Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Tuomola (Mietoisten kylä)  + (Pikkutila kylän läntisimmässä osassa. Ollut ennen torppa (Kannonpää).)
• Grönros (Saari)  + (Pikkutila lähellä Saaren kartanoa. Nimi tilan omistajan sukunimen mukaan. Talo on rakennettu 25 v. sitten (= 1948). Virallinen tilannimi Pirttiaho.)
• Kuusela (Tiirola)  + (Pikkutila lähellä Tiirolan taloa. Rakennettu v. 1926.)
• Portaanpää (tila)  + (Pikkutila sillan lähellä. Tilan muita nimiä ovat Heinonen, Laakso ja Pirttilahdepaikka.)
• Ruutmanninpaikka  + (Pikkutila, jonka nimi tulee edellisen omistajan sukunimestä. Tämä nimi ei enää ole kovin yleisesti käytössä, enemmän puhutaan Suokankaasta.)
• Rehmonen  + (Pikkutila, jonka nimi tulee tilanomistajan sukunimen mukaan. Virallinen tilannimi on Mäntylä.)
• Lehtoranta (Ruonkallio)  + (Pikkutila. Sijainnut kylän itärajalla, sen keskivaiheilla. Lohottu Präiskälän talosta, mutta liitetty siihen myöhemmin. Rakennukset hävinneet.)
• Kuuskoski (Ruonkallio)  + (Pikkutila. Sijainnut kylän pohjoisosassa joen lähellä. Lohottu joskus luultavasti Keskitalosta, mutta myöhemmin siihen liitetty. Rakennukset hävinneet.)
• Vuorela (Ruonkallio)  + (Pikkutila. Sijainnut kylän pohjoisosassa Keskitalon läheisyydessä. Lohottu useita vuosikymmeniä sitten Keskitalosta, mutta myöhemmin siihen liitetty. Rakennukset hävinneet.)
• Hirvonkölhä  + (Pilpolan pellon luoteiskulmassa sijaitseva maakumpare, joka oli aikaisemmin pelloksi raivaamaton. Nimi on saanut aiheen paikalla nähdyistä hirvistä. ''ja sitt‿on semmone / vähä̀ rumà nimì ko hirvoŋkölhä.'' (TA 1920))
• Järvelä (Parsila)  + (Pilpolasta erotettu talo Kallavuoren kupee … Pilpolasta erotettu talo Kallavuoren kupeessa, talon pellot on lohkottu Kälälästä. Erotettu siirtoväkeä varten ja on saanut nimensä entisen asukkaa Järvisen nimen mukaan. Talo on rappeutunut ja sen maat on liitetty Nuoraan. Järvisen paikka, rinnakkaisnimitys Järvelälle, esiintyy useammin.kaisnimitys Järvelälle, esiintyy useammin.)
• Pirikanoja  + (Pirikan pellolta alkava ja Mynäjokeen laskeva oja. Kartassa virheellisesti Pirikkaoja.)
• Pirikkanpelto  + (Pirikan pellon rinnakkaisnimi.)
• Ketoniittu  + (Pirikanojan eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Veitnummi  + (Pirikanojan pohjoispuolella sijainnut entinen niittu, joka on metsittynyt. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Weitnum'' (TMKA, Mynämäki 26). Uudempi rinnakkaisnimi on Puukkonummi.)
• Pirikkanoja  + (Pirikanojan rinnakkaisnimi.)
• Pirjeristenmäki  + (Pirjeristen rinnakkaisnimi.)
• Pirtinlähde (Hiivola)  + (Pirtintahtomessa oleva kaivo.)
• Pirttijärvensuo  + (Pirttijärveä ympäröivä suo, josta läntistä osaa nimitetään myös Pehkusuoksi.)
• Laakso (Haijainen)  + (Pirttilahdenpaikan virallinen nimi, joka alunperin on tullut tilan entisen omistajan mukaan. Nimeä ei nykyisin käytetä. Muita tilan vanhoja nimityksiä ovat Heinonen ja Portaanpää.)
• Kuoppala (Pirttimäki)  + (Pirttimäen kylän yksi kantatalo, joka on muodostettu 1800-luvun alussa.)
• Hurramäki  + (Pirttitahtomen itäpuolella sijaitseva mäki.)
• Äijäntappi  + (Pitkä ja kapea suo, suonotko. (OM). Suon l … Pitkä ja kapea suo, suonotko. (OM). Suon luoteispuolella ''äijäntapìmäki'', joka tunnetaan yleisemmin kuin Äijäntappi, jopa niin että jotkut (JS) sanovat mäkeä suonotkoksi. Äijäntappimäessä ollut joskus jonkun Järvisen asuntopirtti (KAH) ja Äijäntapin yli mennyt kivisilta. Kaivolan ulkopalstaa Karjalassa.ivisilta. Kaivolan ulkopalstaa Karjalassa.)
• Pitkäsmäki (Pyhe)  + (Pitkä kivinen ja santainen mäki.)
• Matomäki (Suojoki)  + (Pitkä mäki Salavaisten tienhaarasta etelään, tiessä. Mäessä tai oikeammin tiessä alhaalla suuri mutka. Sateisella säällä paljon kastematoja, luultu myös, että mäessä käärmeistä. (TO). Sanottu myös Signenmäeksi. Katso myös ''matòmä₍enīttu''.)

• Isopelto (Ruonkallio)  + (Pitkä pelto kylän länsiosassa. Rajoittuu Mynäjokeen.)

• Pitkäpelto (Taimela)  + (Pitkä pelto tilan eteläreunassa.)
• Suntti (pelto)  + (Pitkä, kapea pelto, joka työntyy metsän keskelle, myös Pitkäorko.)
• Pitkäorko (Kalela)  + (Pitkä, kapeamallinen pelto. Myös Suntti. Katso Orko.)
• Pitkäsmäki (Mietoisten kylä)  + (Pitkä, loiva mäki maantiessä kylän itäosassa.)
• Ämmäoja  + (Virheellinen peruskartan nimi. Oikea nimimuoto on Ämmänoja.)
• Anttilanmäki  + (Pitkä, osin jyrkkä mäki Karjalankyläntiessä talosta tietä itään päin, ei enää käytössä. Tun. myös Vähämäkenä. (EY, SR))
• Latopelto (Ruonkallio)  + (Pitkähkö pelto Mietoisista Mynämäelle johtavan maantien varressa. Pellolla sijaitsee lato; siitä nimitys Latopelto.)
• Kankaristonmäki (Lankkinen)  + (Pitkänlohkon itäpuolella sijaitseva pieni viljelemätön maa, jossa on kallioitakin.)
• Hälskölhä  + (Pitkänlohkon keskipaikkeilla sijaitseva pellonosa. Nimeä ei osattu selittää.)
• Välisuo (Rantavakkinen)  + (Pitkänomainen pieni suo Mettälän metsässä. (KS))
• Pitkäorkonkallio  + (Pitkänoron pellon edessä oleva korkea kallio. Kalliolla ovat käyneet vanhemmat kyläläiset lapsena laskemassa mäkeä. ''kül siälk kalliol pokaseŋ käütti monek kerra. näküs küläki.'' (TN 1913).)
• Retkenkallio  + (Kallioalue, joka sijaitsee Kullassuontien vieressä ennen Pitkänoron peltoa. Kallio on saanut nimensä kulkureitistä, retkestä, joka on kulkenut kallioiden kautta. ''sīn‿ol semmone retki koŋ kuljetti.'' (TN 1913).)
• Lehtimettä  + (Pitkänpellon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Vähäorko  + (Pitkäorvon lounaispuolella sijaitseva hyvin pieni pelto.)
• Laarunpelto  + (Pitkäpellon pohjoispuolella sijaitseva pelto. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet ''Lauru'', ''Laru'' (TMKA, Mynämäki 11).)
• Huntuvuori  + (Pitkäsmäen eteläpuolella oleva vuori. Huntuvuorella on juhannuskokkopaikka. (TK s. 1943))
• Koiranpuremamäki  + (Pitkäsmäen korkein kohta, jonka paikalla on nykyinen TVH:n sepelivarasto.)
• Kallavuori  + (Kallavuori on louhikkoinen kallio- ja mets … Kallavuori on louhikkoinen kallio- ja metsäalue, jossa on myös melko korkeita kalliojyrkänteitä. Kaikkien kuntalaisten tuntema Kallavuori on tunnettu runsaasta, lehtomaisesta kasvillisuudesta, jota löytyy jokaisesta notkelmasta, etenkin vuoren länsi- ja etelärinteillä. Nimeen lienee antanut aiheen kalla-niminen lehtokasvi, jota löytyy alueen kosteikoista. Vuoren mukaan on nimetty sen juurelle syntynyt asutusalue nimellä Kalla; siellä on enimmäkseen siirtolaisväkeä.la; siellä on enimmäkseen siirtolaisväkeä.)
• Sikalähde (Valtola)  + (Pitkäsmäen pohjoispuolella sijainnut lähde.)
• Parsilan Pitkäsmäki  + (Pitkäsmäen rinnakkaisnimi.)
• Rinnanmäki  + (Pitkään ja lievästi nousevaa mäkeä kylän keskustassa Rinnanpeltojen pohjoispuolella.)
• Karjala  + (Pitäjä Varsinais-Suomessa Mynämäen pohjois … Pitäjä Varsinais-Suomessa Mynämäen pohjoispuolella, kuulunut aik. Mynämäkeen, mistä jäänyt ''münämä₍enkarjala'', mikä pej. karjalalaisten mielestä. Yl. ''karjalankorves'', metsäseutua, vrt. Mietoinen, Mynämäki. Asukkaat: ''karjalalaise''. ''karjala nimì tlē sīt ko ain suvìsi tuatti münämä₍e ja miatosten talòje joutokarja nītul karjala. tämä o semmost vanha karjamāt, ja sit joskus mütti trenkil tai pojàl nītuŋkappala ja pirètti itè metä.'' (KS)s mütti trenkil tai pojàl nītuŋkappala ja pirètti itè metä.'' (KS))
• Mietoinen  + (Pitäjä. Asukkaat: miato(i)stelaiset.)
• Mynämäki  + (Pitäjä, jonka halki virtaa hallitsevasti Mynäjoki. Nimen on arveltu liittyvän joennimeen ja Mäenkylän nimeen.)
• Lemu  + (Pitäjä. Asukkaat ''lemùlaise'', köllinimeltään ''lemù lāpo''. ''älä lāpottel koskas lemùst olè!'' (laapotella eli loruilla).)