Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Vähäorko  + (Pitkäorvon lounaispuolella sijaitseva hyvin pieni pelto.)
• Laarunpelto  + (Pitkäpellon pohjoispuolella sijaitseva pelto. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet ''Lauru'', ''Laru'' (TMKA, Mynämäki 11).)
• Huntuvuori  + (Pitkäsmäen eteläpuolella oleva vuori. Huntuvuorella on juhannuskokkopaikka. (TK s. 1943))
• Koiranpuremamäki  + (Pitkäsmäen korkein kohta, jonka paikalla on nykyinen TVH:n sepelivarasto.)
• Kallavuori  + (Kallavuori on louhikkoinen kallio- ja mets … Kallavuori on louhikkoinen kallio- ja metsäalue, jossa on myös melko korkeita kalliojyrkänteitä. Kaikkien kuntalaisten tuntema Kallavuori on tunnettu runsaasta, lehtomaisesta kasvillisuudesta, jota löytyy jokaisesta notkelmasta, etenkin vuoren länsi- ja etelärinteillä. Nimeen lienee antanut aiheen kalla-niminen lehtokasvi, jota löytyy alueen kosteikoista. Vuoren mukaan on nimetty sen juurelle syntynyt asutusalue nimellä Kalla; siellä on enimmäkseen siirtolaisväkeä.la; siellä on enimmäkseen siirtolaisväkeä.)
• Sikalähde (Valtola)  + (Pitkäsmäen pohjoispuolella sijainnut lähde.)
• Parsilan Pitkäsmäki  + (Pitkäsmäen rinnakkaisnimi.)
• Rinnanmäki  + (Pitkään ja lievästi nousevaa mäkeä kylän keskustassa Rinnanpeltojen pohjoispuolella.)
• Karjala  + (Pitäjä Varsinais-Suomessa Mynämäen pohjois … Pitäjä Varsinais-Suomessa Mynämäen pohjoispuolella, kuulunut aik. Mynämäkeen, mistä jäänyt ''münämä₍enkarjala'', mikä pej. karjalalaisten mielestä. Yl. ''karjalankorves'', metsäseutua, vrt. Mietoinen, Mynämäki. Asukkaat: ''karjalalaise''. ''karjala nimì tlē sīt ko ain suvìsi tuatti münämä₍e ja miatosten talòje joutokarja nītul karjala. tämä o semmost vanha karjamāt, ja sit joskus mütti trenkil tai pojàl nītuŋkappala ja pirètti itè metä.'' (KS)s mütti trenkil tai pojàl nītuŋkappala ja pirètti itè metä.'' (KS))
• Lemu  + (Pitäjä. Asukkaat ''lemùlaise'', köllinimeltään ''lemù lāpo''. ''älä lāpottel koskas lemùst olè!'' (laapotella eli loruilla).)
• Mynämäki  + (Pitäjä, jonka halki virtaa hallitsevasti Mynäjoki. Nimen on arveltu liittyvän joennimeen ja Mäenkylän nimeen.)
• Mietoinen  + (Pitäjä. Asukkaat: miato(i)stelaiset.)
• Saarenkylä  + (Pitäjän länsiosassa sijaitseva kylä, joka on saanut nimensä Saarenkartanosta. Kylän asukkaita ovat ''sārelaise''. Koko kylän alue on aikaisemmin kuulunut Saarenkartanolle. Kylän virallinen nimi on Saarinen, mutta tätä nimeä ei käytetä.)
• Hyyrvuori  + (Laaja ja korkea vuorialue Lankkisten kylän metsäalueella. Ei selvillä nimen alkuperää.)
• Pitkä Pohjanperkko  + (Pohjanperkkon koillispuolella sijainnut niitty, joka on metsittynyt. Rinnakkaisnimi Pitkäperkko.)
• Kyläpelto  + (Pohjatalon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko Lähellä on ollut kylän vanha tonttimaa (= Karhulan yksinäistalo).)
• Mieroja (oja)  + (Pohjoisesta päin Mynäjokeen laskeva oja. Vrt. sen itäpuolella on Miervuori.)
• Kauppilanmetsä  + (Pohjolan Kauppilasta ostetun Takametsän rinnakkaisnimi.)
• Kanelintori  + (Pohjolan tilan paikkeilla sijainnut nuorison kokoontumispaikka.)

• Kairassuo (Laajoentaustan yhteismetsä)  + (Poikittaisin t-mallinen suo.)

• Kirkkopolku (Kalela)  + (Polku Karjalan kirkkoon Kalelan kylän takaa (= itäpuolelta), polkua käyttäneet jopa Lakjärven takana asuneet torpparit (ks. Mynämäki, Tursunperä, Paltta, Vuorenpää, jne.). Polku etenee Helsan kautta Livistön syrjää Kalelan kylään.)
• Alinenpolku  + (Polku Ruokoselta itäänpäin jokirantaan. (MR) Mynämäen ulkopalstaa Karjalassa.)
• Juottotanhua  + (Polku kylän eteläosassa. Kulkee pitkin Kaivattulanojan rantaa Mynäjoen rantaan. Tätä polkua myöten kuljetettu karjaa joelle juomaan ennen vanhaan.)
• Kallio-Orvo  + (Polku, joka kulkee pitkin Vähäpellon syrjää maantielle. Polun varrella kasvaa paljon sinivuokkoja.)
• Askaisten kirkkopolku  + (Polkua myöten on päästy Hämäläisistä Askaisten kirkolle. Nimi on vanha)
• Uitinkulju  + (Poltinkosken alapuolella Suojoenojassa ollut suvantopaikka, jossa pikkupojat pulikoivat kaiket päivät ja iltaisin aikuisetkin. Kuljussa pestiin joka kevät Karppisten kantatalon lampaat, usein yli 40-päinen lammaslauma. (HJ 80 v.))
• Helomaa  + (Portaanpään palstatilan kansanomainen nimi asukkaiden mukaan.)
• Äijänportaat  + (Portaat (eli silta) ojan yli (luultavasti Perkkiön- tai Alhonoja) polulla Vehmalaisista Suojoen kylän kirkkoon, myöhemmin Suojoen Kirkkopolulle. (VO),)
• Porttassuonrahka  + (Porttassuon eteläosa.)
• Porttassuonkallio  + (Porttassuon itäpuolella oleva kallio.)
• Porttassuonpellot  + (Porttassuonkallioitten pohjoispuolella olevat Knuutilan kantatalon pellot.)
• Henrikinportaat  + (Porttassuota kaivettaessa läydetty ilmatto … Porttassuota kaivettaessa läydetty ilmattomassa tilassa hyvin säilyneet portaat (=silta), jotka tehty puusta. Portaat tehty suuresta tukista, sylttä pitkistä puoliskoista, joiden molemmissa päissä heinäseipään paksuinen läpi, jonka kautta puoliskot kytketty toisiinsa tapilla. Portaat löytänyt suota kaivaessaan O. Mattila (95 v.) vuosisadan alkupuolella. Mattila on ainoa, joka tällä hetkellä tietää portaiden tarkan sijainnin. Vrt. Portaan Suo isojakokartoissa v. 1791. Myös pīspahenrikimportta. Vrt. Piispa Henrikin tie, Piispojenpolku, Sant Henrikin pöytä, Piispanhaudat.polku, Sant Henrikin pöytä, Piispanhaudat.)
• Haituli  + (Pränhuusissa oleva huone, jonka läpi kuljettiin varsinaiseen meijerihuoneeseen. ''haituli olì semmone huane miŋk läpì sit mentti.'' (EG 1910))
• Mahalmäki (Vihtamäki)  + (Puhkon eteläpuolella sijaitseva korkeahko metsämäki.)
• Puisonnokka  + (Puison rinnakkaisnimi.)
• Puitola  + (Puistolan virheellinen nimi kartassa.)
• Puistoniittu  + (Puistomäen syrjässä oleva niitty, josta niitetty suoheinää.)
• Myllymäki (Sunila)  + (Puita kasvava mäennyppylä Sunilan tiellä k … Puita kasvava mäennyppylä Sunilan tiellä kartanosta etelään, ulottuu tien molemmille puolille. Paikalla on ennen seisonut mylly. Mäen molemmille puolille levittäytyviä, lähinnä mäkeä olevia peltosarkoja kutsutaan Myllylohkoiksi. / Sunilan eteläpuolella sijaitseva viljelemätön mäki ja sen ympärillä sijaitseva pelto. Mäessä on joskus ollut tuulimylly. pelto. Mäessä on joskus ollut tuulimylly.)
• Sinimäki (mäki)  + (Puita kasvava mäki- ja kallioalue Ihamäkeä … Puita kasvava mäki- ja kallioalue Ihamäkeä vastapäätä. Mäen keskivaiheilla kulkee kylänraja. Mäessä kasvaa tiheää, korkeaa havupuustoa, joka näyttää hieman sinertävältä - nimi on mahdollisesti peräisin tästä. Sinimäessä kasvavasta metsästä käytetään nimeä Sinimäenmetsä. Suurin osa siitä on Kuuselan omistuksessa.Suurin osa siitä on Kuuselan omistuksessa.)
• Hempluntinmäki  + (Puita kasvava, pieni kalliokukkula keskellä peltoa Ihamäestä koilliseen. Nimen alkuperä ei selvillä. ''sill‿ol jokù nimì kyl / jō hempluntimmäkì se‿on'' (PV 1916))
• Suominen (Lankkinen)  + (Pukinniitun eteläsyrjässä sijaitseva asumus. Nimi on sama kuin omistajien sukunimi.)
• Ylis-Puntala (Liuskallio)  + (Puntalasta erotettu talo, joka uudelleen on yhdistetty Alis-Puntalaan. Rakennukset ovat hävinneet. Aikoinaan olleet Mäkilän ja Kylä-Mattilan paikkeilla.)
• Purisojanmäki  + (Purisojan rinnakkaisnimi.)
• Kurinantie  + (Pursilan ja Rauvolan kylien läpi Raukan johtava maantie. Tie kulkee myös Kurinan kylän läpi, siitä nimi. Muita nimiä Kurinankylätie ja Kunnantie.)
• Kurkolanoja (Pursila)  + (Suuresta Ruopanojasta erkaneva valtaoja, joka laskee aina Nousiaisten Kuuvajokeen saakka Kurkola-nimisen kylän rajalla.)