Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Ketoniittu  + (Pirikanojan eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Veitnummi  + (Pirikanojan pohjoispuolella sijainnut entinen niittu, joka on metsittynyt. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Weitnum'' (TMKA, Mynämäki 26). Uudempi rinnakkaisnimi on Puukkonummi.)
• Pirikkanoja  + (Pirikanojan rinnakkaisnimi.)
• Pirjeristenmäki  + (Pirjeristen rinnakkaisnimi.)
• Pirtinlähde (Hiivola)  + (Pirtintahtomessa oleva kaivo.)
• Pirttijärvensuo  + (Pirttijärveä ympäröivä suo, josta läntistä osaa nimitetään myös Pehkusuoksi.)
• Laakso (Haijainen)  + (Pirttilahdenpaikan virallinen nimi, joka alunperin on tullut tilan entisen omistajan mukaan. Nimeä ei nykyisin käytetä. Muita tilan vanhoja nimityksiä ovat Heinonen ja Portaanpää.)
• Kuoppala (Pirttimäki)  + (Pirttimäen kylän yksi kantatalo, joka on muodostettu 1800-luvun alussa.)
• Hurramäki  + (Pirttitahtomen itäpuolella sijaitseva mäki.)
• Äijäntappi  + (Pitkä ja kapea suo, suonotko. (OM). Suon l … Pitkä ja kapea suo, suonotko. (OM). Suon luoteispuolella ''äijäntapìmäki'', joka tunnetaan yleisemmin kuin Äijäntappi, jopa niin että jotkut (JS) sanovat mäkeä suonotkoksi. Äijäntappimäessä ollut joskus jonkun Järvisen asuntopirtti (KAH) ja Äijäntapin yli mennyt kivisilta. Kaivolan ulkopalstaa Karjalassa.ivisilta. Kaivolan ulkopalstaa Karjalassa.)
• Pitkäsmäki (Pyhe)  + (Pitkä kivinen ja santainen mäki.)
• Matomäki (Suojoki)  + (Pitkä mäki Salavaisten tienhaarasta etelään, tiessä. Mäessä tai oikeammin tiessä alhaalla suuri mutka. Sateisella säällä paljon kastematoja, luultu myös, että mäessä käärmeistä. (TO). Sanottu myös Signenmäeksi. Katso myös ''matòmä₍enīttu''.)
• Isopelto (Ruonkallio)  + (Pitkä pelto kylän länsiosassa. Rajoittuu Mynäjokeen.)
• Pitkäpelto (Taimela)  + (Pitkä pelto tilan eteläreunassa.)
• Suntti (pelto)  + (Pitkä, kapea pelto, joka työntyy metsän keskelle, myös Pitkäorko.)
• Pitkäorko (Kalela)  + (Pitkä, kapeamallinen pelto. Myös Suntti. Katso Orko.)
• Pitkäsmäki (Mietoisten kylä)  + (Pitkä, loiva mäki maantiessä kylän itäosassa.)
• Ämmäoja  + (Virheellinen peruskartan nimi. Oikea nimimuoto on Ämmänoja.)
• Anttilanmäki  + (Pitkä, osin jyrkkä mäki Karjalankyläntiessä talosta tietä itään päin, ei enää käytössä. Tun. myös Vähämäkenä. (EY, SR))
• Latopelto (Ruonkallio)  + (Pitkähkö pelto Mietoisista Mynämäelle johtavan maantien varressa. Pellolla sijaitsee lato; siitä nimitys Latopelto.)
• Kankaristonmäki (Lankkinen)  + (Pitkänlohkon itäpuolella sijaitseva pieni viljelemätön maa, jossa on kallioitakin.)
• Hälskölhä  + (Pitkänlohkon keskipaikkeilla sijaitseva pellonosa. Nimeä ei osattu selittää.)
• Välisuo (Rantavakkinen)  + (Pitkänomainen pieni suo Mettälän metsässä. (KS))
• Pitkäorkonkallio  + (Pitkänoron pellon edessä oleva korkea kallio. Kalliolla ovat käyneet vanhemmat kyläläiset lapsena laskemassa mäkeä. ''kül siälk kalliol pokaseŋ käütti monek kerra. näküs küläki.'' (TN 1913).)
• Retkenkallio  + (Kallioalue, joka sijaitsee Kullassuontien vieressä ennen Pitkänoron peltoa. Kallio on saanut nimensä kulkureitistä, retkestä, joka on kulkenut kallioiden kautta. ''sīn‿ol semmone retki koŋ kuljetti.'' (TN 1913).)

• Lehtimettä  + (Pitkänpellon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)

• Vähäorko  + (Pitkäorvon lounaispuolella sijaitseva hyvin pieni pelto.)
• Laarunpelto  + (Pitkäpellon pohjoispuolella sijaitseva pelto. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet ''Lauru'', ''Laru'' (TMKA, Mynämäki 11).)
• Huntuvuori  + (Pitkäsmäen eteläpuolella oleva vuori. Huntuvuorella on juhannuskokkopaikka. (TK s. 1943))
• Koiranpuremamäki  + (Pitkäsmäen korkein kohta, jonka paikalla on nykyinen TVH:n sepelivarasto.)
• Kallavuori  + (Kallavuori on louhikkoinen kallio- ja mets … Kallavuori on louhikkoinen kallio- ja metsäalue, jossa on myös melko korkeita kalliojyrkänteitä. Kaikkien kuntalaisten tuntema Kallavuori on tunnettu runsaasta, lehtomaisesta kasvillisuudesta, jota löytyy jokaisesta notkelmasta, etenkin vuoren länsi- ja etelärinteillä. Nimeen lienee antanut aiheen kalla-niminen lehtokasvi, jota löytyy alueen kosteikoista. Vuoren mukaan on nimetty sen juurelle syntynyt asutusalue nimellä Kalla; siellä on enimmäkseen siirtolaisväkeä.la; siellä on enimmäkseen siirtolaisväkeä.)
• Sikalähde (Valtola)  + (Pitkäsmäen pohjoispuolella sijainnut lähde.)
• Parsilan Pitkäsmäki  + (Pitkäsmäen rinnakkaisnimi.)
• Rinnanmäki  + (Pitkään ja lievästi nousevaa mäkeä kylän keskustassa Rinnanpeltojen pohjoispuolella.)
• Karjala  + (Pitäjä Varsinais-Suomessa Mynämäen pohjois … Pitäjä Varsinais-Suomessa Mynämäen pohjoispuolella, kuulunut aik. Mynämäkeen, mistä jäänyt ''münämä₍enkarjala'', mikä pej. karjalalaisten mielestä. Yl. ''karjalankorves'', metsäseutua, vrt. Mietoinen, Mynämäki. Asukkaat: ''karjalalaise''. ''karjala nimì tlē sīt ko ain suvìsi tuatti münämä₍e ja miatosten talòje joutokarja nītul karjala. tämä o semmost vanha karjamāt, ja sit joskus mütti trenkil tai pojàl nītuŋkappala ja pirètti itè metä.'' (KS)s mütti trenkil tai pojàl nītuŋkappala ja pirètti itè metä.'' (KS))
• Mietoinen  + (Pitäjä. Asukkaat: miato(i)stelaiset.)
• Mynämäki  + (Pitäjä, jonka halki virtaa hallitsevasti Mynäjoki. Nimen on arveltu liittyvän joennimeen ja Mäenkylän nimeen.)
• Lemu  + (Pitäjä. Asukkaat ''lemùlaise'', köllinimeltään ''lemù lāpo''. ''älä lāpottel koskas lemùst olè!'' (laapotella eli loruilla).)
• Saarenkylä  + (Pitäjän länsiosassa sijaitseva kylä, joka on saanut nimensä Saarenkartanosta. Kylän asukkaita ovat ''sārelaise''. Koko kylän alue on aikaisemmin kuulunut Saarenkartanolle. Kylän virallinen nimi on Saarinen, mutta tätä nimeä ei käytetä.)
• Pitkä Pohjanperkko  + (Pohjanperkkon koillispuolella sijainnut niitty, joka on metsittynyt. Rinnakkaisnimi Pitkäperkko.)
• Hyyrvuori  + (Laaja ja korkea vuorialue Lankkisten kylän metsäalueella. Ei selvillä nimen alkuperää.)
• Kyläpelto  + (Pohjatalon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko Lähellä on ollut kylän vanha tonttimaa (= Karhulan yksinäistalo).)
• Mieroja (oja)  + (Pohjoisesta päin Mynäjokeen laskeva oja. Vrt. sen itäpuolella on Miervuori.)
• Kauppilanmetsä  + (Pohjolan Kauppilasta ostetun Takametsän rinnakkaisnimi.)
• Kanelintori  + (Pohjolan tilan paikkeilla sijainnut nuorison kokoontumispaikka.)
• Kairassuo (Laajoentaustan yhteismetsä)  + (Poikittaisin t-mallinen suo.)
• Kirkkopolku (Kalela)  + (Polku Karjalan kirkkoon Kalelan kylän takaa (= itäpuolelta), polkua käyttäneet jopa Lakjärven takana asuneet torpparit (ks. Mynämäki, Tursunperä, Paltta, Vuorenpää, jne.). Polku etenee Helsan kautta Livistön syrjää Kalelan kylään.)
• Alinenpolku  + (Polku Ruokoselta itäänpäin jokirantaan. (MR) Mynämäen ulkopalstaa Karjalassa.)
• Juottotanhua  + (Polku kylän eteläosassa. Kulkee pitkin Kaivattulanojan rantaa Mynäjoen rantaan. Tätä polkua myöten kuljetettu karjaa joelle juomaan ennen vanhaan.)
• Kallio-Orvo  + (Polku, joka kulkee pitkin Vähäpellon syrjää maantielle. Polun varrella kasvaa paljon sinivuokkoja.)
• Askaisten kirkkopolku  + (Polkua myöten on päästy Hämäläisistä Askaisten kirkolle. Nimi on vanha)