Selaaminen ominaisuuksittain
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.
Luettelo tuloksista
- Vetelsuo + (Ruotiojan varressa oleva märkäpohjainen peltolohko.)
- Ruskarinmetsä + (Ruskarin ympärillä oleva metsäalue.)
- Ruskiapaare (Suutila) + (Ruskiapaare on Laajoessa. Myöhemmin Ruskia … Ruskiapaare on Laajoessa. Myöhemmin Ruskiapaareksi nimetty Mikolan kantatalon pelto, joka aikaisemmin ollut Isonniitun eteläosa. Nimeä ei pystytä selittämään, mutta vertaa NS: ''paarre : paarteen'' 'reunus': aikaisemmin Laajoki Isonniitun kohdalla jakaantunut Vähäjokeen ja Isojokeen, välille jäänyt pieni Luoto. Yleensäkin pellot reunustavat kapeana nauhana Laajokea. Myös Laajoen kylässä toispuolella jokea on Ruskiapaare-pelto.ä toispuolella jokea on Ruskiapaare-pelto.)
- Painiittu + (Ruuhimäen lohkotilan peltoa Laajoen rannassa. (ES))
- Perkko (Karjalankylä) + (Ruuhimäen lohkotilan pienehkö pelto (ES).)
- Alho (Juva) + (Rytyn koillispuolella sijaitseva pieni peltolohko)
- Rytynoja + (Rytyn pellon läpi virtaava oja.)
- Rosteeninmäki + (Rytyn pohjoispuolella sijaitseva mäki. Nimi johtuu siitä, että mäen itäpäässä on ennen ollut Rosten-niminen asumus ja asukas. Vrt. Roosala.)
- Ryövärinkallio + (Ryövärinlevon rinnakkaisnimi.)
- Vainionperä (kylä) + (Rälssitila vuonna 1654, alue laajeni kyläksi (Oerälä 1963, 193). Pieni kylä, alueita Mynämäen etelärajalla, pitkänomainen metsäkappale.)
- Järkmaa + (Räsän ja Henttulan kantatalojen peltoa. Vrt. Haankylän Järkmaa pohjoispuolella.)
- Järvenlohko + (Räsän ja Henttulan talojen metsäpalsta Hirvijärvestä etelään. Isojaontäydennys 1905: Järvenniitunpalsta.)
- Koulunmäki (Vuoluinen) + (Räsän kantatalon lounaispuolinen mäki, jolla v. 1928 ollut vielä koulu.)
- Häntilä (Vuoluinen) + (Räsän kantatalon metsäpalsta.)
- Jokirantapelto (Vuoluinen) + (Räsän kantatalon pelto Mynäjoen rannassa. Myös Kotopelto.)
- Toisellapuolenjokea (Vuoluinen) + (Räsän kantatalon peltoa talosta katsoen toisella puolella Mynäjokea.)
- Faarintahdon + (Räsän kantatalon pieni pelto.)
- Hosiainen + (Räsän kantatalon suoniittua ulkopalsta-alueella lähellä Rautsuota.)
- Takapelto (Vuoluinen) + (Räsän kantatalon viimeinen pelto vasten Kalelan kylän rajaa.)
- Kotopelto (Räsä) + (Räsän talon kaakkoispuolella jokirannassa oleva pelto, tunnetaan myös Jokirantapeltona.)
- Koskivaarantausta + (Saanaanmäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. Läheisen Uotilan tilan omistajien sukunimi on Koskivaara.)
- Saanaanmäki + (Saanaantaustan pohjoispuolella sijaitseva pieni mäki.)
- Mustasaari (Haijainen) + (Saareke Rautsuolla. Kuuluu Jaakkolan tilan alueisiin, Haijaisten kylään.)
- Vaaninportaat + (Saarelan Niitunosan pellon kohdalla ollut Suojoenojan ylityspaikka. Ollut käytössä 1900-luvun alkukymmeninä. Vanhemmat muistavat.)
- Suvanto (Saarela) + (Saarelan lohkotilan asukkaiden mukainen nimitys)
- Kölhä (Suojoki) + (Saarelan lohkotilan pelto, aikaisemmin Ollilan kantatalon.)
- Uusitahdon (Saarela) + (Saarelan lohkotilan pelto, käytetty silloin, kun vielä kuulunut Ollilan kantataloon.)
- Isoriihi + (Saaren kartanolla on ollut Isoriihi ja Pikkuriihi. ''se tapattu silloŋ‿ɢo mnǟ rupèsi rīhel käümä.'')
- Kotaladonmakasiini + (Saaren kartanolle kuulunut makasiini Tammimäen eteläpuolella.)
- Hevonkavio (pelto) + (Saaren kartanolle kuulunut pelto Pietimäen … Saaren kartanolle kuulunut pelto Pietimäen ja Mynäjoen välissä. Pellon reunassa on ollut hevòŋkapì<sub>(</sub>olatò, jonka rinnakkaisnimenä on ollut hevòŋkapì<sub>(</sub>omakàsīni) (1: 8G 4). "hevòŋkapì<sub>(</sub>omakàsīni ol semmoneŋ kauhi<sub>(</sub>aŋ korkki<sub>(</sub>a makàsīni." (AL 1910) Sitä Pietimäen rinnettä, jossa lato sijaitsi, kutsuttiin nimellä hevòŋkavì<sub>(</sub>omäkì (vanh. he<sub>(</sub>òŋkavì<sub>(</sub>omäkì. "he<sub>(</sub>òŋkavì<sub>(</sub>omä<sub>(</sub>èks sitä sanòtti silloŋ ko mǟ olè nuari ollu. nyt sitä ei enä sanòta semmoseks". (EG 1910)"he<sub>(</sub>òŋkavì<sub>(</sub>omä<sub>(</sub>èks sitä sanòtti silloŋ ko mǟ olè nuari ollu. nyt sitä ei enä sanòta semmoseks". (EG 1910))
- Isoniittu (Saari) + (Saaren kartanolle kuulunut pelto kylän eteläosassa, Meripään rajalla. ''Isònīttu ol vīmeneŋ kappale enne merìpǟ rajà.'' (OL 1918). Vieressä Pikkuniittu.)
- Haaron makasiini + (Saaren kartanon entisellä Haaromaan vuoroviljelyslohkolla ollut makasiini. Isojaon kartta 1889-90: Haaron makasiini.)
- Muurimäki + (Saaren kartanon eteläpuolella oleva mäki, jonka rinnakkaisnimiä ovat Myllymäki ja Pikku Riihenmäki. Muurimäen edustalla oleva pelto on ''mūrimä₍erinta''.)
- Kreivilähde + (Saaren kartanon kaivo. ''ja ku tǟl ol kreivilähreki. sē ol sīm pükniŋki alàpualel sen vanha saunan tükö̀.'' (EG 1903))
- Knikkilä + (Saaren kartanon keittiörakennuksessa oleva huone, jossa asu kartanon keittäjä eli köksä (murt.).)
- Kellomakasiini + (Saaren kartanon lähellä, Saarenmäessä ollut makasiini, jossa on ollut ruokakello.)
- Atpappa + (Saaren kartanon pehtoori 1900-luvun alussa. Atpappan oikea nimi ei enää ollut kyläläisten muistissa. ''atpappa asùs siäl lakèrsalìrivìs'' (EG 1910).)
- Lahdenperä (pelto) + (Saaren kartanon pelto Naissaaresta vähän lounaaseen.)
- Pirtinfältti + (Saaren kartanon pelto Vääränkoijunmäen ja Lahden välissä. Ollut 1900-luvun alussa kartanon juurikasmaana, nykyisin viljapeltona. ''Fältti oŋ küntöaura.'' (AL 1910).)
- Fältti + (Fältti tarkoittaa käännettyä eli fältättyä maata. Mietoisissa on auran murteellinen nimitys fältti.)
- Kreivinpuu + (Saaren kartanon puutarhassa ollut omenapuu.)
- Lakersalinripi + (Saaren kartanon talousrakennus, joka sijaitsi Tallimäen luona. Rakennuksessa on Lakersali.)
- Saarenmäki + (Saaren kartanon ympärillä oleva mäki.)
- Kakoahde + (Saaren kartanoon kuulunut pelto kylän itäosassa. ''eik se kakò₍ahre siält alkannus sit siält loukosen tükkö?'' (AL 1910))
- Fiskarinketo + (Tasainen niitty.)
- Kukusini + (Saaren kartanosta lohkottu siirtolaistila. Nimi tilan omistajan sukunimen mukaan. Virallinen tilannimi Uusi-Nissilä.)
- Sillankari + (Saarenaukon niemeke, josta enemmän käytetään nimeä Silakkakari, joka kyläläisten mukaan on uudempi kuin Sillankari. ''nǖperiki ain sanòs sillaŋkarì'' (EG 1910).)
- Satulamaakarintorppa + (Saarenaukon rannalla sijaitseva pieni torppa, jonka nykyinen nimi on Vesala. Paikan nimi on ''Satulmaakarintorppa'' myös vanhoissa isonjaon asiakirjoissa (TMKA). Tämä nimi ei kuitenkaan enää ole käytössä.)
- Uusiniittu (Saari) + (Saarenkartanon pelto Naissaaren länsipuolella. ''sē ol ihà luannonīttu sillo amìnoffi₍e aikan.'' (AL 1910). Pellon keskellä on Uusiniitunlato.)
- Uitonmaa + (Saarenkartanon pelto Naissaaresta vähän itään päin. / Uitonlohkon rinnakkaisnimi.)
- Ripiladonmaa + (Saarenkartanon pelto, jossa on myös ''ripìmakàsīni'', suuri rehusuoja. Rinnakkaisnimi Ripilohko.)