Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Langonjärvi  + (Pieni, mutta syvä järvi lähellä Mynämäen j … Pieni, mutta syvä järvi lähellä Mynämäen ja Mynämäen alueen keskellä olevaa Mietoisten kunnan alueen rajaa. Mynämäen Luhdan kulmakunnassa järvestä käytetään nimeä Langonjärvi, Mynämäen Salavaisten kylän puolella järveä sanotaan Kuvasjärveksi. ''suaŋ keskel olèva aikà mutàne lampi.'' (MR 1938). Katso myös Langonoja ja Langonsuo. 1938). Katso myös Langonoja ja Langonsuo.)
• Lammijärvi  + (Pieni, pyöreä suo, ollut joskus pieni järvi.)
• Ympyrkäinen (Lujala)  + (Pieni, pyöreä suopläntti. Yleisesti tunnettu.)
• Heinäsuo  + (Pieni, suosta tehty pelto.)
• Lähteenpute  + (Pieni, syvällinen, vetelä suonsilmäke Rautsuossa lähellä Saartennokkaa. (NV))
• Orvo  + (Pieni, talon kotipalstasta erillään oleva pelto (AH 50 v.).)
• Loimaanloiko  + (Pientä kauppaa tekevä, kiertelevä mies. Kulki kärryjen kanssa. Oli kotoisin Loimaan suunnalta. Piti kesäisinkin päällään pitkää ''palttō''.)
• Kotopelto (Pietilä)  + (Pietilän eteläpuolella Mynäjoen rannalla sijaitseva pelto.)
• Riihenpelto (Pursinen)  + (Pietilän itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Alis-Pietilä  + (Pietilän kantatalon toinen puolisko. Talo on sijainnut Pietilän vanhan päärakennuksen kohdalla.)
• Ylis-Pietilä  + (Pietilän kantatalon toinen puolisko. Talo on ollut nykyisen asuinrakennuksen kohdalla.)
• Ikkunanalustapelto  + (Pietilän lohkotilan pelto, jolle on tuvan ikkunasta suora näkö. Ikkunanalustapellosta osa on ollut ''Charta öfver Tallala Hemmans Ägor År 1794'' -mukaan Vähä Tyrvuori, ei käyt. (ks. Isomäki).)
• Kyntämäalho (Tallala)  + (Pietilän lohkotilan pelto. ''Beskrivning öfver Tallala Hemmans Ägor'' vuodelta 1806 mukaan ''Kyndämäalhon Suo''. Vrt. Lehdon Kyntämäalho.)
• Uusipelto (Tallala)  + (Pietilän lohkotilan pelto. ''ei sil mittä nimì ol, ūrek pelloks mes sanòta.'')
• Tahdon (Tallala)  + (Pietilän lohkotilan pieni laidunpelto.)
• Pietilänkallion metsätie  + (Pietilän talon mukaan nimetty sen tiluksiin kuuluva metsätie. Nuorehko nimi.)
• Pietilänkallio  + (Pietilän talon mukaan nimetty sen tiluksiin kuuluva kallio. Nuorehko nimi.)
• Saarteennokka  + (Pietilästä lohkaistun, melko uuden talon nimi. Sijaitsee peltoon nokkamaisesti työntyvässä niemekkeessä ennen Koivumäkeä.)
• Peltomaa (Parsila)  + (Pietilästä vuosisadan puolivälin tienoilla lohkaistu talo Pahamäen pohjoisreunassa, aivan pellon laidassa, minkä vuoksi taloa kutsutaan Peltomaaksi. Pietilän nuoren isännän omistuksessa.)
• Uusivainio (Parsila)  + (Pietilään kuuuva pelto Pahamäen reunassa. Nimen alkuperä ei tiedossa.)
• Hevonkavionmäki  + (Pietimäen rinnettä, jossa Hevonkapionlato sijaitsi. ''he₍òŋkavì₍omä₍èks sitä sanòtti silloŋ ko mǟ olè nuari ollu. nyt sitä ei enä sanòta semmoseks''. (EG 1910))
• Jokipelto (Lujala)  + (Pietinkedon eteläpuolella Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva peltolohko.)
• Vanhatahdon (Lujala)  + (Pietinkedon pohjoispolella sijaitseva metsittynyt peltolohko.)
• Kannosto  + (Pietoistenojan pohjoispuolella sijaitseva pieni pelto, entinen niitty. Peruskarttaan nimeksi on merkitty virheellisesti Kannisto. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi Kannosto (TMKA, Mynämäki 66).)
• Morokivi  + (Pietostenojan kaakkoispuolisessa metsässä oleva kivi, joka rapautuu itsestään (mureneva kivi).)

• Lallinlähde  + (Pihalan lohkotilan Lallinpellossa oleva luonnonlähde.)

• Laitavuori  + (Pihalan lohkotilan kansanomainen nimi 1960-luvulta omistajien mukaan.)
• Mäkinen (Vuoluinen)  + (Pihalan lohkotilan kansanomainen nimi ensimmäisen omistajan mukaan 1960-luvulle. Nykyisin Laitavuori.)
• Laihinen (Kalela)  + (Pihalan lohkotilan kansanomainen nimitys asukkaiden mukaan.)
• Lallinpelto  + (Pihalan lohkotilan pieni pelto, jossa Lallinlähde. Alkuperästä ei tietoa (Laihinen). Vrt. Lallin Jussin tupa.)
• Kuusisto (Pihala)  + (Pihalan, aikaisemmin Kleemolan kantatalon peltoa Ollilan Kuusistosta 200 m pohjoisemmas.)
• Pihanpelto (Haankylä)  + (Pihan rinnakkaisnimi.)
• Pihantie  + (Pihanpellon pellon koillisreunaa menevä peltotie, joka vie Yläneentieltä Räsän taloon. Nykyisin tie Hirvijärventie, tietä oikaistu ja jatkettu.)
• Pihlavaorvonmetsä  + (Pihlavaorvon rinnakkaisnimi.)
• Piispansilta  + (Piispa Henrikin tiehen kuulunut kivisilta jossain Korppolevon itäpuolella ennen Munkkionlevoa suossa. Paikkaa ei enää tunneta, opas (KA 75 v.) muisteli isänsä hänelle pikkupoikana sillan paikan näyttäneen ja siitä kertoneen.)
• Joenperä (Nakkila)  + (Pika-asutustila. Nykyisen omistajan isä on tullut tilalle 1950-luvun alussa ja silloin tila on ollut ns. kylmä tila eli paikalla ei ollut rakennuksia. Puheessa ei tilannimeä käytetä vaan käytetään sukunimeä Virta. Joenperä on myös tilan pellon nimi.)
• Pikiojanpiru  + (Pikiojassa on asunut Pikiojanpiru. ''ko is … Pikiojassa on asunut Pikiojanpiru. ''ko isä̀nnä tulìva Turùst juavuspäisäs ja ko ajòva pikì₍ojà sivùtte nī jos he₍òse olìva väsünü ja rikèrasiva nī uhmatti et pikì₍ojàmpirù tlē ja viä et sātti he₍òse menèmä tās.'' (OM 95 v.). Piru siis asunut kohdassa, jossa Yläneentie kulkee Mynäjoen yli: ''pikì₍ojàmpirù o jüllän sīn sillan kohral, sanòta et jokù o hirttän ittes silla rumppu (EK 65 v.).ù o hirttän ittes silla rumppu (EK 65 v.).)
• Isoriihi  + (Saaren kartanolla on ollut Isoriihi ja Pikkuriihi. ''se tapattu silloŋ‿ɢo mnǟ rupèsi rīhel käümä.'')
• Keski-Kinnari  + (Pikku-Kinnarin kaakkoispuolella sijaitseva umpipelto. Vrt. Kinnari, Pikku-Kinnari ja Perä-Kinnari.)
• Hakapelto (Lankkinen)  + (Pikku-Mahlion länsipuolella sijaitseva pelto.)
• Metsänpelto (Raimela)  + (Pikkuinen pelto metsässä, nykyisin metsitetty.)
• Perkkovaha  + (Pikkuniitun koillispuolella sijaitseva pieni pelto. Sen itäsyrjällä on suurehko maakivi.)
• Maaperkko  + (Pikkusuo. Ei yleisesti tunnettu, ei käytössä (FL). Huolin Vähä-Kouvolan ulkopalstaa Karjalassa.)
• Tillintie  + (Pikkutie, joka lähtee Kuokkiontiestä lähel … Pikkutie, joka lähtee Kuokkiontiestä läheltä Koivulan tilaa olevasta Neljäntienristeyksestä. Tie jatkuu Karjalaan asti. Karttaan merkitty Tillinsuo, josta tie todennäköisesti on saanut nimensä; on Kuokkiosta niin kaukana, että sille eivät oppaat tunnu enää tarvitsevan nimitystä. Tillintie-nimi sen sijaan on yleisesti tunnettu.tie-nimi sen sijaan on yleisesti tunnettu.)
• Sisarluodon palstatila (Haijainen)  + (Pikkutila Reilän kohdalla. Paikka on hävitetty vuosia sitten, tilasta on kylässä säilynyt vain jonkun verran muistitietoa.)
• Kiilströminpaikka  + (Pikkutila Ruskarinmetsässä, Vanhan Meripääntien varrella. Nimi tilan omistajan sukunimen mukaan.)
• Leppänen (Uhlu)  + (Pikkutila Suokankaan tilan vieressä, Isonmäen reunassa. ''se leppäne-o nīŋkoŋ kesä̀huvìlan‿et mahtak sīn mittä mūt olla.'' (LA 1898))
• Rintala (Tiirola)  + (Pikkutila Tiirolan talon lähellä.)
• Ahtola  + (Pikkutila kylän länsiosassa. Erotettu Pusalan talosta. Tilan pelto Ahtolanpelto. Sen mukaan on ehkä tila saanut nimensä.)
• Kuusimäki  + (Pikkutila kylän länsirajalla. Erotettu Tuokilan talosta.)
• Tuomola (Mietoisten kylä)  + (Pikkutila kylän läntisimmässä osassa. Ollut ennen torppa (Kannonpää).)