemppuri₍ojà, se-o oikke kokò sem paikkakunna nimì.'')
  • Vasikkahaka (Telkinmäki)  + (Pieni metsikkö, jossa on pidetty vasikoita ja lampaita. Telkinmäessä oli lisäksi Hevoshaka ja Härkhaka.)
  • Takamainenhaka  + (Pieni metsittynyt pelto. Sen pohjoispuolella on Etumainenhaka.)
  • Matometsä  + (Pieni metsäalue Vääränkoijunmäestä vähän pohjoiseen. ''sīn oŋ kärme sin ollu.'' (EG 1910))
  • Ympyrkäinen (Kuokkio)  + (Pieni metsäpelto, joka muodoltaan pyöreä.)
  • Vähämäki (Luhta)  + (Pieni metsäsaareke Toivolan alapuolen pellon reunassa. Metsikkö kohoaa hiukan muuta maastoa korkeammalle, mistä se on saanut nimensä. ''se o vähäŋ korkkemmal.'' (MR 1938))
  • Jullaan Kustaan mäki  + (Pieni mäennyppylä Lemmintiessä lähellä KivPieni mäennyppylä Lemmintiessä lähellä Kivikaria. Mäki on saanut nimensä siitä, että paikallinen kulkumies, Karjalan Jullaalta alunperin kotoisin oleva, on aloittanut hirsisen mökin rakentamisen mäen kohdalle tien viereen. Mies oli kuitenkin salaperäisesti yhtäkkiä kadonnut ja tien viereen jäi pitkäksi ajaksi keskeneräinen hirsikehikko. Mäki on ollut pelkoa herättävä paikka. Vieläkin saattavat jotkut leikillisesti sanoa, kun lähtevät mäelle päin: ''sit täütü lähti jullaŋkustal.'' (HS 1923).sit täütü lähti jullaŋkustal.'' (HS 1923).)
  • Tehtaanmäki  + (Pieni mäennyppylä Saarenkartanon päärakennPieni mäennyppylä Saarenkartanon päärakennuksen lähellä. Mäellä on ollut kartanon piikojen asuinrakennus. ''siäl asùsivap palvelija ja pojàk kävìväs siäl sit lapsi tekèmäs, sīt se nimì tulì.'' (EG 1903). Paikka mainitaan myös vanhassa pilkkalaulussa: ''sāre₍auko ülì uipi pirùmaine hauki, tehtamä₍ès kuappala antti housumpellit auki.'' (EG 1903)ppala antti housumpellit auki.'' (EG 1903))
  • Pihatonmäki  + (Pieni mäennyppylä. Pihatonmäellä on Saaren kartanon navetta eli pihatto.)
  • Tallimäki (Saari)  + (Saarenkartanon takana oleva mäki, jossa on ollut talli.)
  • Haapamäki (Haijainen)  + (Pieni mäki Eskolan Jannen torppaa vastapäätä. ''siäl olìva nīŋ komi₍a hāppa.'' (AJ 1917))
  • Kalliomäki (Valtola)  + (Pieni mäki Luhdantiessä heti Hangassuon metsätien tienhaaran jälkeen. Mäki on ollut joskus suurempi, mutta kalliota on myöhemmin louhittu, eikä tiessä ole enää kovin suurta laskua. ''ko sīn‿ol kallio. nüs sitä o louhittu. ei sīt‿ol isso lasku.'' (MR 1938))
  • Pervonsuunmäki  + (Pieni mäki Olliln kantatalon mailla. Ei yleisesti tunnettu, ei käytössä. (VO).)
  • Kuorimäki  + (Pieni mäki Runontien vieressä. Mäessä olevalla kalliolla on joskus aina kuorittu puita. Kalliolle kerääntyi tällöin iso kasa puun kuoria, joista mäki sai nimityksensä. ''sīn‿ol puit kuarittu. sīn‿ol isò kuarkasà.'' (MM 1945))
  • Kusikallio  + (Pieni mäki Vehmalaisten pappilasta länteen, mäellä ollut mäkitupa-asutusta (nykyisin Koskinen). Pejoratiivinen, ei yleisesti tunnettu, syytä miksi nimitetään ei tiedetä. (FJ))
  • Koivumäki (Haijaisten Junnila)  + (Pieni mäki kylän itäosassa, Junnilan Jokirantapellolla. ''koivumä₍èmpelto'' on Junnilan vehnäpelto Koivumäen ja Kotopellon välissä.)
  • Kalliomakasiininmäki  + (Pieni mäki vastapäätä Isonladonmäkeä. Mäellä on makasiini. ''sīŋ kallimakàsīnimä₍ès‿o semmoneŋ korkki₍a kalli₍o.'' (AL 1910).)
  • Tiilikoponmäki  + (Pieni mäki, jolla kasvaa koivuja. Korplaisen pellon keskellä. Tunnetaan myös Koivumäkenä. (KV))
  • Kanasaarenmäki  + (Pieni mäki, jonka länsipuolella soista maastoa.)