Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Köykänmäki  + (Rekolan itäpuolella sijaitseva metsämäki.)
• Riihenmäki (Vihtamäki)  + (Rekolan itäpuolella sijaitseva pieni mäki, jossa ennen ovat olleet talon riihet. Nykyään paikalla on peltihalli.)
• Riihipelto (Rekola)  + (Rekolan kaakkoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Palola  + (Rekolan kantatalon entinen torppa. Erotettu itsenäiseksi Yli-Rekolan tilasta v. 1928 ja osin v. 1931. Virallinen nimi Palola. Asunto maantien vastakkaisella puolella silloin, kun paikka vielä oli torppana.)
• Yli-Rekola  + (Rekolan kantatalon pääosan nimitys vuodest … Rekolan kantatalon pääosan nimitys vuodesta 1916. Karjalan kunta on ostanut tilan v. 1922. Nykyään ko. alueet tunnetaan kunnan maana (''kunna māt''). Tilasta on lohkottu erittäin paljon lohkoja ja tontteja: v. 1928 ja 1931 Palola, v. 1931 Leppänen, Rekola (lohkotila), Kallio, v. 1953 Kivimäki, Rauvola, Puisto, v. 1961 Lepomäki ja Tammikallio., Puisto, v. 1961 Lepomäki ja Tammikallio.)
• Ala-Rekola  + (Rekolan kantatalosta (ks.t.) v. 1916 lohko … Rekolan kantatalosta (ks.t.) v. 1916 lohkottu tila. Tunnetaan sekä virallisella nimellä että omistajien nimellä (ks. Seikola). Tilasta erotettu v. 1943 Raiston lohkotila ja Tontti, sekä v. 1945 Korpilinna. Vrt. Yli-Rekola. Tästä johtuu ilmeisesti sanan murreasukin.Tästä johtuu ilmeisesti sanan murreasukin.)
• Vainiotalo (Laajoki)  + (Rekolan kantatalosta lohkottu tila. Nimi on otettu omistajien sukunimen mukaan. Tila tunnetaan yhä edelleen Vainiotalona. Asukkaat: ''vainītalòlaise''. Tilasta on lohkottu seuraavat tontit: v. 1929 Yrjölä, Tyynelä, v. 1939 Välimäki sekä v. 1943 Taimila.)
• Etu-Vähilä  + (Rekolan lohkotilaan kuuluvan Vähilän etuosa. Vrt. Taka-Vähilä.)
• Fredrikantupa  + (Rekolan lähistöllä ollut mäkitupa, jossa on asunut Fredika.)
• Karjalähde  + (Rekolan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Karjalähten Njtu'' (TMKA, Mynämäki 65).)
• Lehto (Juva)  + (Rekolan tienhaarassa ollut asumus, jossa on asunut Frans Lehto, joka on ollut Knuutin talon poikia. Mökissä on ollut vaatimaton kyläkauppa.)
• Merilä (Juva)  + (Rekolan tila on kuulunut joskus Merilälle ja se on ostettu myöhemmin Katunpään vanhusten asunnoksi. Nykyisin rakennus on kesämökkinä. Tilannimeä on käytetty, kun Katunpään mamma on asunut Rekolassa. Rekolan kohdalla on Merilänkoski.)
• Rekolan Laitumenpelto  + (Rekolan tilaan kuuluva osa Haijaisten Laitumenpellosta.)
• Haaramäki (Haijainen)  + (Rekolan tilaan kuuluvat metsäalue Haijaist … Rekolan tilaan kuuluvat metsäalue Haijaisten kylän luoteiskulmilla. Paikalla kerrotaan olevan paljon käärmeitä. Haaramäki on saanut nimensä siinä joskus sijainneen hāramä₍e äitin tu₍an mukaan. Torppa on hävitetty vuosia sitten, tarkkaa aikaa kyläläiset eivät enää muistaneet. Haaramäessa on kuitenkin vielä torpan rauniot jäljellä.n kuitenkin vielä torpan rauniot jäljellä.)
• Haaramäenpelto  + (Rekolan tilan maihin kuuluva viljapelto Haaramäen ja Lenkintien välisellä alueella. Pellon läpi kulkee Haaramäenoja, jonka rinnakkaisnimiä ovat Viemäri ja Varsoja.)
• Liittisten Maija  + (Reunan eteläpuolella sijainnut pieni asumus. Vrt. Ihalaisten kylän Liittistenpelto (ks. Liittisi).)
• Hakala (Mielismäki)  + (Reunasen suvun omistuksessa oleva tila vuodesta 1962. Nimen alkuperää ei tunneta. Nykyisin yleisempi nimi tilasta on omistajien sukunimi. Tila, entinen Mielismäen torppa. Tilan itäpuolella sijaitseva lähde on Hakalanlähde.)
• Uusihaka (Ihalainen)  + (Riamäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kusisuntti  + (Ridannummella haarautuvan polun toinen haara lähtee ''kusìsuntimmāsto'': polulla vetelä kohta, jossa ollut 2-3 porrasta, polku jatkuu Lähteennummelle. (HM))
• Ridannummenkalliot  + (Ridannummella olevat kalliot.)
• Vanhahaka (Raimela)  + (Rienun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty ja laidun.)
• Riihimäki (Kuuskorpi)  + (Riihenmäen maarekisterinimi.)
• Riihenpelto (Palolainen)  + (Riihenmäen pohjoispuolella oleva pelto.)
• Pitkäpelto (Palolainen)  + (Riihenmäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Riihentanhua  + (Riihenmäkeen johtava tie, toiselta nimeltään Aukontanhua.)

• Aukontanhua  + (Riihenmäkeen johtava tie, toiselta nimeltään Riihentanhua.)

• Savipelto (Pursinen)  + (Peltolohko, Pietilän päärakennuksesta kaakkoon.)
• Kivisillanoja  + (Riihorvon läpi virtaava oja. Sen yli rakennettu silta on tehty kivestä.)
• Puisto (Laajoki)  + (Riikniitun lohkotilan peltoa, ei yleisessä käytössä Vertaa eteläpuolella Mynämäen Valtolan ja Jokilan maassa Puistomäki.)
• Ruutti (Tarvainen)  + (Riitalhon eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Mäkipelto (Variksenloukas)  + (Rinnakkaisnimi Variksenloukas.)
• Kuuvanoja  + (Rinnakkaisniminä Kurkolanoja ja Pursilanoja.)
• Järvisen paikka  + (Rinnakkaisnimitys Järvelälle, esiintyy useammin.)
• Rinnanlähde  + (Rinnanpellossa Yläneelle menevän tien vieressä oleva luonnonlähde.)
• Tiskari  + (Rinnepelto Lemminojan alkupäässä. Jotkut entiset omistajat ovat käyttäneet nimitystä. Pellon yläpäätä on sanottu Tiskarinpääksi. Vanhimmat kyläläiset muistavat pellolle myös pilkkanimen Meravitunrinta tai Meravittu.)
• Meravitunrinta  + (Rinnepelto Lemminojan alkupäässä. Nimi on … Rinnepelto Lemminojan alkupäässä. Nimi on vanhimpien kyläläisten tuntema halventavasävyinen nimitys, joka johtuu jonkun entisen emännän käyttämästä kirosanasta. Omistajat itse ovat käyttäneet nimeä Tiskari. ''se mamma sanos‿ain et voi meràvit.'' (HV 1922) On saatettu sanoa myös lyhyemmin, että ''mennä meràvittu.'' (HV 1922)emmin, että ''mennä meràvittu.'' (HV 1922))
• Rintapelto  + (Rinnepelto, joka laskee Laajoelle päin. Pelto sijaitsee Laajoen rannassa lähellä Heikkilän taloa. Pellon kohdalla Laajoessa on Leppäkoski.)
• Rintala (Saari)  + (Rintala on Laitumenmäen syrjässä, mäen viettävässä rinteessä, joten voidaan ajatella sen olevan mäen "rinnassa". Nimi ei voi olla kovin vanha, koska eräs vanhus väitti muistavansa, kun Rintalan torppa rakennettiin.)
• Keskinenniittu  + (Rintalan kolmesta peltolohkosta keskimmäisin, vertaa Peräpelto ja Kotopelto.)
• Salonen (Kalela)  + (Rintalan lohkotilan kansanomainen nimi, nykyisin Sainion Urho.)
• Peräpelto (Lepistö)  + (Rintalan lohkotilan pieni pelto, pohjoisin ja kauimmaisin talosta (HR).)
• Kotopelto (Lepistö)  + (Rintalan lohkotilan talon lähin pelto.)
• Rintala (torppa)  + (Rintalan pellon pohjoispäässä sijainnut torppa, joka on hävinnyt ja jonka mukaan pelto on nimetty.)
• Huhti (Nakkila)  + (Rintamamiestila, joka on rakennettu v. 1947. Paikalla ollut ennestään vain vanha makasiini. Maista osa on alun perin Kelkan talon maita. Tilan nimeä käytetään jonkin verran puheessa. "mennä huhti. käviks huhtis --- sukùlaise ja kaik tual." (JV 1944))
• Aukia (Karppinen)  + (Rinteessä olevaa niittua Vuohenojan itäpuolella. Niittua ympäröi metsä sivuilta ja tielle tulee vain pieni aukko näkyviin.1960-luvulla lasten suksimäki, mansikkapaikka, leikkipaikka. Metsitetty. Sanotaan myös ''aukki₍am paikal''.)
• Pellonmäki (Tursunperä)  + (Rinteessä ollut joskus pieni pelto. Nyt mäki on metsällä ja kuuluu Tursunnummen pohjoispäähän.)
• Hiltunen  + (Ristenperän tilasta yleisesti käytetty nimi omistajan sukunimen mukaan.)
• Ristenummensuo  + (Ristenummen eteläpuolela Ristenummensuo. (KS))
• Lemminristeys  + (Risteys, josta haaraantuu Karjalan kirkoll … Risteys, josta haaraantuu Karjalan kirkolle ja Mynämäen Lemmille menevät tiet. Jälkimmäinen myös Lemmintie tai Vähän-Karjalan tie. Tie kunnostettu Lemmille meneväksi vasta 1960-luvulla, aikaisemmin Karjaretken tasoa. Lemminristeys on ollut silti paljon aikaisemmin käytössä jo. (EY, IL). Yleisesti tunnettu.käytössä jo. (EY, IL). Yleisesti tunnettu.)
• Kolmihaara (Luhta)  + (Risteyskohta, jossa Kuokkiontie tekee Kolmihaaran pellon kulmassa jyrkän mutkan ja mutkasta lähtee Hevostie ikään kuin risteyksen kolmantena haarana. ''sīn o kolmen tiä risteüs.'' (SN 1945))
• Kotopelto (Ristimäki)  + (Ristimäen itäpuolella sijaitseva lähipelto.)