Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Etu-Vähilä  + (Rekolan lohkotilaan kuuluvan Vähilän etuosa. Vrt. Taka-Vähilä.)
• Fredrikantupa  + (Rekolan lähistöllä ollut mäkitupa, jossa on asunut Fredika.)
• Karjalähde  + (Rekolan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Karjalähten Njtu'' (TMKA, Mynämäki 65).)
• Lehto (Juva)  + (Rekolan tienhaarassa ollut asumus, jossa on asunut Frans Lehto, joka on ollut Knuutin talon poikia. Mökissä on ollut vaatimaton kyläkauppa.)
• Merilä (Juva)  + (Rekolan tila on kuulunut joskus Merilälle ja se on ostettu myöhemmin Katunpään vanhusten asunnoksi. Nykyisin rakennus on kesämökkinä. Tilannimeä on käytetty, kun Katunpään mamma on asunut Rekolassa. Rekolan kohdalla on Merilänkoski.)
• Rekolan Laitumenpelto  + (Rekolan tilaan kuuluva osa Haijaisten Laitumenpellosta.)
• Haaramäki (Haijainen)  + (Rekolan tilaan kuuluvat metsäalue Haijaist … Rekolan tilaan kuuluvat metsäalue Haijaisten kylän luoteiskulmilla. Paikalla kerrotaan olevan paljon käärmeitä. Haaramäki on saanut nimensä siinä joskus sijainneen hāramä₍e äitin tu₍an mukaan. Torppa on hävitetty vuosia sitten, tarkkaa aikaa kyläläiset eivät enää muistaneet. Haaramäessa on kuitenkin vielä torpan rauniot jäljellä.n kuitenkin vielä torpan rauniot jäljellä.)
• Haaramäenpelto  + (Rekolan tilan maihin kuuluva viljapelto Haaramäen ja Lenkintien välisellä alueella. Pellon läpi kulkee Haaramäenoja, jonka rinnakkaisnimiä ovat Viemäri ja Varsoja.)
• Liittisten Maija  + (Reunan eteläpuolella sijainnut pieni asumus. Vrt. Ihalaisten kylän Liittistenpelto (ks. Liittisi).)
• Hakala (Mielismäki)  + (Reunasen suvun omistuksessa oleva tila vuodesta 1962. Nimen alkuperää ei tunneta. Nykyisin yleisempi nimi tilasta on omistajien sukunimi. Tila, entinen Mielismäen torppa. Tilan itäpuolella sijaitseva lähde on Hakalanlähde.)
• Uusihaka (Ihalainen)  + (Riamäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kusisuntti  + (Ridannummella haarautuvan polun toinen haara lähtee ''kusìsuntimmāsto'': polulla vetelä kohta, jossa ollut 2-3 porrasta, polku jatkuu Lähteennummelle. (HM))
• Ridannummenkalliot  + (Ridannummella olevat kalliot.)
• Vanhahaka (Raimela)  + (Rienun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty ja laidun.)
• Riihimäki (Kuuskorpi)  + (Riihenmäen maarekisterinimi.)
• Riihenpelto (Palolainen)  + (Riihenmäen pohjoispuolella oleva pelto.)
• Pitkäpelto (Palolainen)  + (Riihenmäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Riihentanhua  + (Riihenmäkeen johtava tie, toiselta nimeltään Aukontanhua.)
• Aukontanhua  + (Aukonpellon läpi kulkeva tie.)
• Savipelto (Pursinen)  + (Peltolohko, Pietilän päärakennuksesta kaakkoon.)
• Kivisillanoja  + (Riihorvon läpi virtaava oja. Sen yli rakennettu silta on tehty kivestä.)
• Puisto (Laajoki)  + (Riikniitun lohkotilan peltoa, ei yleisessä käytössä Vertaa eteläpuolella Mynämäen Valtolan ja Jokilan maassa Puistomäki.)
• Ruutti (Tarvainen)  + (Riitalhon eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Mäkipelto (Variksenloukas)  + (Rinnakkaisnimi Variksenloukas.)
• Kuuvanoja  + (Rinnakkaisniminä Kurkolanoja ja Pursilanoja.)

• Järvisen paikka  + (Rinnakkaisnimitys Järvelälle, esiintyy useammin.)

• Rinnanlähde  + (Rinnanpellossa Yläneelle menevän tien vieressä oleva luonnonlähde.)
• Tiskari  + (Rinnepelto Lemminojan alkupäässä. Jotkut entiset omistajat ovat käyttäneet nimitystä. Pellon yläpäätä on sanottu Tiskarinpääksi. Vanhimmat kyläläiset muistavat pellolle myös pilkkanimen Meravitunrinta tai Meravittu.)
• Meravitunrinta  + (Rinnepelto Lemminojan alkupäässä. Nimi on … Rinnepelto Lemminojan alkupäässä. Nimi on vanhimpien kyläläisten tuntema halventavasävyinen nimitys, joka johtuu jonkun entisen emännän käyttämästä kirosanasta. Omistajat itse ovat käyttäneet nimeä Tiskari. ''se mamma sanos‿ain et voi meràvit.'' (HV 1922) On saatettu sanoa myös lyhyemmin, että ''mennä meràvittu.'' (HV 1922)emmin, että ''mennä meràvittu.'' (HV 1922))
• Rintapelto  + (Rinnepelto, joka laskee Laajoelle päin. Pelto sijaitsee Laajoen rannassa lähellä Heikkilän taloa. Pellon kohdalla Laajoessa on Leppäkoski.)
• Rintala (Saari)  + (Rintala on Laitumenmäen syrjässä, mäen viettävässä rinteessä, joten voidaan ajatella sen olevan mäen "rinnassa". Nimi ei voi olla kovin vanha, koska eräs vanhus väitti muistavansa, kun Rintalan torppa rakennettiin.)
• Keskinenniittu  + (Rintalan kolmesta peltolohkosta keskimmäisin, vertaa Peräpelto ja Kotopelto.)
• Salonen (Kalela)  + (Rintalan lohkotilan kansanomainen nimi, nykyisin Sainion Urho.)
• Peräpelto (Lepistö)  + (Rintalan lohkotilan pieni pelto, pohjoisin ja kauimmaisin talosta (HR).)
• Kotopelto (Lepistö)  + (Rintalan lohkotilan talon lähin pelto.)
• Rintala (torppa)  + (Rintalan pellon pohjoispäässä sijainnut torppa, joka on hävinnyt ja jonka mukaan pelto on nimetty.)
• Huhti (Nakkila)  + (Rintamamiestila, joka on rakennettu v. 1947. Paikalla ollut ennestään vain vanha makasiini. Maista osa on alun perin Kelkan talon maita. Tilan nimeä käytetään jonkin verran puheessa. "mennä huhti. käviks huhtis --- sukùlaise ja kaik tual." (JV 1944))
• Aukia (Karppinen)  + (Rinteessä olevaa niittua Vuohenojan itäpuolella. Niittua ympäröi metsä sivuilta ja tielle tulee vain pieni aukko näkyviin.1960-luvulla lasten suksimäki, mansikkapaikka, leikkipaikka. Metsitetty. Sanotaan myös ''aukki₍am paikal''.)
• Pellonmäki (Tursunperä)  + (Rinteessä ollut joskus pieni pelto. Nyt mäki on metsällä ja kuuluu Tursunnummen pohjoispäähän.)
• Hiltunen  + (Ristenperän tilasta yleisesti käytetty nimi omistajan sukunimen mukaan.)
• Ristenummensuo  + (Ristenummen eteläpuolela Ristenummensuo. (KS))
• Lemminristeys  + (Risteys, josta haaraantuu Karjalan kirkoll … Risteys, josta haaraantuu Karjalan kirkolle ja Mynämäen Lemmille menevät tiet. Jälkimmäinen myös Lemmintie tai Vähän-Karjalan tie. Tie kunnostettu Lemmille meneväksi vasta 1960-luvulla, aikaisemmin Karjaretken tasoa. Lemminristeys on ollut silti paljon aikaisemmin käytössä jo. (EY, IL). Yleisesti tunnettu.käytössä jo. (EY, IL). Yleisesti tunnettu.)
• Kolmihaara (Luhta)  + (Risteyskohta, jossa Kuokkiontie tekee Kolmihaaran pellon kulmassa jyrkän mutkan ja mutkasta lähtee Hevostie ikään kuin risteyksen kolmantena haarana. ''sīn o kolmen tiä risteüs.'' (SN 1945))
• Kotopelto (Ristimäki)  + (Ristimäen itäpuolella sijaitseva lähipelto.)
• Kettermäki  + (Ristimäen itäpuolella sijaitseva mäki, jonka läpi kulkee maantie. Vuoden 1802 karttaselitelmässä on mainittu nimet ''Ketarmäen rinda'' ja ''Kättarmä Rinda'' (TMKA, Mynämäki 63).)
• Kotopelto (Karjakoski)  + (Ristimäen lohkotilan pelto lähellä taloa. (HR))
• Kurjenalho  + (Ristimäen lohkotilan pelto, jonka halki menee Korkkantie. Nykyisin ''kurje₍alhompelto'', jonka tien itäpuolista osaa naapurit sanovat Tanhuaksi. 1800-luvulla ollut ''kurje₍alhosua''.)
• Tanhuanpelto (Karjakoski)  + (Ristimäen lohkotilan pelto, jonka isäntä t … Ristimäen lohkotilan pelto, jonka isäntä tuntee Kurjenalhonpeltona. Naapurit taas Kurjenalhon itäisen puolen Tanhuana. (AK) Huom. tie halkaisee Kurjenalhon. Vertaa tanhua (ks. Karjalankylä). ''muistaŋ ko sanòtti ain et tanhu₍as om perùna ko se ol hiuka semmost hiakkast māt.''ùna ko se ol hiuka semmost hiakkast māt.'')
• Hakkaus  + (Ristimäen lohkotilan pelto, metsästä hakattu (HR, AK).)
• Lintupesä  + (Ristimäen lohkotilan pelto. Vähän-Karjalan vieläkin luonnonrauhallisena oleva alue ollut rinturikasta, suuret suot alkavat heti Vähän-Karjalan muutaman talon länsipuolella. Lintupesänkin ympärillä ollut pientä suota, jossa ollut paljon lintuja. (HR, AK))
• Välimäki (Laajoki)  + (Ristimäen lohkotilasta v. 1971 erotettu tonttimaa. Virallinen nimi, joka ei ole yleisessä käytössä. Paikkaa nimitetään asukkaiden mukaan Salmelaksi.)